Viikonloppu joka laittoi monet tunteet pintaan

Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Bistro Naapuri kanssa!

Milloin viimeksi olet kokenut viikonlopun, johon mahtuu niin paljon erilaisia tunteita? Kolmessa päivässä koin ylpeyttä, ikävän loppumista, pitkiä keskusteluita, rakkauden täytteisiä haleja, kuulumista jonnekkin, jännitystä, hyvää ruokaa, hyvää viiniä, humalan, krapulan, ahdistusta, noloja tilanteita, lyhyet yöunet, surua, kyyneleitä, turvan tunteen, ja mahdollisuuden jollekkin uudelle ja jännittävälle.

Viikonloppu lähti käyntiin kummitytön tarhassa tärkeän ihmisen päivän merkeissä johon menimme yhdessä äidin kanssa. Ei ole mitään ihanempaa näkyä, kuin nousta junasta ja nähdä aina yhtä kaunis ja säkenöivä äiti vilkuttamassa radan toisella puolella. Tuntui siltä, kuin olisin palannut kotiin, vaikka oltiinkin Hämeenlinnassa, jossa koti ei ole. Tuona hetkenä tajusin sen, että koti on siellä missä rakkaimmat on ja vaikka fyysinen koti olisi muualla, niin silti se koti on aina siellä missä elämän tärkeimmät ihmiset ovat. Oli se sitten tuntemattoman paikkakunnan juna-asemalla.

Perjantaina päivä jatkui isoveljen kanssa kahvien merkeissä, jolloin aloin miettimään elämää ihan erilailla. Tämä on asia josta en vielä uskalla puhua ääneen, josta silti haluaisin puhua, mutta en vielä uskalla. Viikonloppuna Tampere näytti valoisanpuolensa ja kaikki ihmiset siellä. Siitä on vuosia aikaa milloin viimeksi olen Tampereella viettänyt aikaa, enkä koskaan ajatellut näkeväni sitä mahdollisuuksien paikkana.

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_1

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_2

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_3

Kolmessa päivässä koin paljon erilaisia tunteita, mutta päällimmäinen tunne koko tuosta viikonlopusta on täydellinen seura hyvän ruuan ja viinin parissa. Pääsimme veljeni kanssa nauttimaan Bistro Naapurin älyttömän hyvästä ruuasta. Tiedättekö fiiliksen, kun tiedät muutaman asian mitä ruokasi tulee sisältämään, mutta jo ensimmäisellä suullisella kaikki odotukset ovat räjähtäneet päässä.

Rakastan ruokaa yli kaiken ja silti harvoin tulee koettua niitä hetkiä, milloin ruoka vie makunystyrät taivaaseen. Jos jokin asia koko Tampereesta jäi mieleen tästä viikonlopusta, on kuinka jo odotan seuraavaa kertaa jolloin pääsen syömään Naapuriin, joko tuon saman annoksen, tai kokeilemaan jotain ihan uutta.

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_4

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_6

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_5

Loppu viikonloppu hurahti nopeasti ja sunnuntain junamatka Helsinkiin oli ensimmäinen pitkään aikaan, kun kotiin meneminen tuntui ristiriitaiselta. Tällä hetkellä perheen ja ystävien kannustus on ollut äärettömän tärkeää. Toivon nyt jonkun universumin ihmeellisyyden olevan edes kerran puolellani ja saisin mahdollisuuden jollekkin uudelle, jännittävälle ja ihmeelliselle elämänmuutokselle.

Jokainen tarvitsee onnellisuutta, onni ja tasainen tulevaisuus on nyt se minkä takia olen valmis tekemään töitä ja uhrautumaan jopa epämukavuusalueelle. Haluan ja tulen puhumaan näistä asioista heti, kun tiedän miten asiat etenee ja tällä tavalla tiedän pystyväni kannustamaan muita, jotka pähkäileen unelmien ja järjen kanssa.

-Ninni

Ollaanko me koskaan valmiita rakkaudelle?

Hetki sitten kirjoitin postauksen, jossa tein kirjeen 15-vuotiaalle Ninnille, mainitsin –Et ole valmis vielä rakastumaan, mutta en myöskään tiedä oletko siihen koskaan valmis.

