Viikon mielikuvitus matkalle

Vaikka kesä on ohi niin tämä viikko tulee vielä lomailtua kesäloman merkeissä. Jokainen tänä vuonna pidetty loma on tullut tarpeeseen ja ehdottomasti vielä pitämätön loma, jonka käyttöajankohtaa en ole vielä suunnitellut sen tarkemmin. Tämä viikko on lomaa töistä, mutta sitäkin ankarammin toteuttamista somen kimpussa.

Te jotka nautitte elämästä ruokkimalla sitä unelmoimalla ja tietysti vielä toteuttamalla niitä unelmia, niin osaatte varmasti ymmärtää tämän hetkisen uupumukseni. Olen todella kiitollinen, että saan olla töissä ja ensimmäistä kertaa vielä täyspäiväisenä työntekijänä. Nykypäivänä, kun se ei ole itsestäänselvyys ja sekin on tullut koettua kokemuksen kautta, ettei 37,5h työsopimuksia helposti jaella.

Silti haluan sisimmässäni olla juuri se instatyttö, joka herää aikaisin aamulla ja ensimmäinen asia on venyttellä, valmistaa suloinen ateria, kirjoittaa päivän to do lista, tehdä treeni ja pitkän rauhallisen ihonhoitorutiinin. Rakastan suloisia asioita ja TikTokissa näkyvät ”that girl” videot saa elämään toisessa ulottuvuudessa. Oon kirjoittanut blogia 6-vuotta ja mikään muu ei olisi niin iso unelma, kuin voida keskittyä joka päivä kirjoittamiseen, kuvaamiseen ja luomaan oman näköistä sisältöä.

”Kun ihminen on tyytymättömillään, se alkaa unelmoimaan toisesta elämästä”

Nuorempana ollessani hyvin eksynyt itseni kanssa, kirjoitin välillä erilaisia lauseita ylös. Tuo lause on semmoinen mikä on pitänyt tähän päivään asti paikkansa ja jäänyt vahvasti mieleen. Joka kerta, kun huomaan olevani tyytymätön elämääni, tai siihen tylsään kuluttavaan arkeeni, alan haaveilemaan. Vaikka se hassulta kuulostaakin, se on aikanaan pelastanut minut.

Aikaisemmin ollessani hyvin vuoristoratamaisessa parisuhteessa, selvisin arjesta haaveilemalla. Työmatkoilla bussissa kuuntelin musiikkia ja ajatuksissani elin ihan erilaista elämää. Se auttoi siihen, ettei minun tarvinnut kohdata todellisuutta kotona, koska en ollut vielä valmis.

Ei siis kukaan ole lapsuudessani huijannut, kun on sanonut minulla olleen vilkas mielikuvitus. Olen aina ollut hyvä mielikuvituksen kanssa ja rehellisesti sanoen, en enää häpeile sitä, vaikka näin aikuisenakin karkaan välillä yksin ollessani mielikuvituksen maalaamaan maailmaan.

Elämä on kummiskin liian lyhyt aika hukata sitä onnettomalle arjelle. Vaikka joskus on tehtävä asioita järjen takia, niin onneks aina voi edes sen lyhyen bussimatkan verran kadota mielikuvituksien mukaan. Kuka myöskään tietää, vaikka joskus mielikuvituksen tuottamat haaveet ja asiat toteutuisikin, varsinkin jos niihin tarpeeksi uskoo.

-Ninni

Koukussa someen

Hellou!

Tämä postaus on saanut ison inspiraation Läskien Lokkien biisistä Koukussa, tässä linkki josta pääset kuuntelemaan kyseisen kappaleen. Kuunneltuani tämän ensimmäisen kerran, alkoi hymyilyttää kuinka moni asia voikaan tässä pitää paikkansa omassa elämässä.

