Onko kaikkien tavoittelemaa täydellistä ihoa olemassa

Ulkonäkö, kauneus, tavoitteet ja ihanteet ovat sosiaalisen median myötä arkisesti esillä. Nykyään tuodaan myös enemmän julki sitä, miten helppoa on huijata ulkonäköä kuvissa, kuin jopa normaalissa arjessa meikillä. Monet somettajat tuovat kehon huonoja puolia esille, mitkä tuovat monille inspiraatiota ja muistutusta, että jokaisen instagram tilin takana on vain tavallinen ihminen. Olen aina ihannoinnut niitä, jotka uskaltavat tuoda omat epävarmuudet esille.

Edellisessä postauksessa näytin blogin puolella ensimmäistä kertaa ongelmaihoni, johon lähdin etsimään ratkaisua Saaren Taijan tuotteilla, postauksen pääset lukemaan tästä. Päivänä jolloin 2 kuukautta tuli täyteen, akne kohtani oli ottanut jostain ärsytystä ja oli erittäin punainen normaaliin verrattuna. Olisin voinut ottaa kuvat jonain toisena päivänä, jolloin iho olisi ollut hehkuvampi, mutta tämä olisi ollut myös huijaamista, koska silti välillä ihoni ärtyy ja ongelma-alue muuttuu punaisemmaksi. Tähänhän on monia syitä, mutta halusin tuoda rehellisen puolen esiin, koska en voita mitään sillä että olisin huijannut, tuotteiden poistaneen kokonaan lievän aknen ja muokannut kuvia. Silti tämä ei ole asia josta haluan tällä kertaa puhua.Onko_kaikkien_tavoittelemaa_taydellista_ihoa_olemassa_1Onko_kaikkien_tavoittelemaa_taydellista_ihoa_olemassa_2Onko_kaikkien_tavoittelemaa_taydellista_ihoa_olemassa_3Koin kovan riman ylityksen julkaistaessani kuvan siitä, kun en ole parhaimmillani. Snäpissä voin lähettää ystävilleni ja poikaystävälle kuvia huonoista kuvakulmista, koska ne huonot kuvakulmat tulee yhtälailla livenä näkyviin, kun ei me silloin poseerata, kuin taas valokuviin. En koe huonoa itsevarmuutta, jos joku julkaisee minusta huonomman kuvan hassuttelumielessä, koska meillä jokaisella on niin paljon erilaisia ilmeitä, eleitä ja kasvot muuttuu kuvakulmasta riippuen. En ole liian kriittinen valitessani kuvia igeeseen, tai blogiin, mutta silti huonon ihon näyttäminen on ollut asia jota olen halunnut piilottaa.

Havittelen täydellistä ihoa ja olen TODELLA kiitollinen, etten taistele kuin oikeasti vain lievän aknen parissa, en halua suurennella asiaa, koska ihoni ei tosiaan ole paha verrattuna oikeisiin akneihin. Silti ihmisenä jolla ei ole oikeastaan koskaan ollut ongelmia ihon kanssa, on lievä akne tässä täydellisessä maailmassa aika kova pala itsetunnolle.Onko_kaikkien_tavoittelemaa_taydellista_ihoa_olemassa_4Onko_kaikkien_tavoittelemaa_taydellista_ihoa_olemassa_5Instagramia selatessa ihastelen ihmisten kuvia täydellisistä kasvoista, täydellisen nenän, täydellisten ripsien ja täydellisen ihon kanssa, toivoen joku päivä itse omistavani täydellisen hehkuvan ihon. Mutta myös muistutan itselleni, ettei se kuva välttämättä olekkaan se koko totuus. Vaikka itse muokkaan hyvin vähän kuvia ja harvoin korjaan mitää virheitä kuvista, niin silti on paljon niitä jotka muokkaavat sen tavoittelemani täydellisen ihon itselleen.

Haluan muistuttaa siksi myös jokaista, että sosiaalinen media on ihana paikka inspiroitua, mutta monestikkaan se kuva ei ole koko totuus. Inspiroidutaan, mutta ei ikinä verrata itseämme huonommaksi jonkun toisten kuvien takia. Sosiaalisessa mediassa näemme vain sen mitä julkaisia itse haluaa näyttää, ja harvoin sitä halutaan tuoda niitä huonoimpia puolia esille, mutta sekin on ok! Kunhan ei huijaa itseään liikaa.

Oli näitä kaikkien ihastelemia kuvia täydellisestä ihosta muokattu, tai ei niin jatkan niiden ihastelua inspiraation mielessä ja toivoen joskus saavani lievän aknen kuriin. Ehkä vielä joskus voin itse ottaa täydellisiä kasvokuvia täydellisen normaalin ihon kanssa.