Jäin paljon pohtimaan tuota lausetta. Rakkaus.. voiko sille koskaan olla valmis? Voiko koskaan olla valmis rakastumaan? Yleensä rakkaus jotakuta kohtaan tulee, kun sitä vähiten odottaa. On ollut aikoja jolloin olisin selkeästi ollut valmis rakastumaan, mutta enemmän niitä aikoja jolloin olen valmiiksi sulkenut ovet edes mahdollisuudelta rakastua.

Asia rakastumisesta nousi uudestaan mieleen puhuessani tutun kanssa, joka mainitsi olleensa rakastunut, jonka menetti, eikä toista kertaa halua rakastua. Menetetty rakkaus on suoraan sanottuna paskaa, se tuntuu monesti turhalta ja hukkaan heitetyltä, varsinkin jos sydän on ottanut matkalla paljon osumaa.Ollaanko_me_koskaan_valmiita_rakkaudelle_1Ollaanko_me_koskaan_valmiita_rakkaudelle_2Ensimmäisen parisuhteen jälkeen en ajatellut, että rakastuisin. Silloin en todellakaan tiennyt mitä rakkaus on, vasta edellisen puolisoni kanssa tiesin ja koin rakkauden ensimmäistä kertaa. Silti ajattelin ennen suhdettani puolisoon, etten voi rakastua. Lapsesta asti uskoin prinsessa satuihin ja päähän jäi ajatus, että nuorena tulet tapaamaan ihmisen ja kaikki toimii yhden ihmisen kanssa loppuun asti. Halusin uskoa myös siihen rakkauteen ensimmäisen kumppanin kanssa, koska rakkaudessa omat vanhempani ovat näyttäneet niin hyvää esimerkkiä. Siitä jäi nuorelle siis hyvin paha päähän pinttymä, mutta kohta 24-vuotiaana sinkkuna olisi surullista ajatella, että nyt olisin koko loppuelämäni yksin ilman rakastavaa kumppania.

Onnellista rakkaustarinaa ei tullut omalla kohdalla siis seuraavassakaan suhteessa, mutta onko rakkaus nyt menetetty? Pystynkö vielä rakastamaan jotakuta, vaikka olen jo kokenut rakkauden näin nuorena.

Myönnän pelon olevan suurempi, kuin usko rakkauteen. Rakkaus sisältäni ei ole kummiskaan koskaan kadonnut, koska rakastan perhettäni, Figaroa ja ystäviäni. Rakkaus sisällä on ollut kaikki nämä ajat, mutta uusi rakkaus on aina pelottavaa. Silti rakkaus kumppania kohtaan on myös yhtälailla riski, kuin ystäviä kohtaan, ainakin omalla osalta. Olen menettänyt niin paljon rakkaita ystäviä, ettei nämä kaksi parisuhdetta ole mitään verrattuna monille muille menetyksille.Ollaanko_me_koskaan_valmiita_rakkaudelle_3Ollaanko_me_koskaan_valmiita_rakkaudelle_4Niinkuin sanoin, en tiedä olenko koskaan kokonaan valmis rakastumaan. Mutta jossain sisälläni tiedän olevani valmis rakastumaan ihmiseen, jonka sydän on puhdas. Jonka kanssa laitan silti itseni etusijalle, enkä hävitä itseäni rintamalle uudestaan. Haluan olla varovainen rakkauden kanssa ja se on hyvä. Mutta nyt haluan myös unohtaa pelon rakastumista kohtaan, en halua sulkea ovia joltain ihanalta mitä jonkun kanssa voisi olla, vain sen takia että joskus rakastin jotakuta eikä se toiminut.

Rakkaus on pelottavaa, vielä pelottavampaa sen iskiessä silloin, kun sitä ei odota. Mutta rakkaus on hyvää, kun siihen löytää hyvän ihmisen, jonka kanssa haluaa jakaa oman maailman. Jonka kanssa on samanlainen, tai täysin erilainen, jos jonkun kanssa kolahtaa on turha miettiä niitä mitä siinä voisi mennä vikaan. En usko siihen oikeaan, enkä siihen että elämässä tulee hirveän montaa ihmistä vastaan joiden seurasta nauttii niin paljon, että voisi rakastua.

