Lääkärissä tappelua & jouluiset kuulumiset

Hellou!

Joka kerta, kun päätän tehdä kuulumisia sisältävää postausta tajuan muutaman asian. Ensinnäkin näitä tulee tehtyä aivan liian vähän tänne blogin puolelle, koska somessa muuten tulee jaettua niin paljon sen hetkisiä fiiliksiä. Toisena on, kuinka kivaa on palata hieman muistelemaan mitä fiiliksiä oli muutamakin viikko takaperin, yleensä ei tule ajateltua millaisia ajatuksia ja tunteita oli hetki sitten, vaan tulee aina porskuteltua eteenpäin.

Puhuin teille tässä postauksessa väsymyksestäni ja siitä, kuinka löysimme ilman lääkärin apua ratkaisun raudanpuutteesta. Snapchatissa tästä asiasta paasasinkin, kuinka viime lääkäri reissulla jouduin purra melkein hammasta yhteen kiukusta.

Kävin ottamassa neljän kuukauden raudan syömisen jälkeen verikokeet ja katsomassa miten ferritiini on lähtenyt nousemaan. Minulla tuo lukema oli ennen raudan syömistä 12 ja tämän labran viitearvojen mukaan vain yhden pykälän alempana, johon tuolloin lääkäri tokaisi ettei voisi niin paljoa vaikuttaa väsymykseen.

Uusissa verikokeissa huomattiin, kuinka ferritiini oli noussut 24 ja olin tähän itse pettynyt. Olen lukenut ja tutkinut asiaa eri lähteistä ja monessakin paikassa sanotaan nuorella urheilevalla naisella, jolla tulee kuukautiset säännöllisesti pitäisi S-Ferritiinin olla lähemmäksi 100.Laakarissa_tappelua_&_jouluiset_kuulumiset_1Laakarissa_tappelua_&_jouluiset_kuulumiset_2Laakarissa_tappelua_&_jouluiset_kuulumiset_3

Takki Zara/ Villapaita Bik Bok/ Housut & Kengät Nelly.com/ Pipo & Hanskat H&M/ Huivi Cubus/ Laukku Glitter

No kuten sanottu 24 verrattuna 100 on vielä pitkä matka ja kun tähänkin lukemaan päästiin kummiskin neljän kuukauden raudan syönnillä. Juttelin pettymyksestäni lääkärille, joka kerta toisensa jälkeen tokaisi viitearvon olevan jo hyvä, ettei rautavarastojen tarvitse olla niin korkealla, johon vielä tokaisi nähdessäni turhautumiseni ’et ole ainoa joka käy täällä puhumassa ferritiinin nostamisesta.’ Tämä lause toi mulle hampaiden puremista niin paljon yhteen, että olisi jo puruluun paikka ollut.

Mielestäni on ihan älytöntä, kuinka näinkin yksinkertaiseen vaivaan kuin väsymys tyrkytetään aina ensimmäisenä masennusta. Ärsyttää kuinka nykypäivän lääkärit eivät tutki eri vaihtoehtoja ja varsinkin senkin jälkeen kun on omasta kokemuksesta kertonut, kuinka raudan syömisen aloitettua väsymys on vähentynyt huomattavasti.

Jos joku siellä ruudun toisella puolella ihmettelee, minkä takia rautavarastojen nostaminen on tärkeää varsinkin tässä minun tilanteessa on, kuinka pahaksi väsymykseni oli päässyt tämän takia. En nähtävästi saa tarpeeksi rautaa ruokavaliostani, jonka takia haluan saada ferritiinin korkealla, jolloin voin mahdollisesti lopettaa rautatablettien syömisen ja päästä kokonaan eroon väsymyksestä. Jos nyt tällä hetkellä tyytyisin tämän hetkiseen rautavarastojen arvoon ja lopettaisin rautateblettien syömisen, tippuisi ferritiini helposti uudestaan sinne 12, tai jopa vieläkin alemmaksi.Laakarissa_tappelua_&_jouluiset_kuulumiset_4Laakarissa_tappelua_&_jouluiset_kuulumiset_5Laakarissa_tappelua_&_jouluiset_kuulumiset_6Lääkärin kanssa väittelystä huolimatta tällä hetkellä on ihanaa voida sanoa olon tuntuvan todella onnelliselta. Vaikka aina tulee pieniä asioita mitkä vaikuttaa omaan olemassa oloon, niin silti päällisin ja hieman syvemmältäkin kaikki tuntuu just nyt hyvälle. Tää joulu tuntuu odottamisen arvoiselta ja on ihanaa pystyä nyt nauttimaan siitä, vaikka Simba tähän aikaan vuodesta vahvasti mielessä onkin.