-Ninni

ps. käy seuraamassa mua instagramissa @ninnijuutinen ja jos arkisemmat höpöttelyt kiinnostaa löydät mut snapchatista @ninni.juutinen!

Ensimmäinen mökki juhannus

Hellou!

24 vuoteen mennessä en ole juhannusta viettänyt, kuin muutaman hassun kerran ja siksi juhannuksesta ei koskaan ole tullut mitenkään tärkeä juhla. Töissä on siis se tullut vietettyä mielihyvin. Tänä vuonna kummiskin suotui kaksi vapaapäivää ja vielä perjantaina aamulla ajattelin, ettei juhannusta tule muuten vietettyä, kuin pienellä Helsingin reissulla laittamassa kynnet ihanan Zinan luona.
Perjantaina kummiskin tuli tehtyä extempore reissu ja tunnetusti suunnittelemattomat reissut ovat aina parhaimpia. Siispä juntti pääsi landelle nauttimaan juhannuksesta mökille hyvässä seurassa. Muutama päivä vierähti nopeasti saunalautalla nauttien mitä mahtavemmasta säästä ja koko päivän saunoen ja uiden.

Mökkeily on harvinaista herkkua, koska perheellämme ei omaa mökkiä ole. Joka kerta jollain mökillä ollessa sitä muistuu miksi suomalaiset rakastaa mökkeilyä niin paljon. Saunomista, syömistä, rauhaa ja luontoa, mitä sitä muuta tarviikaan tankatakseen eväitä normaaliin arkeen.
Vaikkei tänä kesänä vietetä kesälomaa, pienetkin vapaat tekee tästä kesästä täydellisen. Juntilla on siis kaikki hyvin ja kesästä tulee nautittua mahdollisimman paljon töiden ohella. Elämä hymyilee ja pitkästä aikaa saa elää mahdollisimman stressitöntä elämää!

-Ninni

Some hiljaisuutta ja uupumusta

Hellou!

Muutettuani Tampereelle ja aloitettua kokopäiväisen työn on oma jaksaminen mennyt kaiken muun edelle. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun sanon etten haluaisi ottaa blogista ja somen päivittämisestä mitään stressiä. Silti jos en instagramiin julkaise melkein viikkoon mitään, tuntuu koko some jäävän unholaan omalla kohdalla. Tänään avasin tietokoneen viikon tauon jälkeen ensimmäisen kerran ja oli ihanaa huomata, että täällä on silti käynyt joka päivä aktiivisesti lukijoita.

Ensimmäistä kertaa teen kokopäiväistä työtä ja on ollut paljon totuttelemista siinä ettei vapaapäiviä viikossa ole kuin kaksi. Tällä hetkellä painan yhdeksän päivän työputkea ja haaveilen jo viikonlopun rauhallisista aamuista ja siitä, että saa nauttia mahdollisesti ekaa kertaa lämpimistä keleistä. Olen onnellinen työstäni ja siitä, että töitä on riittänyt tämän hetkisen tilanteen keskellä.Some_hiljaisuutta_ja_uupumusta_1Some_hiljaisuutta_ja_uupumusta_2Olisi valhe väittää, että eläisin onneni kukkuroilla. Stressiä on muutamista asioista ja suurin on jatkuva väsymys ja sen kautta tuoma uupumus. Rautalääkkeet eivät ole hetkeen auttanut ja töiden jälkeen odotan vain pääseväni nukkumaan. Jotkut päivät ovat energisempiä ja sen huomaa kaikki. Niinä päivinä tunnen olevani eloisa ja ihmisten nauttivan hymystä ja energiasta mikä kumpuaa pitkin työpäivän ja kotona. Siksi vapaapäivät ja kiireetön aikataulu on tärkeintä, vaikka joutuisikin perumaan joitain menoja, mutta omaa kehoaan on kuunneltava.

Odotan kuin kuuta nousevaa, ettei väsymys paina ja saisin olla energinen normaali ihminen. Tällöin jäisi myös energiaa päivittää enemmän somea, koska se on tärkeä osa omaa elämää ja itsensä toteuttamista.

Muuten juntille kuuluu hyvää, elämä Tampereella on ollut työntäyteinen, läheisten kanssa olemista ja olen myös oppinut olemaan liikaa stressaamatta. Vaikka on asioita joita vähän stressaa, niin on tullut opittua elämään ilman liikaa turhaa pohdiskelua ja turhaa analysointia. Tämä on ihan uusi asia, koska olen aina ollut se joka ajattelee asiat laidasta laitaan ja stressaa niin paljon kaikesta. En tiedä onko se työnmäärästä ettei enää ole aikaa turhille ajatuksille, vai siitä että olen vihdoin oppinut, ettei asioiden stressaaminen auta, kaikki tapahtuu tarkoituksella ja tärkeintä on tehdä parhaansa.Some_hiljaisuutta_ja_uupumusta_3Some_hiljaisuutta_ja_uupumusta_4Tällä hetkellä on parempi pysyä kokonaan yhden blogipostauksen julkaisemisessa viikossa, koska silloin ei tule otettua liikaa stressiä. Eikä hutaistujen julkaisujen tekeminen ole se mitä bloggaamiselta haluan. Paljon on kirjoitettavaa ja postausideoita, mikä on helpotus ettei inspiraatio ole katoamassa vaan kasvaa enemmän ja enemmän. Muutama toivepostaus on myös listalla ja alan niitä rustamaan mahdollisimman pian!