Jos sä pelkäät rakkautta ja rakastumista, haluan kannustaa sua kokeilemaan. Tapaa ihmisiä, tapaa ihminen jonka kanssa ajatukset ja yhdessäolo kolahtaa. Rakkaus ei koskaan ole helppoa ja sen eteen pitää tehdä töitä. Älä pelkää epäonnistumista, tai sydänsuruja, niitä tulee aina. Mutta jos olet valmis ottamaan riskin, rakkaus tuo parhaimmillaan sun elämään parhaan ystävän, kumppanin, rakastajan, tsempparin, olkapään, turvan ja jopa loppuelämän vierelläsi olevan ihmisen. Sen vuoksi olen valmis vielä antamaan rakkaudelle mahdollisuuden ja valmis joskus vielä rakastumaan.

-Ninni

Uusien tatuointien tarina 2/3 – elämäni suurin titteli

Olin hieman malttamaton ja avasin tämän tatuoinnin tarinaa jo instagramin puolella. Tämä tatuointi on yksi tärkemmistä ja joilla on kaikista suurimpia merkityksiä. Tämä tatuointi näyttää miten ihmisen mieli voi muuttua matkan varrella, tatuointi osoittaa suurta rakkautta ja välittämistä, myöskin se osoittaa suurimman tittelini jota kannan mukanani.

Instagram kuvan kuvateksi

Reilu 3 vuotta sitten en olisi uskonut, miten yksi pieni ihminen voi muuttaa mun maailmaa ja mielipiteitä niin paljon. Tänä päivänäkään en ole täysin varma tulenko koskaan omia lapsia haluamaan, tai edes saamaan. Toivon silti jos joskus aika on oikea, että omat lapseni olisivat yhtä täydellisiä, kuin sinä rakas kummityttöni 💛 Olen ylpeä tätiydestä ja siitä, että se on tällä hetkellä suurin tittelini kannettavana 🙌🏻Uusien_tatuointien_tarina_23_elamani_suurin_titteli_1Uusien_tatuointien_tarina_23_elamani_suurin_titteli_2Tuo kirjoittamani teksti instagramiin kertookin kaiken hyvin neljällä lauseella. En ole koskaan ollut täysin varma haluanko lapsia ja mitä vanhemmaksi kasvankaan ei ajatus omista lapsista ole varmistunut. En ennen edes pitänyt lapsista, koska en ollut lasten kanssa tekemisissä ja nuorimpana lapsenakaan en ole nähnyt, muutakuin vanhempia ihmisiä. Nuorena haaveilin pikku siskosta, tai pikku veljestä, koska halusin kovasti pitää jostakusta huolta.

Kummityttöä pitäessäni sylissä ensimmäisen kerran tiesin kaiken loksahtavan paikalleen. Sain omalla tapaa sen pikku siskon, jonka kanssa välillä koetaan kiukku kohtaukset. Saan olla täti joka saa nauttia niitä parhaimpia paloja vähän kerrallaan tästä pienestä lapsesta. Näen hänen kasvun ja se on ollut ehkä ihmeellisintä ollut todistaa miten pienestä meritähdestä on nyt tullut lapsi, joka laulaa piippolan vaaria ja osaa tehdä itse jo niin paljon.

Mun lemppari asia on kuulla kysyvästi kuuluva hento ääni ”Ninni-täti.” Joskus koen, kuin olisin varustettu supervoimilla, koska ihmisenä joka ei ole tottunut lapsiin olen monet mielenpahoittamiset, kiukkukohtaukset ja surut saanut katoamaan omalla lempeydellä.Uusien_tatuointien_tarina_23_elamani_suurin_titteli_3Uusien_tatuointien_tarina_23_elamani_suurin_titteli_4Jos en koskaan saisi, tai haluaisi lapsia se olisi täysin okei, koska olen jo reilu kolme vuotta kasvattanut kummityttöäni, kuin omaa lastani. Vaikken koskaan haluaisi lapsia, saan kantaa suurinta titteliä sydämessäni ja kyynerpäässäni, ja saan olla maailman paras täti tälle pienelle tytölle. Toki myöskin toivottavasti tulevaisuudessa muillekkin ihanille pikkuisille, joita perheeseemme on tullakseen 💛

