Erilaisia tapoja yhdistää biker shortsit 2/3

Erilaisia_tapoja_yhdistaa_biker_shortsit_2_3_1Erilaisia_tapoja_yhdistaa_biker_shortsit_2_3_2Erilaisia_tapoja_yhdistaa_biker_shortsit_2_3_3Elokuussa aloitettuani tämän biker shortsien postaussarjan pelkäsin kelien tulevan vastaan. Perjantaina pidettiin puolison kanssa treffi-ilta ja tiesin heti minkä asun laittaisin. Kuten tässä postauksessa paljastinkin, pukevani mekkojen alle shortsit jotta välttyy vilauttelulta, hokasin tämän asun olevan täydellinen seuraavaan biker shortsi postaukseen.

Mustat biker shortsit sopivat täydellisesti neulemekon alle pitkien bootsien kanssa, jotka näkyy neuleen halkiosta. Tämä koko asukokonaisuus on ehdottomasti lempparini tänä syksynä. Tätäkin asua pystyy muokkaamaan monella tapaa ja siitä juuri tykkäänkin vaatteissa, joita osaa ja pystyy yhdistelemään erilailla.

Tämä asu on täydellinen vastapaino niille asuille, jotka eivät ole niin naisellisia. Olen täysin mieliala pukeutuja ja tämä asu on semmoinen, jonka puen päälle tietyllä tuulella. Täytyy olla itsevarma, iloinen ja rakkautta ilmassa, kuten juuri tuona päivänä olikin. Jos ihmisellä on itsevarmuutta hän kantaa asun niin täydellisesti päällään ja tuona päivänä rokkasin tätä asukokonaisuutta aivan täysillä ja sen myös näki ohikulkijat.

On erikoista nähdä miten joskus kävelessä ihmisjoukossa sulaudut kaikkien sekaan ja ympärillä kaikki on harmaata, kun taas joinakin päivinä ylläsi leijailee sädekehä ja kaikki ihmiset hymyilevät ja katsovat sinua (tai asuasi.) Nämä kuvat oli ihana ottaa ja tallentaa muistiin, koska olin niin onnellinen. Moni asia teki niin onnelliseksi ja hymyni tarttui, vähintäänkin puolisolle ja vietimme ihanan illan katsomassa uusimman (joka nyt hieman rikkoo tätä söpöys kuplaa) IT leffan.Erilaisia_tapoja_yhdistaa_biker_shortsit_2_3_5Erilaisia_tapoja_yhdistaa_biker_shortsit_2_3_7Erilaisia_tapoja_yhdistaa_biker_shortsit_2_3_8Pilvilinnat rakoilee myös ja onnellinen viikonloppu sai eilen ihan hirveän käänteen, kun töihin mennessä jouduin pelkäämään henkeni puolesta. Kirjoitin ajatuksiani ylös, mutta en vielä tiedä tulenko tätä kokemusta ikinä kertomaan. Siksi haluankin muistuttaa kaikkia, älkää pitäkö itsestäänselvyytenä näkevänne rakkaitanne uudestaan. Lähdin töihin onnellisena ja pelon hetkellä muistin -onneksi sanoin lähtiessäni puolisolle rakastan sinua. Joskus ne sanat sanotaan viimeistä kertaa, eikä rakkautta voi koskaan näyttää ja antaa toiselle liikaa, joten muistakaa rakastaa arjen kiireen keskelläkin.

-Ninni

Lapsuuteni myytiin

Elämässä tulee aikoja jolloin on päästettävä irti ja mentävä eteenpäin ihmisistä ja asioista. Henkilökohtaisesti olen elämässä oppinut päästämään ihmisistä irti, vuosien vaihtuessa ja elämän muuttuessa. Aina se ei ole helppoa, mutta siihen on tottunut ja tiedän, jos jostain ihmisestä täytyy päästää irti, se on tarkoitettu niin ja se on pidemmälle vain hyvä asia.

Silti olen juurtunut moniin asioihin, jotka tuo turvallisuuden tunteen ja yksi niistä on 14 vuoden ajan ollut meidän kotikoti. Olen nuoresta asti yrittänyt ajatella, ettei mihinkään esineeseen pidä kiintyä liikaa, jos esimerkiksi kotona syttyy tulipalo, niin esineitä ei jäisi murehtimaan. Väistämättä kodissa tulee oltua esineitä joissa on muistoja, mutta nyt luopumisen kohteena on kokonainen talo ja tontti.