Toivottavasti olette pysyneet terveinä ja nauttinut kesän alusta!

-Ninni

Epäonnistuminen vai mahdollisuus

Hellou!

Kiirettä on puskenut viikonlopun jälkeen, josta mainistin tässä postauksessa, kuinka isot asiat jäivät mieleen pyörimään. Instagramissa ja Snapchatissa mua seuraavat on saaneetkin kuulla mitä juntin elämässä tulee tapahtumaan. Snapchat on mulle semmonen paikka johon on ehdottomasti helppo vuodattaa onnen ja surun kyyneleitä ilman kaunistelematta sitä somekuvaa.

Viime viikkoon mahtui sisälle monta isoo asiaa. Jos tämän vuoden alussa joku olisi kysynyt miten näät vuoden 2020 menevän, empä olisi ajatelutkaan vastauksen voivan olla myös tämmöinen -Tulen irtisanoutumaan työstä joka on henkisesti ollut hyvin raskasta yli 2 vuoden ajan, tulen myös irtisanomaan asuntoni jonka sain juuri näyttämään kodilta ja muutan töiden perässä Tampereelle.Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_1Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_2Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_3Kyllä luitte oikein, juntin matka jatkuu Tampereen suuntaan. Kaikki tämä alkoi siitä, kuinka surkuttelin miten rahaa pitäisi tienata, laskut maksaa ja 700€ vuokra ja tuntisoppari on vain 23h. Sain mahtavan työtarjouksen jota jäin pohtimaan. Tiesin, jos haluan asiani mahdollisimman nopeasti kuntoon olisi tehtävä isoja ja vaikeitakin ratkaisuja.

Helsinki on mun unelma, ainut paikka josta saa nautintoa asuessaan. Tampere ei ole mua koskaan kiehtonut ja samalla hetkellä, kun päätin tarttua tähän tarjoukseen tiedän sydämessäni, että Helsinkiin juntti vielä tallustaa takaisin. Tämä elämänmuutos tulee tuntumaan epäonnistumiselta. Haluan asua Helsingissä, mutta nyt kaikista fiksuin ratkaisu on päästää hetkellisesti irti unelmasta ja olla, kuin aikuinen.Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_4Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_5Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_6

Mitä nyt sitten oikein tapahtuu?

Teen viimeisen työvuoroni 13 päivä ja saan vihdoinkin sulkea ikuisesti sen oven, joka vei niin paljon mehuja jaksamisesta. Lauantaina tehdään muutto, eli tasan tarkkaan 10 päivän päästä! Näillä suunnitelmilla muutan alkuun vanhempien luokse, jotta saan säästettyä rahaa ja katsottua asuntoa rauhassa Tampereelta.

Tällä hetkellä on ollut niin kiire, että on pakko ottaa stoppia ylimääräisestä. Blogia tulen nyt päivittämään hetken aikaa miten kerkeän. Olen karsinut kaiken ylimääräisen, koska koko fokus täytyy olla töissä ja pakkaamisessa. Olen yrittänyt myydä mahdollisimman paljon tavaroita, koska yritän suorittaa muuton mahdollisimman vähäisellä tavaramäärällä. Tässä menee samalla siis tämmöinen kevätsiivous!

Ja tietysti se loppuaika täytyy myös rauhoittua ja rentoutua. Kerrottuani muutosta julkisesti olen joutunut pitämään puhelimen äänettömällä, koska hermot on mennyt jatkuvaan puhelimen ääneen ja musiikkia kuunnellessa se on erittäin ärsyttävää. Olen silti ollut niin kiitollinen miten ystävät ja tutut ovat olleet innoissaan ja tsempanneet, koska muutto on niin ristiriitainen asia mulle, etten tiedä miten sitä pysyy kasassa muuttopäivänä.

Silti mahdollisuus saada työ täysillä tunneilla on nykyään melkein mahdotonta ja se, että on rakastavat vanhemmat jotka auttaa aikuista lastaan, on jotain minkä takia tämä ei ole epäonnistuminen. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus saada elämä pitkästä aikaa hymyilemään ja olen onnellinen, että joskus osaan luopua jostain tehdäkseni jotain oikein!

-Ninni