Omaa onnellisuutta ei pitäisi koskaan aliarvioida, vaan ruokkia sitä. Syksyllä menin pitkään haparoiden ja ajatukset on lennellyt pohjoisesta itään. On ihanaa ollut huomata, kuinka asioista puhuminen helpottaa ja sen kautta olen löytänyt balanssin vaikeimmillekkin ajatuksille.

Tästä joulusta tulee ihana tiedän sen sisälläni, enkä malta odottaa yhteisen ajan viettämistä koko perheen kanssa!

Kuvat: Marjut Keski-Korpi

-Ninni

Millä kameralla kuvaan & kamera haaveita

Milla_kameralla_kuvaan_&_kamera_haaveita_1Hellou!

Tänä vuonna olen erityisesti keskittynyt siihen, ettei rahaa menisi turhiin tavaroihin ja hetken mielitekoihin. Vaikken siinä ole ihan 100% puhtaasti onnistunut, niin silti kehitys on ollut aina vain parempaan suuntaan.

Olen paljon tehnyt enemmän ja enemmän blogin eteen, kuten ostamalla presetit ja opetellut muokkaamaan kuvia hyvällä kehityksellä. Vaikka valokuvaamista on tullut harrastettua nuoresta asti otin muutama vuosi sitten isomman askeleen ostamalla ensimmäisen paremman kameran ja opettelemalla kuvamaan ilman automaattiasetuksia.

Törmäsin paljon niihin aikoihin Olympus Pen e-pl7, jota kehuttiin blogipiireissä pienen koon ja näppäryytensä takia. Tämä oli erittäin hyvä valinta, enkä ole sitä katunut kertaakaan tämän kahden vuoden aikana. Eniten Pen kamerassa tykkään pienestä koosta ja kuinka kuvat saa nopeasti kopioitua puhelimeen suoraan kamerasta.

Ensimmäistä kertaa halusin parantaa kameran ominaisuuksia ostamalla muotokuviin suunnitellun objektiivin. Ensimmäisenä häiritsi se, etten tajunnut ottaa objektiivia hopeana, mutta pieni vikahan ei ulkonäöllisesti pitäisi haitata. Tämän kanssa on vielä opettelemista, mutta on ihanaa saada hieman vaihtelua! Samalla kerralla päivitin kameraa pikkuisen itseni näköiseksi ja vaihdoin nauhan ihanan kultaiseen ketjuun.Milla_kameralla_kuvaan_&_kamera_haaveita_2Milla_kameralla_kuvaan_&_kamera_haaveita_3Milla_kameralla_kuvaan_&_kamera_haaveita_4Nyt on jo pitkä taival yhdessä takana Olympukseni kanssa ja käytyäni muutaman bloggaajan kanssa kuvailemassa on ensimmäistä kertaa noussut kamera kuume ihan eri kameraa kohtaan kuin Peniä. Haluan kehittyä kuvien ottajana ja saada laadukasta sisältöä ja koska kamera on bloggaajan paras kaveri mielestäni sen kuuluukin olla se oma unelma.

Saa nähdä tulevaisuudessa minkä kameran kanssa yhteinen taival jatkuu, mutta Peniä pystyn suosittelemaan kaikella rakkaudella harrastekuvaajille ja varsinkin, kun opettelee ottamaan kuvia ilman automaattiasetuksia!

-Ninni

Meidän oma MacGyver

Meidan_oma_MacGyver_1Meidan_oma_MacGyver_2Meidan_oma_MacGyver_8Meidan_oma_MacGyver_3Jokavuotinen kokoontuminen perheen kanssa niin jouluna, äitien & isänpäivänä on ne ihanimmat kohokohdat. Meidän perheelle on ollut tärkeintä kuinka kaikki kokoontuu yhteen edes muutaman kerran vuodessa ja saadaan viettää yhdessä aikaa. Nykyään, kun kaikki ovat eri osoitteissa ja välimatkaakin on huimia kilometrejä on hienoa pitää perinteistä kiinni. Jokaisesta hetkestä täytyy nauttia ja niitä haalia, koska joskus koittaa sen aika jolloin näitä hetkiä olisi halunnut olevan vielä rutkasti lisää.