Vuonna 2005 vanhempani rakensivat perheellemme kodin, jonne mahtui meidän koko perhe viiden kissan kanssa. Tämä talo on erityinen, koska siellä asuimme vielä kaikki yhdessä ja olimme kokonainen perhe ennen yksi toisensa jälkeen pesästä pois lentämistä.

Vaikkei se ollutkaan ensimmäinen meidän kotikoti, vaan suurimpia lapsuuden muistoja löytyy jokaiselta lapselta edeltävästä kodista. Tuostakin kodista muuttaminen tuntui vaikealta, vaikka olin vasta ykkösluokkalainen. Muistan vieläkin paremmin pikku metsän puut ja salaisen kuopan, kuin oman laukkuni sisällön. Myönnän muutaman kerran ajaneeni tuon talon ohitse, vain nähdäkseni talon ja muistelevani, kuinka saparopäinen tyttö yritti pelata isoveljien kanssa polttopalloa takapihalla. Jo pelkästään sen talon ajattelu tuo samaan aikaan hymyn suupielille ja silmät kosteiksi.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERATämä on ollut kuukauden ajan asia joka on pyörinyt päässä, kuin tivoli vaihtuvien mielipiteiden kanssa. On vaikeaa päästää irti asiasta, joka on tuntunut olevan osa omaa identiteettiä, se on talo joka edusti komeudellaan Juutisia. Kotiin vievä tie ja ympräillä olevat maisemat olivat niin tuttuja ja niin omaksuttuja, että on vaikeaa edes ajatella jonkun toisen omistavan nyt ison palan lapsuuttani.

Kummitytön kolmivuotis synttäreillä näin tyhjyyttään kaikuvat huoneet. Ikioman ensimmäisen huoneen jonka tapetin sain päättää lapsena. Huoneet joissa on paiskottu ovia vihaisina teini-vuosina. Huoneet joissa on juhlittu monet rippijuhlat, valmistujaiset ja jopa yhdet nimijäiset. Huoneet joissa on itketty onnesta ja surusta. Huoneet, jotka on täyttänyt itsensä rakkaudella.

Nyt ne huoneet täyttyvät uusien asukkaiden tavaroilla, jotka ei tietenkään omasta mielestä sovi sinne, koska kaikki laitettiin tip top kuntoon vuosien ajan. Huoneet täyttyvät uusien asukkaiden onnella, surulla ja toivon mukaan hyvällä elämällä. Näistä huoneista rakentuu talo, joka rakennettiin rakkaudella ja se rakkaus välittyköön uudelle tuntemattomalle perheelle, joka toivottavasti saa viimeisestä kotikodistani yhtä tärkeän turvapaikan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERANyt tuli aika myös sanoa hyvästit kaupungille, jossa ystävystyin monien ihmisten kanssa, jossa menetin ystäviä, jossa sain paljon uusia kokemuksia ja jossa vietin elämäni vaikeimpia vuosia teininä. Vaikken tiedä tuleeko vanhempieni uusi asunto olemaan kotikoti minulle, on se silti paikka jossa perheemme kokoontuu ja tulee uusia muistoja, siihen ei onneksi tarvitse sitä tiettyä yhtä paikkaa. On siis ihanaa vihdoinkin leikata se viimeinenkin naru joka piti kiinni, niin hyvissä, kuin huonoissakin asioissa vanhassa kotikaupungissa.

-Ninni

Aitoja vai feikkiseuraajia?

Ensimmäistä kertaa vihdoinkin somettajien toimintaan puututaan, tällä tarkoitan vain yhtä asiaa mistä on vaijettu liian pitkään ja aivan turhaan. Ensiksi haluan kysyä sulta, oletko ikinä huomannut, kuinka joillakin seuraajat hyppäävät pilviin hetkessä? Puhutaan nyt pelkästään instagramista, koska siellä tämä ilmiö on tutuin, jopa niille jotka eivät somea tee työkseen.