”Kosketan sua vikana, kun meen nukkuu ja ekana kun herään”

Monet artikkelit on tullut luettua siitä, miten paljon some vaikuttaa ihmissuhteisiin ja läheisyyteen. Meillä on aina ennen nukkumaanmenoa puhelimet kourassa, katsotaan somet läpi ja joskus myös netflixiä ennen nukkumaan alkamista. Itselleni on asmr-videot tulleet niin suureksi rutiiniksi laittaa pyörimään ja nukahtaa sen katsomiseen. Uskon todella siihen, että ennen pariskunnat ovat olleet paljon läheisimmissä väleissä, kun somea ja älypuhelimia ei ollut viemässä huomiota päivän viimeisistä hetkistä.

”Jopa kavereiden seurassa varastat huomioni.”

Somessa pyöriminen ei vaikuta vain pelkästään parisuhteisiin, vaan yleisesti aikaan vietit sen kenen tahansa kanssa. On monia tilanteita, joissa puhelimen käyttäminen on todella töykeää, mutta tilanteita jolloin myös se on ok. Itse tykkään siitä, jos vietän jonkun kanssa aikaa ja puhelinta tulee katsottua niin on mielestäni reilua sanoa -odota hetki vastaan äkkiä tähän viestiin. Tai esimerkiksi jos haluaa ottaa pienen stoori päivityksen, se on kanssa ok ja varsinkin jos siitä mainitsee, että nappaan äkkiä kuvan ja laitan siihen nopeasti kirjoituksen.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

”Jos en saa sinua pariin tuntiin alkaa kädet tärisee”

Voi kuinka nauru tulikin, kun aloin miettimään tätä kohtaa. Liian monta kertaa on tullut oltua, että apua nyt en ole katsonut puhelinta pitkään aikaan. Se suru mikä tuleekin, kun muutamaan tuntiin et ole koskenut puhelimeen ja näytöllä näkyy pelkkä taustakuva. Ei viestin viestiä, ei edes turhien sovellusten laittamia ilmoituksia. Nuorena oli pakko tekstailla koko aika, että puhelimessa olisi jotain ilmoituksia. Tästä pääsi yli kasvaessa, mutta nyt somen ollessa niin arkipäiväistä sitä ihmettelee, jos mistään ei ole tullut mitään ilmoitusta pitkään aikaan. Nykyään taas tähänkin on tottunut, että ylimääräisiä ilmoituksia on aika harvakseltaan puhelimessa.

”Haluun näyttää muille, että oon kaunis ja komee”

Somen tuomat ulkonäköpaineet on asia mistä on tullut puhuttua täällä blogissakin moneen otteeseen. Uskon instagramin olevan suurin halu näyttää muille, ainakin oma some käytös on erilaista, kuin instagramissa. Snapchatissa voin laittaa meikittömiä kuvia ja höpötellä niitä näitä, kun taas instagramiin tulee valittua tarkasti kauneimmat ja parhaimmat kuvat ja stooriin laitettua tarkasti harkittuja videoita, jos joskus sinne tulee jotain höpöteltyä.

Joskus olen maininnut siitä, että instagrami on enemmän portfolio, jonne kasataan kaikkea nättiä ja yhteensopivia otoksia. Tässä postauksessa myös puhuin minkä takia blogissa siloitellaan omaa elämää, joka sopii aika hyvin tähän aiheeseen. Instagrami on paikka mikä monesti esimerkiksi yhteistyötä tehdessä yrityksiä kiinnostaa ja siksi siellä on niin suuri halu näyttää itsestään parhaimmat puolet.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

”Ja vaikka välillä tulee sinua pilkattua mun elämä olisi tyhjää ilman sua.”

Tottahan tämäkin kohta on, vaikka somessa on todella paljon negatiivisia juttuja ja joskus sen takia menettää hermot, niin silti unohtamatta mitä kaikkea hyvää sosiaalinen media on meille tuonut. Sen kautta on helpompi tutustua ihmisiin ja löytää ihmisiä, kuten sieltä instagramista -josta itse olen bongannut älyttömän paljon eri somettajia. Myös somen kautta näkee maailmaa, ne jotka on todella vähän matkustanut/ei ollenkaan näkee maailman kauniita paikkoja muiden välityksellä. Somen kautta saadaan paljon tietoa ja ymmärrystä moniin asioihin. Some on ihana paikka, kuhan kaikki osaa siellä käyttäytyä ja muistaa, kuinka paljon erilaisia ihmisiä ja tapoja sitä tässä maailmassa onkaan.