Oon muksusta asti miettinyt mitä sitten kun vanhempien aika tulee. Oon lukemattomia kertoja itkenyt jo pienestä asti vain sen ajatuksen takia. Nykyään se käy joskus mielessä ja varsinkin, kun näkee heidän vanhentuvan. Iskällä on jo harmaita hiuksia ja joskus polviin sattuu, vaikka hänen piti olla aina se supermies joka kantaa sohvalta sänkyyn nukkumaan.

Se joka uimassa jaksaa ponnauttaa meidät veteen ja parhaimpana, kun pääsi hartioille seisomaan ja siitä käveltiin laiturin päähän ja hypättiin veteen. Meidän isä on ollut yksi arjen supersankareita, jaksanut keksiä hauskaa tekemistä ja olla se, joka korjaa ihan mitä tahansa. Iskä on meidän oma MacGyver.Meidan_oma_MacGyver_4Meidan_oma_MacGyver_5Meidan_oma_MacGyver_6Meidan_oma_MacGyver_7Aina isän ja äitienpäivänä kehutaan, kuinka omat vanhemmat ovat parhaimpia, olen yrittänyt pitää sen ajatuksen arkipäiväisesti aina mukana. Muuton myötä kun välimatka kasvoi paljon, alkoi arvostamaan yhteistä aikaa 110% enemmän. Myöskin ikävöimään niitä asioita mitä piti kotona asuessa arkipäiväisinä.

Nykyään sitä vaalii jokaisen hymyn, jokaisen halin ja jokaisen kauniin sanan muistojenlokeroon ja joskus, kun se aika tulee ettei näitä voi saada enempää ovat ne siellä turvassa.

Meillä sisaruksilla on käynyt isoin onni siinä, kuinka ollaan saatu kokea vanhempien rakkaus ja välittäminen lapsesta aikuisikään asti. Mua on erityisesti siunattu sillä, että saan näyttää vanhemmilleni tarvitsevani heitä aina ja heidän olevan mielessäni useammin kuin he ikinä voisivatkaan arvata, kaikkien vaikeiden teinivuosien jälkeen jolloin en omaa rakkauttani osannut niin hyvin osoittaa.

Olen saanut näyttää olevani oikesti ihana ja huolehtivainen lapsi ja uskon, kun he vanhenevat vuosien myötä, pääsen heitä edes vähän hoitamaan kiitokseksi minun hoitamisestani. Rakastaa läheisiänne ja näyttäkää se, koskaan ei voi tietää milloin vietät sen viimeisen isänpäivän.

Kuvat: Marjut Keski-Korpi

💛:Ninni

Tämä kirjoitus on juuri sinulle

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERASyksyinen päivä, vaikka onkin jo marraskuu, ulkona alkaa jo nopeasti hämärtämään jolloin kynttilät voi laittaa ajoissa palamaan, tätä tulevaa talvea fiilistellessä tajusin juuri etten oo muistanut kirjoittaa just sulle. Tiesithän, kuinka ihanasti oot piristänyt mun kulunutta vuotta? Oot yleensä se näkymätön kannustin, kun jaksat tulla lukemaan postauksia viikosta toiseen, se on oikeesti älyttömän iso juttu.

Halusin varmistaa, että oot myös muistanut piristää itseäsi. Kai tiesit riittäväsi just noin, pienikin ulosanti mitä annat muille on todella paljon. Oot tosi tärkeä mulle, puhumattakaan läheisistäsi, joten oothan muistanut olla sitä myös itsellesi.

Se kuinka jaksat piristää muiden päivää hymyllä, mukavilla kommenteilla ja naurulla, on tärkeää muistaa tehdä sitä myös itselleen -ole myös itsellesi se paras kaveri. Me ollaan itsemme kanssa pitkä elämä yhessä, joten miksi ihmeessä pitäisi käyttää yhtään päivää siihen, ettei tulisi itsensä kanssa toimeen. Tulet varmasti niin monien ihmisten kanssa juttuun, joten miksi käyttäisit aikaa kiusataksesi itseäs.