Olen aikanaan jossakin postauksessa tästä asiasta maininnut ohimennen, mutta huomasin myös kuinka tästä asiasta ei uskalleta keskustella. Juuri huomasin jonkun somettajan aloittaneen kampanjan feikkiseuraajia vastaan, eli niiden ostamista. Mun mielestä on aivan älytöntä, että on olemassa edes tämmöisiä sovelluksia tehty, mutta rahaahan se niiden myyjille on.Aitoja_vai_feikkiseuraajia_1Aitoja_vai_feikkiseuraajia_2Aitoja_vai_feikkiseuraajia_3

Takki Zara/ Neule H&M/ Housut & Vyö Nelly.com/ Kengät Skopunkten/ Huivi Cubus/ Laukku Primark

Feikkiseuraajien ostajan myös huomaa helposti, kun katsoo seuraajamääriä ja vertaa tykkäyksien määriin. Jos tilillä on vaikka 50 000 seuraaja, mutta kuvista tykkää noin 200 niin siitä voi jo päätellä, ettei seuraajia selatessa törmää hirveän useasti oikeisiin käyttäjiin. Toki myös seuraajissa on niitä, jotka eivät tykkäile kuvista, vaan seuraa jonkun muun syyn takia. Feikkiseuraajia tulee myös ilman ostamistakin ja vaikkei niitä haluaisikaan oikeiden seuraajien sekaan. On myös totta, jos seuraajia on jo niinkin paljon, kuin esimerkiksi 20 000 niin niitä on paljon vaikeampi selata itse läpi ja karkoittaa ei toivottuja seuraajia.

Mielestäni on typerää, mutta samalla myös surullista ostaa itselleen tällä tavalla näkyvyyttä. Loppupeleissä asiassa jää vain miinuksille, jos teet yrityksen kanssa yhteistyötä ei feikkiseuraajat tuotteita osta, ja jos seuraajien ostamisesta jää kiinni on se vain noloa kantaa leimaa mukanaan.

Toki myös tässäkin ymmärrän millaiset paineet sosiaalinen media tuo jo pelkästään seuraajamäärien takia. Yhteistöissä monesti liiankin tarkasti tarkastellaan seuraajamääriä, bloggaajat utelee toistensa lukijamääriä -eikä tämä väärin ole. Mutta jos minun laatu ja arvostus mitataan, vain sen painolla onko lukijoita 100, vai 10 000 niin mielummin otan sen 100 lukijaa ja pidän itselläni jalat maassa ja arvostuksen kaikissa muissakin pienimmissä bloggaajissa/somettajissa.Aitoja_vai_feikkiseuraajia_4Aitoja_vai_feikkiseuraajia_5Aitoja_vai_feikkiseuraajia_6Vaikkei tarkoitus olisikaan sen enempää ajateltu, kuin ison luvun näyttävän paremmalta -on silti aina enemmän, kun itsestään antaa rehellisen ja aidon kuvan. Mielummin pieni seuraajamäärä mikä koostuu niistä ihmisistä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita näkemään ottamiasi kuvia ja seuraamaan elämääsi. Kuin luku mikä ei koostu mistään pysyvästä ja niistä mikä antaisi sinulle arvoa.

Onko sulle herännyt tästä aiheesta koskaan mielipiteitä pintaan, tai ootko sä ostanut joskus seuraajia ja jos oot niin miksi? Mulle pieni lukijamäärä on enemmän, koska haluan teidän seuraavan mua juttujeni takia, jos uskallat niin kommentoi, miksi juuri sä seuraat mun blogia/somea? 🙂

Kuvat: Pinja Finell

-Ninni

Vaatekaapin sisällön onnellisuus -onko vain pinnallista ajattelua

Hellou!

Kuinka monta vuotta voikaan vierähtää siinä, että löytää oman juttunsa, oli sitten minkä tahansa asian suhteen. Voin rehellisesti myöntää olevani ihminen jolla aika välillä hurahtaa liiankin nopeasti ja sitä tulee herättyä todellisuuteen liiankin puskista. Oman jutun tajuaa myöskin monesti sitten vasta, kun sen on tavoittanut ja tällä hetkellä mulle tuo hyvää mieltä vaatekaappini sisältö.

Olen niin kauan kamppailut sen suhteen minkälaisia vaatteita haluan käyttää, en ole ollut 100% varma mikä on se oma juttu ja on tullut etsittyä liiankin montaa erilaista juttua samaan aikaan. Se mitä vaatekaapista löytyy on niin iso osa persoonaani ja itsensä ilmaisua.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERATiedättekö sen fiiliksen, kun on monia erilaisia visioita päässä, muttei niitä saa pullautettua ulos? Vaatteiden ja oman tyylin löytämisen suhteen olen pitkään kurotellut tiettyä juttua, mutten jostain syystä vaan saanut siitä kiinni.