-Ninni

Viekö some paljon aikaasi päivästä? Pyöritkö hirveästi eri sovelluksissa ja oletko keksinyt jotain sääntöjä somen käyttöön kavereiden, perheen, tai puolisosi kanssa?

Alle 1000 seuraajalla et ole uskottava somettaja

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAIhanan paha some josta voisi puhua paljon eri näkökulmista ja silti päätyä samaa tietä sen käyttämiseen ja olemiseen osa arkea. Tuun myöhemmin puhumaan somen käyttämisestä omasta näkökulmasta muutamallakin eri postauksella, mutta tänään haluan kertoa siitä miten pienenä somettajana koen somen ihmeellisen maailman.

18-vuotiaana latasin instagramin ja aloin tutustumaan sen ihmeellisen maailmaan. Mikä ensimmäisenä nousi pinnalle oli tykkäysten määrä ja se kuuluisa seuraajien määrä. Asuin tuolloin pienellä paikkakunnalla omistaen muutamia kavereita, joten seuraajia oli ihan muutamia tuttuja, sukulaisia, tutun tuttuja ja naapurin serkun koiran ulkoiluttaja. Vaikka tuolloin kirjoitin jo blogia en kokenut sitä sen kautta ongelmaksi, kuinka monta seuraajaa instagramissani oli. Vasta muutettuani Helsinkiin ja vuosien mittaan alettuani tosissaan miettimään blogin suuntaa, alkoi myös kasvaa mielessä jännitys seuraajista. Miten yksi numeroluku sivun yläreunassa voi merkatakkin niin paljon omaan tekemiseen.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOlen monella tapaa kiitollinen ollessani pieni somettaja, koska saan tehdä paljon virheitä ja etsiä omaa juttuani rauhassa. Vuosien mittaan tavoitteet ovat kasvaneet ja haave ei kummiskaan ole olla aina pieni somevaikuttaja, mutta aika näyttää tietysti sen mihin suuntaan tulee lähettyä.

Instagramissani on tällä hetkellä alle 500 seuraajaa ja pienelle juntille se ihmismäärä on paljon, koska niitä tuttuja ja sukulaisia on vain vähäsen. Olen ahkerasti poistanut feikkikäyttäjiä, joten lukukin on ennen näyttänyt suuremmalta. Mystinen luku mikä koostuu ihmisistä, niistä tutuista, somettajista, inspiraatiota hakevista, utelijaista ja kannustajista. Miksi siitä tuli niin tärkeä osa itseään ja omaa tekemistä?

Tämä aihe nousi pintaani pitkästä aikaa sillä, kun halusin liittyä ryhmään jossa autetaan toisten somettajien tilejä näkymään enemmän. En välitä niistä jotka kehuvat kaikkea sen takia, koska some nyt on vaan niin ihanaa. Tavoitteeni tämän tyylisessä ryhmässä olisi löytää tuttuja Helsingistä, joiden kanssa käydä kuvaamassa ja jakaa tätä blogimaailmaa.

Tähän ryhmään en päässyt sen takia, koska instagram tililläni ei ole 1000 seuraajaa. Olin liian pieni, mitätön ja epäpätevä liittymään kymmenhenkiseen someryhmään. Myönnän, että tunsin ensin hieman kiukkua ja sitten totaalisen mitättömyyden tunteen. Tuleeko minusta koskaan uskottavaa bloggaaja, jos tililläni ei ole suuria seuraajamääriä?