-Ninni

Ensimmäistä kertaa kaksin

Ensimmäistä kertaa on tullut eteen elämäntilanne, jossa olemme lemmikkini Figaron kanssa ihan kaksin. Asun omassa asunnossa ekaa kertaa 4 vuoteen ja tällä kertaa mukana on vain yksi karvakamu. Yli neljä vuotta sitten muutin ensimmäiseen vuokra-asuntooni, mutta silloin oli matkassa mukana kaksi karvakasaa. Elämässä on tullut vuosien mittaa muutoksia, ensiksi oli rakkaan Simban poismeno ja viime syksynä ero avopuolisosta.

Yksin asumista olen odottanut innolla, vaikka syksystä asti on tullut asuttuakin yksin, mutta silti vielä siinä tutussa asunnossa ja tutussa ympäristössä. Nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan pääsen totuttelemaan siihen, että koti onkin vain minun ja ensimmäistä kertaa jaan kotini vain Figaron kanssa.

Tämä on ollut jännittävää, mutta samalla jotain mitä on kaivannutkin, vaikkei sitä aina ole osannut ottaa niin positiivisen kautta. En ole vielä hirveästi öitä viettänyt täällä uudessa kodissa muuttosotkun, toimimattoman lämmityksen takia ja pienen pelon, kuinka täällä olen nyt ihan kaksin Figaron kanssa. Viime iltana olin kummiskin onnellinen, kun sain olla ihan rauhassa ja laittaa silmät kiinni omassa kodissa.Ensimmaista_kertaa_kaksin_4Ensimmaista_kertaa_kaksin_5Ensimmaista_kertaa_kaksin_6Olen aina ollut ihminen joka on hieman riippuvainen ihmisten seurasta. Läheisyys ja ihmisten läsnäoloon on tottunut lapsesta asti ison perheen takia ja myös parisuhteiden, joissa on ollut liiankin tiiviisti. Nyt haluan pikku hiljaa opetella olemaan yksin, mutten haukkasta liian isoa palaa kerralla, ettei yksinolo tunnu liian pelottavalta ja ahdistavalta. Siksi öiden viettäminen ystävällä on tuntunut hyvältä tuuletukselta ja on saanut läheisyyttä muualtakin, kuin Figaron rakkauskohtauksien aikana.

Nyt olisi tarkoitus laittaa asunto loppuun asti valmiiksi, oppia tähän elämään Figaron kanssa ja nauttia meidän yhteisestä pienestä ja suloisesta kodista ja siitä, että meillä on kaikki hyvin täällä. Yksin oleminen ja läheisyyden kaipuusta irtautuminen tulee tarpeen, jotta pystyn vielä enemmän itsenäistymään ja tutustumaan itseeni kaikkien näiden rankkojenkin vuosien jälkeen.

-Ninni

7 suosituinta instagram kuvaa 2019 & tarinat niiden takaa

Hellou ja oikein ihanaa alkanutta uutta vuotta!

Toivottavasti teidän uusi vuosi on alkanut toivotulla tavalla uusien tuulien myötä ja tavoitteiden. Oma vuoden vaihde meni muuttotohinassa ja tässä vielä muutama päivä pitäisi uppoutua järjestelemään uutta kotia asumiskuntoon. Viime vuonna tein samanlaisen postauksen (pääset lukemaan tuon postauksen tästä linkistä), koska mennyttä vuotta on ihanaa aina muistella ja varsinkin jos vuosi on ollut upea.

Viime vuosi meni ihan hujauksessa ja kuvat tuo paljon muistoja mieleen, myös paljon semmoisia muistoja jota ulkopuolinen kuvan katsoja ei näe ja tiedä. Viime vuosi oli ehdottomasti parhain vuosi moneen vuoteen, oli ihana kesä ja ehkä juuri sen takia vuosi menikin niin nopeasti, kun asiat oli hyvin ja arki tuntui mukavalta. Hassua eikö, kun miettii, että loppuvuodesta tapahtui kummiskin isoin asia sinä vuonna.