Tällä hetkellä hymy ja onnellisuus tulee tästä onnistumisen tunteesta. Vihdoinkin tuntuu, että on jonkun asian saanut luotua ja josta voi itsekkin inspiroitua. Asukuvia on kiva mennä ottamaan, kun kantamista vaatteista tulee itsevarma olo -jolloin niitä kantaa myös itsevarmemmin.

Joillekkinhan tämä voi vaikuttaa todella pinnalliselta, mutta uskon siellä olevan monia joille on tärkeää se mitä vaatteita kantaa päällään. Kyse ei ole mistään materialismista, tai määrästä -nimenomaan päinvastoin. Hypettämäni saavutuksen tunteen on tuonut se, kuinka vähän vaatteita vaatekaapista löytyy, mutta silti saa yhdistettyä paljon erilaisia asukokonaisuuksia.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Takki Zara/ Villapaita H&M/ Housut & Kengät Nelly.com/ Laukku Glitter

Täällä blogissa näkyykin monissa asukuvissa samoja vaatteita, josta olen puhunut ja erilaisissa postaussarjoissa korostanut nimenomaan samojen vaatteiden käyttämistä ja yhdistämistä. En halua ostaa paljoa vaatteita vain saadakseni muutaman erilaisen asukuvan, ja tajuta myöhemmin kuinka ne pölyttyy vaatekaapin hyllyllä vuosia.

Isona inspiraation lähteenä on ollut ihana Fashion Statement blogi, jossa Reetta on puhunut ekologisuudesta ja siitä, kuinka haluaa tuoda erilaista kulutusta ihmisten tietoon. Hänen kauttaan olen rohkaistunut siitä, että blogissa on enemmän kuin ok tuoda samoja vaatteita julki asukuvissa. Sehän on sitä normaalia arkea -pukea niitä omia lempparivaatteita, ja tähän on myös teidän lukijoiden helpompi samaistua.

Herättääkö tämmöinen aihe teissä mitään ajatuksia? Kiinnostaisi ihan hirveästi kuulla, onko susta ok nähdä samoja vaatteita erilaisten asukokonaisuuksien parissa!

-Ninni

Ensikertalaisena miehen kanssa I Love Me messuilla

Hellou!

Maanantai on hyvä aloittaa levänneen viikonlopun jälkeen ja varsinkin jos on saanut inspiroitua, kokea jotain uutta ja viettää ihanaa aikaa. Mun viikonloppu lähti käyntiin torstaina työvuoron jälkeen, kun illalla juotiin muutama lasi viiniä ja katsottiin romanttista elokuvaa puolison kanssa sohvalla.

Yhteisen viikonlopun vietto jatkui sunnuntaille, kun päätettiin yhdessä lähteä kokemaan ensi kertaa paljon hypetetyt I Love Me messut. Kolme vuotta kerkesin puhumaan haluavani tuonne ja nyt tarjoutui tilaisuus, kun ihana ystäväni antoi lipun messuille.

Siirsin menemisen sunnuntaille ja hyvä niin, koska puolisoni innostui asiasta ja lähti mukaan. Kummallakaan ei ollut minkäänlaisia odotuksia mitä tulevan pitää, itsellä jotain pientä mitä somen kautta oli nähnyt jo edellisiltä vuosilta, silti hyvin avoimin mielin lähdettiin sunnuntaina kohti messukeskusta.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMyönnän olevani ujo ja siksi puolison ottaminen mukaan tuntui turvalliselta, mutta se toi myös lisää jännitystä. Hän on myös arka uusissa kokemuksissa ja koska kyseessä tuntui olevan paljon enemmän naisille suunnattu tapahtuma, pelkäsin hänen luikkivan reunoja pitkin huppu päässä, niin ettei kukaan muka huomaisi häntä.

