23-vuotias eikä vieläkään unelma-ammatissa

Hellou!

Viime viikolla tuli pidettyä (vahingossa) taukoa blogista. Torstaina alkoi 9 päivän työputki, jonka huomasin muutaman päivän tehtyäni töitä. Väsähdin heti huomattuani seuraavan vapaapäivän olevan vasta viime viikon lauantaina. Olen aikanaan kirjoittanut postauksen, jossa kerron miten selviytyä työputkesta, joka kannattaa käydä lukasemassa jos asia on omassa elämässä aiheellinen.

Vietin jokaisen työpäivän jälkeisen vapaa-ajan pelkästään sohvalla katsoen netflixiä ja aikaisilla nukkumaanmenoilla. Tämä viikonloppu on mennytkin yrittäen selviytyä työstressistä ja epätoivoisella rentoutumisella. Viikonlopun aikana olen ollut todella herkkä, suuttunut pienestäkin asiasta (kuten se etten saanut leikattua kuumaa pizzaani ja se nyt oli sitten puolison vika tietysti, olihan hänen takiaan kummiskin yli puoli vuotta sitten kadonnut pizzaleikkurimme.) Olen haukkunut itseäni niin rumasti, ettei itsetunto ole kuin romuttunut alaspäin ja tämä kaikki sen takia, koska teen työtä joka ei ole unelmani.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERASomen kautta eletään aikaa jossa tulee ainakin itselläni törmättyä jatkuvasti keskusteluihin, kuinka yhä nuoremmat tekevät unelmatyötään. Tähän asti olen vain ja ainoastaan inspiroitunut näistä ihmisistä ja saanut kannustusta siihen, kuinka vielä joskus voin sanoa tekeväni juuri sitä työtä jota rakastan.

Työputken jälkeen aloin pähkäilemään todella paljon sitä mitä haluaisin saavuttaa töiden suhteen ja polttavimpaan kysymykseen -mikä olisi unelma-ammattini. Mikä työ olisi semmoinen jota rakastaisin tehdä, työ jonka takia jaksaa nousta. Ja onko jokaiselle olemassa unelma-ammattia?OLYMPUS DIGITAL CAMERAHeräsin siihen todellisuuteen, että olen jo 23-vuotias ja verrattuna moniin muihin he olisi saavuttanut tässä iässä jo todella paljon. Tiedän vertailun olevan tyhmää, mutta töiden suhteen olen aina halunnut tähdätä korkealle. Haaveissani on monia erilaisia ammatteja joita haluaisin tehdä, on realistisia ja niitä jotka kannattaa jättää vain ajatuksiin.

Kuten sanoin viikonlopun aikana olen nokittanut itsetuntoani alaspäin ja suurimmaksi osaksi sen takia, etten ole saavuttanut työtä jolla olisi merkitystä. Kukaan ei tule hakemaan sohvalta sinne töihin, mutta toki on ensin vain listattava ne mahdolliset työt jota haluaisi tehdä. Pienenä tyttönä ajattelin aina, ettei mikään ole mahdotonta. Tiedän sen olevan tänä päivänäkin totta, mutta olen lisännyt siihen perään -kunhan olet valmis tekemään paljon töitä sen eteen. Yhden lapsuuden ajatuksen olen silti kuopannut -elämä ei ole kuin satua. Vaikka silti kuvittelen onnelliset loput ja ratsastavani valkoisella hevosella auringonlaskuun.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOlen 23-vuotias ja teen työtä jota en rakasta. Olen valmis tekemään sitä työtä ja siinä samalla pitämään kaikki mahdolliset ovet, ikkunat ja kattoluukut auki kaiken uuden puolesta. Uskon ja tahdon tekeväni vielä työtä jota rakastan, jonka takia tässä elämässä olisi suurempi merkitys, koska työ on asia jota meidän tarvitsee tehdä, joten voin vielä uhrautua tekemään muita töitä ennen sitä täydellistä kymppiä.

Vaikka en koskaan saavuttaisikaan unelma-ammattiani, tulen saavuttamaan elämässäni paljon muuta kympin arvoista. Silti kaikki on tavoittelemisen arvoista ja se unelma-ammatti tulee varmasti vaihtumaan vuosien mittaan useamman kerran. Se voi olla myös uhka, tai mahdollisuus.

Parhainta tässä muutamassa vapaapäivässä oli se, kuinka puolisoni antoi kiukutella siitä, kuinka en saa pizzaani leikattua. Hän antoi itkeä kuin pienen vauvan väsymystään ja sen takia ei ollut muuta mahdollisuutta, kuin kiukutella mitättömien asioiden takia. Pienet kiukunpuuskat puhdistaa omaa mieltä kummasti ja nyt unohdan kaikki itseni haukkumiset ja nostatan itseluottamuksen takaisin sinne missä sen kuuluukin olla. Toki myös tulevana viikonloppuna aion hemmottella puolisoani kiitokseksi, koska hän kannusti tavoittelemaan tämän hetkistä unelma-ammattiani.

-Ninni

Mitä ajatuksia pride herättää

Hellou!