Tiedän kuinka välillä on raskasta ja omat virheet pääsee painaa päälle, mutta muista ettei niistä pidä lannistua. Virheitä tekee meistä kaikki ja niistä opitaan. Kohta on joulu ja toivon sun nauttivan siitä hirmuisesti ja saavan lisää inspiraatiota ensi vuodelle.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERANähdäänhän me vielä ensi vuonna? Oon sulle kiitollinen jo nyt kuluneesta vuodesta, etten hölmönä oo muistanut aikaisemmin kiittää. Kiitos ihana, kun oot jaksanut tsemppaa ja piristää mun päiviä tuomalla lisää inspiraatiota ja hymyn korville tykkäyksillä ja kommenteilla. Pienikin ele on tuonut mulle niin paljon ja toivon, että saat siitä edes yhtä paljon takaisin piristykseksi omaan päivään.

Toivottavasti tää päivä on ollut hyvä ja sulla on energiaa keskittyä arkeen, muista illalla hengähtää ja hampaiden pesun aikana kehua itseäsi, kuten silloin muistutin sua tässä postauksessa!

-Ninni

Ensikertalaisena miehen kanssa I Love Me messuilla

Hellou!

Maanantai on hyvä aloittaa levänneen viikonlopun jälkeen ja varsinkin jos on saanut inspiroitua, kokea jotain uutta ja viettää ihanaa aikaa. Mun viikonloppu lähti käyntiin torstaina työvuoron jälkeen, kun illalla juotiin muutama lasi viiniä ja katsottiin romanttista elokuvaa puolison kanssa sohvalla.

Yhteisen viikonlopun vietto jatkui sunnuntaille, kun päätettiin yhdessä lähteä kokemaan ensi kertaa paljon hypetetyt I Love Me messut. Kolme vuotta kerkesin puhumaan haluavani tuonne ja nyt tarjoutui tilaisuus, kun ihana ystäväni antoi lipun messuille.

Siirsin menemisen sunnuntaille ja hyvä niin, koska puolisoni innostui asiasta ja lähti mukaan. Kummallakaan ei ollut minkäänlaisia odotuksia mitä tulevan pitää, itsellä jotain pientä mitä somen kautta oli nähnyt jo edellisiltä vuosilta, silti hyvin avoimin mielin lähdettiin sunnuntaina kohti messukeskusta.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMyönnän olevani ujo ja siksi puolison ottaminen mukaan tuntui turvalliselta, mutta se toi myös lisää jännitystä. Hän on myös arka uusissa kokemuksissa ja koska kyseessä tuntui olevan paljon enemmän naisille suunnattu tapahtuma, pelkäsin hänen luikkivan reunoja pitkin huppu päässä, niin ettei kukaan muka huomaisi häntä.

Messuille päästessä ensimmäisenä huomattiin tuttu Dick Johnson, josta puolisollekkin tuli hymy korviin. Mitä enemmän kierrettiin ja enemmän päästiin ruokien, treenaamisien ja korujen pariin, sitä enemmän kasvoi toisella osapuolella mielenkiinto. Molemmat yllättyi siitä, kuinka monipuolisesti messuilla oli kaikkea, eikä onneksi mieheni ollut ainoa joka oli lähtenyt puolisonsa mukana.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hattu Vero Moda/ Takki Vila/ Pooloneule Gina Tricot/ Housut & Kengät Nelly.com/ Laukku New Yorker

Eilen illalla puhuin snapchatin puolella vielä tarkemmin mitä jäin itse messuilta kaipaamaan ja mitkä oli positiivisia juttuja, yogi teastä treeni inspiraation pariin. Meillä oli ihana sunnuntai jonka päätteeksi tuli inspiroiduttua enemmän messuilusta ja kokemaan myös ensi vuoden I Love Me messut.

Ensi vuodelta odotetaan molemmat ehdottomasti lisää erikseen miehille suunnattuja osastoja, koska yhtä tärkeää on heidänkin ihonhoito. Toivottavasti ensi vuonna moni mies inspiroituu lähtemään puolison mukana katsomaan messujen tarjontaa.