Nyt uppoudutaan seitsemään suosituimpaan instagram kuvaan ja tarinoihin niiden takaa! Mennään ilman järjestystä siitä mikä kuva on saanut eniten tykkäyksia, vaan fiiliksen mukaan.OLYMPUS DIGITAL CAMERA7_suosituinta_instagram_kuvaa_2019_&_tarinat_niiden_takaa_21.  Maybeautyn kanssa tuli tehtyä viime vuonna kaksi yhteistyötä ja pienellä markkinoinnilla tämä kuvasarja pompsahti ehdottomasti suosituimpiin kuviin. Yllätyin kuinka, muutaman euron panostuksella markkinointiin, kuva sai todella paljon huomiota. Kuvaan olen itse hyvin tyytyväinen, nämä on juuri niitä kuvia -mulla on tietty visio kuvaan ja sen haluan toteuttaa. Yleensä semmoiset kuvat jotka olen jo maalannut mielessäni ei onnistu syystä, tai toisesta mutta tämä onnistui! Maybeautyn kanssa on ollut ihanaa tehdä yhteistyötä ja pysykää kuulolla, koska pian on tulossa uutta yhteistyötä heidän kanssa!

2. Selfie joka muistuttaa itseäni siitä, kuinka vuosi vuodelta muistutan enemmän ja enemmän elämäni tärkeintä naista -äitiä. Äiti on niin pitkään, kuin lyhyessä elämässäni muistan, laittanut hiukset ylös edestä ja vuoden alusta kokeilin miten tämä hiustyyli sopii omiin kasvonpiirteisiin. Myönnän tämän kuvan olevan yksi ehdottomasti lemppariselfieitä joita olen onnistunut ottamaan. Moniin vuosiin ei ole tullut otettua selfieitä, mutta viime vuonna tuli tehtyä jopa ennätysmäärä niissä. Selfiet tuo kivaa vaihtelua feediin ja varsinkin tämmöiset kuvat, jolloin fiilis on vaan yksinkertaisesti niin hyvä. Otin kaappauksen kuvatekstistä, koska en muistanut mitä tähän kuvaan olen kirjoittanut ja jotenkin hauska, kuinka tähän kuvaankin olen tuolloin kirjoittanut äidistä ja nytkin melkein vuoden erolla, tästä kuvasta tulee mieleen rakas äitini!

”Eilen kirjotin koko päivän postausta huomiselle jossa kerron tosi henkilökohtasesti millanen olin nuorena ja millasta elämä silloin oli, itkin niin paljon ja koko kirjottamisen ajan mielessä oli äiti. Äiti on mulle niin tärkeä ja pelkkä äiti sana ei riitä kuvailemaan sitä. Äiti on mulle on paras kaveri, joukkuetoveri, koutsi, festarikamu ja lisäten vielä yhden -maailman paras kuuntelija 💛 Se että tänään tunnen onnellisuutta on äitin ansiota, muuten en olisi koskaan jaksanut uskoa itteeni 💭”7_suosituinta_instagram_kuvaa_2019_&_tarinat_niiden_takaa_37_suosituinta_instagram_kuvaa_2019_&_tarinat_niiden_takaa_43. Kesäloman alku, vitsi mikä fiilis oli aloittaa elämäni ensimmäinen kuukauden mittainen kesäloma! Oli erikoista, kun tiesi ettei kalenteriin ole merkattu, kuin yksi meno ja se oli kummitytön syntymäpäivä. Tämä kuva oli kanssa niitä ajatuksia -mulla on visio jonka haluan toteuttaa. Halusin saada romanttisen taustan, josta näkyisi mun ilo ja rauhallisuus. Halusin juhlistaa silloisen puolison kanssa yhteisen kesäloman alkua ja nauttia saadusta skumpasta ja mansikoista parvekkeella, vaikka siellä ei koristanutkaan kuin matto ja valot.