Messuille päästessä ensimmäisenä huomattiin tuttu Dick Johnson, josta puolisollekkin tuli hymy korviin. Mitä enemmän kierrettiin ja enemmän päästiin ruokien, treenaamisien ja korujen pariin, sitä enemmän kasvoi toisella osapuolella mielenkiinto. Molemmat yllättyi siitä, kuinka monipuolisesti messuilla oli kaikkea, eikä onneksi mieheni ollut ainoa joka oli lähtenyt puolisonsa mukana.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hattu Vero Moda/ Takki Vila/ Pooloneule Gina Tricot/ Housut & Kengät Nelly.com/ Laukku New Yorker

Eilen illalla puhuin snapchatin puolella vielä tarkemmin mitä jäin itse messuilta kaipaamaan ja mitkä oli positiivisia juttuja, yogi teastä treeni inspiraation pariin. Meillä oli ihana sunnuntai jonka päätteeksi tuli inspiroiduttua enemmän messuilusta ja kokemaan myös ensi vuoden I Love Me messut.

Ensi vuodelta odotetaan molemmat ehdottomasti lisää erikseen miehille suunnattuja osastoja, koska yhtä tärkeää on heidänkin ihonhoito. Toivottavasti ensi vuonna moni mies inspiroituu lähtemään puolison mukana katsomaan messujen tarjontaa.

Erikseen vielä positiiviset pisteet Olympuksen ihanalle pisteelle ja heidän sympaattisille myyjille. Saatiin rauhassa hipelöidä uutta Olympus pen e-pl9 kameraa ja testailla sitä messupäivän ajan, ihania tyyppejä!

Kuvat: Sofia Sornplaeng

-Ninni

Mikä on Ninni nimen tarina

Hellou!

22-vuotta olen saanut kantaa nimeä, joka on välillä enemmän ja vähemmän tuottanut ihmisissä hämmennystä. Sitä on yleensä luultu lempinimeksi ja aikanaan harrastettuani agilityä Nicke koiramme kanssa minulta kysyttiinkin suoraan, mikä oikea nimeni on. Monet ovat myös ennemmin luulleet nimeni olevan Minni ja näin on muutama laskukin ollut osoitettuna.

Mulla on koko nimeni kohdalla ollut paljon totuttelemista ja kasvamista. Pienenä ja nuorena niin etunimestä ja myös joskus toisestakin nimestäni väännettiin pilkkaa. Muistan kuinka lapsuudenaikainen ystävä aina kehui Fanny nimeä, jota pidin puukkona selässä, koska hän tiesi etten siitä pitänyt.

Vuosia kului ja jossain vaiheessa en jaksanut enää välittää, kuinka luokkalaiset pojat vääntävät naama irvellään ninna nunnaa ja nauravat omille jutuilleen räkäposkella.

Tuohon aikoihin aloin entistä enemmän tykkäämään nimestäni, se oli ihanan erilainen ja uniikki. En ollut massaan katoava nimeni kanssa ja näin aikuisiälläkin se on auttanut paljon, sen kautta on jäänyt monille myös mieleen.

Muistan, kuinka pienenä äitini luki ruokapöydän ääressä lehteä ja leikkiessäni kysyi, haluisinko vaihtaa nimeni. Olin tuolloin juuri aloittanut ensimmäisen luokan ja hämmentynyt siitä, miten se olisi edes mahdollista. Vaihtaa tuosta vain nimeä, miksi?

Muistan kuinka tuijotin hetken seinää ajatellessani sitä, mitä tapahtuisi jos vaihtaisin nimen. Ensinnäkin minkä niminen olisin, miten kaikki osaisivat kutsua minua yhtäkkiä toisella nimellä -olinhan sentään jo 7-vuotias. Isoimpana kompastuskivenä näin sen, kuinka joutuisin uuteen viivoittimeeni laittaa uuden nimilapun. Täytyy myöntää, vaikka uuden maalarinteipin palan liimaaminen viivoittimeen uuden nimen kera tuntui isolta, oli se parhainta olevan suurin murhe pienelle tytölle.

Jokaisenhan nimen taustalla on jonkinlainen tarina, kysyin äidiltä tätä postausta varten, onko nimeni taustalla jonkinlaista tarinaa oli sitten pienempi, tai suurempi. Miten syntyi Ninni nimen tarina.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA”Heips kultaseni!

Pyysit kertomaan sinun nimesi historian, kuinka siihen aikanaan päädyttiin. Lapsen nimen keksiminen on yksi vaikeimmista asioista, ainakin meillä. Monia nimiä on ollut mielessä ennen syntymää ja sitten kun lapsi on syntynyt, ei se olekaan ollut yhtään sen näköinen.