Erikseen vielä positiiviset pisteet Olympuksen ihanalle pisteelle ja heidän sympaattisille myyjille. Saatiin rauhassa hipelöidä uutta Olympus pen e-pl9 kameraa ja testailla sitä messupäivän ajan, ihania tyyppejä!

Kuvat: Sofia Sornplaeng

-Ninni

Täydelliset rintaliivit urheiluun & chillailuun

Hellou!

Alusvaatteet ovat ehdottomasti yksi vaatekappale joista ei pahemmin blogeissa kirjoiteta. Silti rintaliivit ovat aihe joka kutkuttaa monestakin eri näkökulmasta ihmisiä.

Aikaisemmin maaliskuussa julkaisin postauksen jossa kerroin jättäväni kaarituettomat rintaliivit kaupan hyllylle ja keskittyväni löytämään mukavia rintaliivejä, se päätös oli myös parhain. Rintaliivieistä parhaimpien löytäminen on vain sovittamisesta ja totuttelemisesta kiinni. Myönnän itse skippaavani aina tuon ensimmäisen osion. Pieni rintaisuus on kroppani siunaus, naisen elämä on tarpeeksi vaikeaa, joten omalla kohdalla onnea on se, että liivi kaupoilla pääsee helpommalla.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERATällä hetkellä oon aivan hurahtanut Cubukset Mika nimisiin urheilurintaliiveihin. Vihdoinkin löytyy toimivat, käytännölliset ja nimenomaan edulliset urheiluliivit niin arkeen, kuin lenkille. Cubuksella on monesti erilaisia tarjouksia alusvaatteista ja nämäkin huomasin ota 3 maksa 2 tarjouksesta, jolloin päätin sokkona testata tätä uutta mallia.

Rakastan urheiluliivejä joissa on ohuet sangat, pehmeää materiaalia, tukevat –ei ne rinnat ihan kummiskaan olemattomat ole, ja semmoiset jotka on mukava pukea päälle. Myönnän näistäkin skippaavani sovittamisen ja luotin omaan vaistooni, koska 99% koko on aina oikea, kun tuntee oman kroppansa ja valmistajan.

Kotiin tullessa töistä ja muualta, yleensä rintaliivit lähtee kokonaan pois, tai sitten vaihdan näihin. Kotona chillailussa ja siivoamisessa liivit ajaa hyvin samaa asiaa, kuin urheillessa.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOliko sulle nämä jo tutut, vai onko sulla jokin tietty muu malli josta on tullut ihan lemppari? Ja ihanaa perjantaita tyypit! Vaikka koko päivän voisikin köllötellä Figaron kanssa niin silti nyt on aika nousta jo sängystä ylös, kohti sateista päivää.

-Ninni

Vuosia kestänyt väsymys

Nyt on aika nostaa pinnalle yksi pitkään vaivannut asia, josta en ole täällä blogin puolella avautunut. Kuten otsikosta näkeekin, tämä postaus koskee vuosia kestänyttä väsymystä ja sitä miksi näin on päässyt käymään, miten se on vaikuttanut elämääni ja kuinka asia selvisi.

Muistan hämärästi, kuinka väsymys alkoi pikku hiljaa ettei sen alkamisesta ole selkeää kuvaa, vaan pikkuisina osina ja lopulta väsymys meni todella pitkälle. Ollessani 18-vuotias muistan, kuinka en pystynyt ajamaan autolla pitkiä matkoja, koska puolentunnin matkassakin alkoi jo helposti väsyttämään.

Kuten olette pääseet seuraamaan tiiviisti elämääni muutaman vuoden ajalta, olen kokenut yhden Burn outin töiden takia, reilu vuosi sitten jouduin lopettamaan rakkaan Simban, aloitin työt ja aloin pelkäämään uuden burn outin palaamista.

Tämän vuoden aikana olen päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni monen asian suhteen ja ensimmäinen asia oli oma jaksaminen. En halunnut olla enää väsynyt ja se joka ei ajattele muuta kuin nukkumista. En halunnut enää nukkua 10h yöunia ja päivän aikana nukkua kolmet päiväunet ja olla siltikin niin väsynyt kaiken aikaa. En halunnut olla enää haukotteleva nuori aikuinen, vaan se energinen ja hyvinvoiva Ninni joka olin ennen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ensimmäisenä, kun aloin asiaa tutkimaan tuli eteen jatkuvasti ihmisten kertomuksia, kuinka väsymys on johtunut masennuksesta ja on hurjaa ajatella –olenko masentunut vuosien myötä?