En ole pitkään aikaan laittanut yrityksille yhteistyöpyyntöjä, koska olen alkanut ajattelemaan heidänkin vain haluavan ne suuret julkisuuden henkilöt mainostamaan tuotteitaan. Käyn töissä, enkä tarvitse yhteistöitä elantoani varten, mutta haluan niistä kerryttää kokemusta, vaikka olenkin pieni somevaikuttaja.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERASeuraajat ovat kansa joiden avulla noustaan, se ei olekkaan ihan mitätön luku, kun haluaa nousta ja saavuttaa tavoitteita, mutta se on mitätön luku elämässä. En halua sen vaikuttavan tekemiseeni, kuinka iso luku seuraaja palkissa lukee, tai blogin kävijämäärissä. Haluan tehdä somea silti yhtä suurella intohimolla ja kokematta mitättömyyden tunnetta. Somettamiseni voi jäädä harrastukseksi, mutta sitä haluan tehdä niin kauan kuin intohimoa löytyy.

Olen kirjoittanut blogia jo monta vuotta ja olen niin kiitollinen pienestä lukijakunnastani, pienet asiat kannustavat ja siksi etenen pienin, mutta varmoin askelin. Olit sitten isompi somettaja, tai pienempi, ainut asia mikä merkitsee on kunhan teet omaa juttuasi intohimolla ja tyytyväisin mielin.

-Ninni

Onko seuraajamäärät koskaan vaivannut teitä ja miten olette selvinnyt siitä ajatuskuplasta?

Miksi blogit ovat siloiteltuja

Jokainen joka joskus on ladannut kuvan, tai tekstin sosiaaliseen mediaan voi jossakin mielin samaistua siihen, ettei tarina ole aina samanlainen mitä ladattu kuva antaa viestittää. Postaukset ja videot joissa kerrotaan totuuksia kuvaushetkistä mitä siellä on tapahtunut, tai sen hetken fiiliksistä on aihe mitä on hauska lukea ja siitä taas muistaa, että jokainen meistä on vain ihminen joka elää sitä elämää jossa kaikki on mahdollista.

Tein joskus postauksen jossa kerroin 7 asukuvan takaa tarinan mitä sillä hetkellä on tapahtunut ja muita sen hetkisiä fiiliksiä. Pitkästä aikaa oon saanut kerättyä kuvia joista teen jossain vaiheessa samantyylisen postauksen, koska tämmöinen tuntui kiinnostavan myös teitä!

Yhden kuvan takana voi olla isokin tarina kerrottavana, mitä tulee sitten kokonaiseen instagram feediin, joka on täynnä kuvia, tai blogeihin? Ei ole tuulesta temmattua, kun somettajien elämää sanotaan siloitelluksi, mutta tätä sanotaan vain sen somen pinnallisen puolen perusteella. Olen pystynyt olla puhumatta vaikeista asioista jopa perheelle, joten somessa asioiden salaaminen ei tunnu siihen verrattuna edes vaikealta.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siloitellaanko omaa elämää tahalleen somessa ja miksi niin tehdään?

Nyt pystyn puhumaan vain omasta kokemuksesta ja omista päätöksistä. Blogin aloittaessa tein tietyt säännöt itselleni mitä en halua someen tuoda ja niistä olen puhunut myös tässä postauksessa. Uskon monien luulevan siloittelun tulevan siitä, koska aina jaetaan niitä hyviä asioita ja se mielestäni on monien kuvien tarkoituskin -jakaa niitä onnellisia hetkiä ja onnistumisia.

Niitä kuvia otetaan monesti silloin, kun on onnellinen ja asiat on ihanasti sillä hetkellä ja juuri sen hetken haluaa ikuistaa. Siksi monesti voi tuntua siloittelulta, jos omasta elämästä nauttii oikeasti ja ihmisistä sen ympärillä, tällöin niitä kuvia ihanista hetkistä tulee silloin paljon.

Itse haen kuvista inspiraatiota monella eri tapaa ja suurin niistä on positiivista elämäntapaa ja piristystä. Esimerkiksi jos olen kipeänä sängyn pohjalla, haluan katsoa muiden urheilujuttuja joista saa uutta puhtia siihen, kunnes pääsee terveenä taas salille hikoilemaan. Näitä vertauksia on monia erilaisia, koska jokainen etsii somesta omaan elämään sopivia inspiraation lähteitä ja joistakin tulee myös omaan elämään roolimalleja. En ole varma onko roolimalli nyt oikea sana sille mitä haen takaa, mutta somettajasta joka tuo somen välityksellä seuraajalle paljon hyvää mieltä ja johon voi samaistua monissa asioissa, voi hänestä tulla roolimalli josta otetaan hieman oppia/mallia hyvällä tavalla sinne omaan elämään.