Tällä viikolla juhlitaan pridea Helsingissä kulkueella, joka on saanut suuremman huomion kirkon tukiessa tätä juhlaa. Kirjoitin tätä postausta muutamaan kertaan, siitä miten älytöntä heteroiden on huudella, kuka saa rakastaa ja ketä. Kirjoitin myös miksi kaikki otetaan raamatusta niin kirjaimellisesti, jos asia liittyy johonkin mitä itse ei ymmärrä, ja myös alkuun kirjoitin siitä miten heterot pahoittaa mielensä, vaikka muiden suuntautuminen ei meihin edes vaikuta.

Sain isomman syyn tämän postauksen tekemiselle törmättyäni facebookissa erään politiikon typerään päivitykseen liittyen prideen ja kirkon tukiessa tätä juhlaa. Tätä päivitystä en rupea enempää avaamaan, koska se oli kerännyt jo aivan liikaa tietämättömiä heteroita kommentoimaan omaa ahdistustaan, koska heiltäkin suurimmalta osalta puuttui vain sosiaalisen median lukutaito.

Lähin ajattelemaan hyvin laajasti sitä mitä ajatuksia pride herättää ja miten kaikki tämä on vaikuttanut nuoresta asti. Toivottavasti teksti herättää teissä ajatuksia ja toivottavasti olen osannut kirjoittaa mielipiteeni selkeästi tähän postaukseen.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMeidän kasvatuksessa ei koskaan käyty mitä on heterous ja mitä on jos tykkää toisesta sukupuolesta, en myöskään usko, että sitä keskustelua olisi erikseen tarvinnut käydä. Jos nuorena olisin huomannut tykkääväni tytöistä olisin varmasti puhunut siitä yhtä avoimesti äitini kanssa saunailtoina, kuin joka viikko vaihtuvista ihastuksistani.

Yläasteella jo opin sen, ettei monikaan hetero suvaitse homoja sen takia, koska pelkäävät oman sukupuolen kohdistavan kiinnostuksen heihin. Näitä keskusteluita olen käynyt elämäni aikana satoja, joissa olen kysynyt miksi joku suvaitsee yleensä vastakkaisen sukupuolen väliset suhteen, mutta ei oman sukupuolen välisiä suhteita ja asia on aina törmännyt siihen, ettei halua kiinnostusta omalta sukupuolelta.

Tämähän on ihan typerä ajatus, tarkoittaako se samalla kaikkien heteroidenkin tykkäävän jokaisesta toisesta heterosta? En itsekkään halua 99% kenenkään heteron lähestyvän minua ja kiinnostukseni tämän 23-vuoden aikana on 1% tapaamistani ihmisistä. Silti en panikoi ja huutele somessa, ettei heterot saa näyttää kiinnostustaan ja olla lähestymästä meitä muita heteroita.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERANuorena jo ihmettelin miksi vain homojen täytyy tulla kaapista ulos? Miksi he joutuvat tehdä siitä jonkinlainen tilaisuus, jossa avaudutaan mistä tykkää ja mitä rakastaa. Ihan kuten absolutisti joutuu selittämään pöytäseurueelle miksei juo alkoholia. Miksei heterona minun koskaan tarvinnut huutaa suuntautumistani ääneen ja hakea ihmisoikeuksia. Miksi en koskaan kaiken muun koulukiusaamisen keskellä joutunut kiusatuksi, koska olen hetero?

Perustuuko kaikki raamattuun ja siihen mitä yhdessä kirjassa sanotaan? On hienoa, että kirkko muuttuu ja kuinka tänä vuonna he todella tukevat pridea. Mutta ne jotka vastustavat tätä kirkon tukemista, kantaako he vanhoja historiallisia asioita vieläkin, kuin se olisi tätä päivää, eivätkä sen takia halua muutosta.

Olisi ollut sama asia sanoa 90-luvulla stop kehittymiselle -jäädään tähän aikaan, jolloin vaatteet oli rumia ja ainut ajatus oli vain syödä lihaa ja perunaa. Me ei jääty muussakaan kehityksessä raamatun tasolle ja odotettu yhden ihmisen parantavan muita syövästä, joten miksi jäämme historian tasolle seksuaalisuudessa.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAYläasteella opin sen, ettei sillä ole mitään merkitystä tykkääkö ystäväni mistä sukupuolesta. Sillä ei ole mitään merkitystä löytyykö työkaverin kotoa mies vai nainen, jota hän rakastaa. Sillä ei ole mitään väliä onko perheenjäsenesi onnellinen saman sukupuolen kanssa. Jos minun elämää ei ole 23-vuodessa haitannut lesbojen ja homojen väliset parisuhteet, ihastumiset ja perhe-elämä, niin miten se vaikuttaisi kenenkään muunkaan heteron elämään.

Meille kaikille kuuluu rakkaus, kaikille kuuluu luoda oma elämä onnelliseksi, meille kaikille kuuluu samat oikeudet. Me kaikki synnytään, leikitään, kasvetaan, ihastutaan, luodaan omaa juttua, rakastutaan, saavutetaan unelmia ja kuollaan. Se mitä syntymisen ja kuoleman välillä tapahtuu on jokaisen oma elämä ja siinä on vain taivas rajana miten haluat toteuttaa elämääsi.

Annetaan kaikkien rakastaa, koska ilman rakkautta meille ei jää tässä maailmassa muutakaan käteen.

-Ninni