Sinun syntymäsi aikaan minun isänäiti eli Niemisjärven mummo oli huonossa kunnossa ja lähes kuolemaisillaan. Fanny Maria oli minusta äärettömän kaunis nimi ja keskustelimme isäsi kanssa, josko Fannyn sinulle nimeksi antaisimme. Tykkäsin myös Anniina nimestä, vaikka se oli jo serkullasi toisena nimenä, ajattelin, ettei se ketään haittaa. Sitten yhdistin Fanny Anniinan ja olin niin onnellinen siitä nimestä. Kerrottuani sen isällesi, hän ei ollutkaan samaa mieltä.

Toiseksi ja kolmanneksi nimeksi ne kuulemma sopivat, mutta hän halusi, että etunimeksi tulisi vielä joku. Siinäpä sitä sitten illat istuttiin kalenteri kourassa ja etsittiin sopivaa nimeä. Isommat veljet osallistuivat myös keskusteluun. Muistan kun joku ehdotti Viiviä, niin vanhin veljesi sanoi, ettei se käy, koska hänen luokkakaverinsa koiran nimi oli Viivi. Se tulikin sitten myöhemmin myös meidän koiramme nimeksi.

Olin kääntänyt kalenterin nurin jo nuorimman veljesi kohdalla ja päätynyt etsimään hänelle nimeä ruotsinkielisestä kalenterista ja ajattelin kokeilla sieltä nimeä sinullekin. Sieltähän se löytyi! Ninni!

Suomalaiseen suuhun sopiva ja suloiselle lapselle täydellisen sopiva nimi. Vähän mietittiin, että miltä tuntuu olla aikuinen Ninni, mutta tulimme siihen tulokseen, että maailmassa on niin paljon erilaisia nimiä, ettei sitä kukaan enää ihmettele. Sitä paitsi monia Nina-nimisiä naisia kutsutaan Ninniksi, joten en nähnyt siinä isompaa ongelmaa.

Että sellainen on sinun nimesi tarina Ninni Fanny Anniina <3”OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hattu Vero Moda/ Takki House Of Brandon/ Pooloneule Gina Tricot/ Housut Cubus/ Kengät Skopunkten

Tämän luettua silmät kostuivat ja huolella. Olen maailman onnekkain rakastavan perheeni suhteen, enkä tiedä mitään ihanempaa, kuin olla nyt aikuinen Ninni.

Olisi ihana kuulla millainen sun nimesi tarina on? 💛

-Ninni

Syksyinen hiusuudistus

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOnko ihanempaa tapaa valmistautua viileneviin ilmoihin, kuin itsensä uudistamisella ja hemmottelulla? Instagramin ja snapchatin seuraajat on päässytkin jo näkemään, kuinka täydellistä jälkeä ihana Mira teki tälle hiuspehkolle.

En turhaan tainnut valittaa kuivista latvoista, kun enne ja jälkeen kuvista näkee todellisen muodonmuutoksen. Kuinka monta vuotta olikaan vierähtänyt siitä, kun hiuksiin on viimeksi tehty mitään muutakuin trimmausta, tällä kertaa lähdettiin raidoittamaan hiuksia ja laittamaan viileää sävytettä päälle.

Kesällä varsinkin oma väri menee kellertäväksi ja keväällä jo puhuin siitä, kuinka pienikin hiusuudistus tekisi hyvää. Vähän viileämpää näköä ja keltaisuutta pois jolloin hiukset silti näyttäisi luonnollisilta ja olisi helppohoitoiset. OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Takki Vila/ Neule Gina Tricot/ Housut & Vyö Nelly/ Kengät Skopunkten/ Laukku New Yorker

Miran luomuksia oon ihastellut instagramin kautta pitkään ja tiesin, että ammattitaitoa löytyy. Oon ennenkin maininnut olevani tosi tarkka siitä mitä ja kuka laittaa hiuksiani, mutta Miran kohdalla pystyin vain huokaista ja sanoa, että luotan häneen. Värin suhteen oltiin jo aikaisemmin hieman viestitelty, muuten mentiin vapaammalla kädellä ja rennolla otteella.

Tärkeimmäksi jäi se ettei raidoista jää juurikasvua, vaan ovat huomaamattomat hiusten kasvaessa. Tykästyin tähän muutokseen silti niin paljon, että raidoituksella varmaan jatkossakin mennään.

-Ninni