Blogin kirjoittaminen on varmasti suurimmalle osalle bloggaajista hetken hengähdyspaikka elämästä, pieni irti otto arjesta jolloin voi kirjoittaa omista kiinnostuksen kohteista. Oli sitten asuista, kauneudesta, sisustuksesta, käsitöistä -ihan mistä vain. Se hetki, kun saa keskittyä blogin kirjoittamiseen ja kuvien muokkaukseen on hetki milloin ei tarvitse ajatella mitä omassa elämässä sillä hetkellä tapahtuu.

Sama asia urheilun parissa, silloin unohdetaan sen hetkiset ajatukset. Silloin voi päästää irti ajatuksista ja keskittyä vain itseensä. Uskon vahvasti sen olevan syy miksi monet blogit tuntuu olevan siloitellun näköistä, koska monet kuvat ja kirjoitukset on luotu silloin kun ei tarvitse miettiä mitä kaupasta pitää ostaa, tai joitakin surullisia asioita. Vaikka bloggaaja olisikin avoin ja kirjoittaisi joskus isoista asioista, niin silti uskon jokaisen tarvitsevan enemmän sitä hyvää ja rentoutta elämään, kuin surullisia tarinoita.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERABlogini on omalla tapaa laajaa päiväkirjaa, mutta enemmän semmonen josta saan itselleni suurimmaksi osaksi inspiraatiota. Täällä haluan keskittyä positiiviseen ajatteluun itseni takia ja myös toivon sillä tuovan inspiraatiota niille, jotka kaipaa sitä positiivisuutta. Todella harvoin kerron mitään syvällistä elämästäni, mutta nyt olen alkanut murtaa sitä jäätä pikku hiljaa hyvällä maulla.

Menneisyyteni ei ole prinsessasatua ja siitä kirjoittaminen ja ajatteleminen välillä vie ikäviin muistoihin. Vaikka asioita menneisyydestä on tullut käsiteltyä, niin silti niihin on turha palata -en usko kenellekkään olevan hyvä muistella menneisyyden haamujaan, koska kummiskin joka päivä me suunnataan vain tulevaisuuteen.

Vaikka olen avannut asioita, on silti joitakin mitä en koskaan halua tuoda täällä esille. Meistä jokainen tekee virheitä, tutustuu vääriin ihmisiin, sanoo väärin ja tekee vääriä valintoja. Monestikkaan siinä hetkessä ei tajua tehneensä virhettä, koska sen hetkinen aika ja tunteet vie mukanaan. Myös se on jokaisen oma päätös mitä asioita haluaa tuoda julkiseksi ja niitä pitäisi jokaisen ihmisen kohdalla kunnioittaa.

Meistä kukaan ei ole täydellinen ja vain sillä on väliä miten aikoo muuttua ja tehdä asioiden eteen töitä. Elämän ei kuulu olla helppoa ja niitä vaikeuksia tarvitaan, vaikka haluan elämän olevan pääsääntöisesti tasaista ja neutraalia, kovien vuoristoratojen sijaan.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miten olen siloitellut elämääni blogissa? 

Valehtelua en siedä, mutta se mikä menee valehtelun puolelle on aina katsojan silmissä. Jos jakaa kakusta kuvan ja kuvatekstissä sanotaan –vapaapäivän kunniaksi tuli leipaistua kakkua. Ja todellisuudessa onkin polttanut kaksi ensimmäistä kakkua pohjaan, viimeiseen kakkuun unohtanut laittaa rasvan ja kakku maistuu kuivalta, niin onko kuvateksti silloin valheellista? Jokainen tykkää lukea kommelluksista, mutta ymmärrän myös jos tämä kuvitteellinen kakku ja sen tekijä olisi leipuri, niin sen ammattillinen kuva voisi rakoilla jos tästä kommelluksesta kertoisi julkisesti.