Paljon on tapahtunut lyhyessä ja pidemmässä ajassa, olen nähnyt jonkin verran masentuneita ihmisiä ja kuullut heidän tarinoita. Mitä enemmän aloin tutkimaan asiaa, annoin itselleni luvan olla masentunut. Keräsin rohkeutta ja varasin ajan psykiatrille muutama kuukausi Simban kuoleman jälkeen.

Olen aina tykännyt jutella ihmisten kanssa ja psykiatrille puhuminen tuntui hirmuisen vapauttavalta, silti mietin jokaisen kertomani jutun jälkeen -onko tämä näin iso asia, josta pitää tuntemattomalle ihmiselle kertoa. Olin menettänyt pienokaiseni ja se on tähän asti isoin juttu, mutten nähnyt tarvetta käydä vuodattamassa kyyneleitä, koska tiesin olevani vahva ja surun täyttyvän arkisilla asioilla.

Juttu tuokion jälkeen olimme psykiatrin kanssa yhtä mieltä siitä, ettei lisäkäynneille ole tarvetta. Käynnin jälkeen jäi tyhjätunne siitä mikä nyt sit vaivaa, jos en kerta masentunut olekkaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuukausia vierähti nopeasti ja muistan selkeästi, kuinka siskoni kertoi päättäväisesti siitä, kuinka veren rautavarastot aiheuttavat ihmisille väsymystä. Hän oli tutkinut asiaa ja oli sata varma, että tämä on se mihin on tartuttava. Suoraan sanottuna toivo oli jo mennyttä, olin pitkään pinttänyt päähän ajatuksen masennuksesta, tai olevani vaan niin laiska ja haluavani nukkua päivästä toiseen.

Hetken kuluttua mieleeni palasi ajatus siitä, kuinka lupasin ottavani niskasta kiinni ja olevan itselleni hyvä. Olen ansainnut sen elämän mistä haaveilen ja unelmoin, takaisin sen terveyden ja hyvinvoinnin joka on aina ollut.

Varasin mehiläiseen ajan ja kävin juttelemassa useaan otteeseen saman lääkärin kanssa väsymyksestä. Verinäyte otettiin, koska sitä osasin pyytää ja tulosten tullessa iski tunne, kuin joku potkisi päähän. Lääkärin mielestä S-Ferritiini ei ollut hälyttävä, vaikka luku olikin hieman viitearvon alapuolella. S-Ferritiini viitearvo on 13-150 ja omani oli 12. Tämä ei kuulemma olisi selitys näin vahvaan väsymykseen, mutta kehotti rautatablettien syöntiä muutaman viikon ajaksi muuten vain.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olin jo luovuttanut toivosta sen suhteen, ettei vastausta ikinä löydetä, kunnes äitini antoi mukaan rautatabletteja. Jo ensimmäisen tabletin jälkeen huomasin seuraavana päivänä eron! Olin kärsinyt pahasta väsymyksestä pahiten viimeisen vuoden ajan ja vastaus oli kokoaika pienen rautatabletin päässä.

Alku viikot tuntui hurjalta, kuinka maailma oikeasti kirkastui, koska ei tarvinnut nukkua päiväunia. Olin koko päivän hereillä aamu kahdeksasta ilta kymmeneen! Muutoksen huomaa silti nopeasti, jos en ole ottanut rautatablettia iskee väsymys sinä päivänä, joten vaikka inhoan yli kaiken lääkkeiden nielemistä on tähän uhrauduttava ja totuteltava.

Toivon rautavaraston jossain vaiheessa rauhoittuvan, niin ettei lääkkeitä joutuisi joka päivä syömään, toisaalta se on pieni vaiva terveyden eteen.

Väsymys on inhottava vaiva, koska se vie omaa elämänhalua ja vaikuttaa myös parisuhteeseen. Tästä on nyt hyvä suunnata syksyyn, kylmempiin keleihin, lämpimiin villapaitoihin, kuuman kaakaon juomiseen ja rakkaan kainaloon iltahämärällä, koska nyt ei pelota etten jaksaisi nauttia tästä ihmeellisestä maailmasta.

-Ninni