Uuden vuoden vaihtuessa sanoin viime vuoden olleen elämäni parhaimpia ja hienoimpia varsinkin kesän suhteen. Ensimmäisenä, kun ajattelen viime kesää muistan täydelliset kesäiset päivät, monet onnistuneet kuvausreissut puolison kanssa, muutto uuteen kotiin ja jopa yhden rantapäivän jolloin sain rusketusraidat. Silti tuon kesän ylle mahtui yksi suuri musta pilvi. Se pilvi oli veljeni vakava sairastuminen.

Kysyin häneltä lupaa voinko kertoa tästä asiasta, koska varsinaisesti tässä ei enää puhuta pelkästään minun elämästä. Vietin täydellistä kesää samaan aikaan, kun rakas läheiseni taisteli sairaalassa. Tästä asiasta en puhunut missään somessa, pelkästään perheen, puolison ja pomoni kanssa. Monta kertaa taistelin itseni töihin ja ainut ajatus oli, minun pitää pärjätä omassa elämässä vaikka ympärillä tapahtuisi mitä.

Olen todella herkkä ihminen ja varsinkin jos kyse on läheisistä. Tein suuren päätöksen siinä etten mene sairaalaan katsomaan veljeäni. Pidin itseäni itsekkäänä ja jopa idioottina, koska monesti kuulin kuinka hän on kysellyt perääni ja olenko käynyt katsomassa häntä. Jopa tätä kirjoittaessa pidän itseäni itsekkäänä, mutta tämän vaikean päätöksen takana oli syvempi ajatus. Jos olisin mennyt kohtaamaan asian olisi silloin herkkä puoleni saanut vallan, jolloin en olisi suostunut lähtemään kotiin, kuin vasta sitten kaiken ollessa hyvin.

Kyse oli toisesta paikkakunnasta, noin 200 kilometrin päässä. En mitenkään olisi voinut jäädä töistä pois kesän ajaksi ja siitäkin pidemmälle. Olisin totaalisesti hukannut elämäni toisen elämän eteen johon en olisi mitenkään pystynyt vaikuttamaan, enkä edes auttamaan. Lohtua tähän toi se, että sydämessäni tiesin veljeni ymmärtävän miksen koskaan tullut katsomaan häntä sairaalaan.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Puhelin soitto helpotti omatuntuntoa

Kun veljeni tila oli alkanut paranemaan juttelimme hetken aikaa puhelimessa. En muista ikinä jännittäneeni yhtä puhelin keskustelua niin paljoa. Olin julkisella paikalla ja jouduin pidättämään kyyneleitä, se tuttu ääni jota on kuullut koko elämänsä aikana oli nyt puhelimen päässä. Se soitto toi helpotusta ja lohtua, kun pehmeä ääni kuului puhelimesta.

Tämä aika oli erittäin vaikeaa, mutta opettavaista. Koskaan ei tiedä mitä muiden elämässä oikeasti tapahtuu, joten ikinä ei voi sanoa somen perusteella, kuinka joillakin kaikki on niin helppoa ja ihanaa. Ihan jokainen meistä elää samantyylistä elämää, siinä elämässä on ylä ja alamäkiä, siinä elämässä kaikki on mahdollista.

Jos joku muu tekee paljon töitä oman elämän eteen ja hehkuttaa sitä somessa, kenelläkään ei ole oikeutta alkaa sitä lyttäämään. Meistä jokaisesta voi tulla mitä vain, jos on valmis tekemään töitä sen eteen. Tätä työnmäärää on vaikea tuoda esille somessa, jolloin se monesti heijastuu helppona ja elämän tuoneen kaiken eteen helposti.OLYMPUS DIGITAL CAMERAJohan oli pläjäys tälle maanantaille, toivottavasti tästä kirjoituksesta sai kiinni muutkin, kuin vain minä! Kiitos jos jaksoit lukea koko postauksen, ja oikein ihanaa uutta viikkoa sinne ruudun toiselle puolelle 💛

-Ninni