Fiilistely jäi kuvien ottamisen jälkeen lyhyeen, koska skumppa ei ollut mistään parhaimmasta päästä en ole koskaan ollut skumppien fani. Ja kuvien jälkeen silloinen puoliso halusi mennä sisälle pelaamaan pleikkaria. Jäin yksin hetkeksi parvekkeelle fiilistelemään lämmintä iltapäivää mansikoiden ja hieman päähän nousevan skumpan kanssa. Vaikka voisikin kuulostaa hieman surulliselta, ettei kuvan takana roihunut rakkaus ja yhteinen romanttinen ilta, muistan tuon hetken lämmöllä, koska olin yksin ja nautin omasta seurasta ja minun kesäloman alusta juuri, kuin itse olin sen visioinut. Vierellä ei tarvitse olla joku toinen, että voi nauttia jostain upeasta, koska näitä hetkiä on ihanaa muistella mielummin niin, että minä olin tässä ja minulla oli hyvä olla.

4. Jos jäädään fiilistelemään vielä kesää ja ihanaa lomaa niin tämä kuva on ehdottomasti kesän otetuista kuvista yksi lemppari. Matka Tallinnaan kuulostaa aika tylsältä, mutta ihmiselle joka ei pahemmin matkusta oli tuo ihana virkistysmatka, vaikka pitkiä nuo päivät onkin. Kävin ystäväni kanssa samaisessa Tallinnan turistipaikalla ensimmäistä kertaa viime talvena ja kappas kummaa, miten voikin jäädä reitti hyvin mieleen ja osasin tuonne uudestaan ilman eksymättä! Paikka oli aivan täynnä turisteja ja rakoa kuvaamiselle oli vaikea saada. Otimme yhdet kuvat, mutta vieressä könöttävät ihmiset ei antanut hetkeksi tilaa, joten suosiolla päätin jonottaa tuolle ”kuuluisalle” nurkalle, jonka seinän teksti löytyy melkein jokaisen instagram feedistä.

Jonotellessa ihana turistiperhe pyysi minua ottamaan heistä kuvan ja rakastan sitä, kuinka onnelliseksi ihmiset tulee siitä, kun joku ottaa koko poppoosta kuvan ja kenenkään ei tarvitse jäädä ulkopuolelle kuvasta. Omaa kuvausvuoroa jouduimme odottaa hetken aikaa, koska toinen turistiryhmä jäi selaamaan omia kuviaan pitkäksi aikaa. Olen juntti ja omistan välillä hieman lyhyet hermot, mutta onneksi jossain vaiheessa turisti ryhmä ymmärsi vinkin, kun salaa hivuttauduin lähemmäksi tyhjää kohtaa kuvaamista varten. Kuvia otettiin kuusi ja aikaa meni ehkä minuutti. Mielestäni pitää olla tehokas kuvaaja tämmöisissä turistikuvissa ja varsinkin jos tarkoitus on ottaa vain yksi instagram kuva!7_suosituinta_instagram_kuvaa_2019_&_tarinat_niiden_takaa_57_suosituinta_instagram_kuvaa_2019_&_tarinat_niiden_takaa_65. Figaro oma instagram tähteni. Mikä olisikaan paras tapa ottaa uudesta sohvasta kuvia? No tottakai ottaa kuviin mukaan oma rakas ja tällä kertaa se oli jopa helppoa! Figaro saa välillä ihania rakkauskohtauksia jolloin se rakastaa kiehnätä ja tulla syliin, ajoitus oli täydellinen -muutama herkku käteen, lirkuttelua Figarolle ja kamera käyntiin. Muistan vain kysyneeni, tuliko kuvista hyviä ja jatkoin Figaron paijaamista ilman suurempaa miettimistä onko kuinka moni kuva onnistunut, koska tuo hetki oli vain niin ihana. Voiko kaikki muistot näiden kuvien takaa olla oikeesti näin positiivisia?! Näköjään voi, mutta tämä hetki uudella sohvalla Figaron kanssa oli semmoinen joka lämmittää sydäntä. Vielä jos sohvan olisi jakanut edesmennyt rakas Simba olisi kaikki rakkaat ollut koossa 💛

6. Kynnet kynnet, jotka käsiini on kohta vuoden verran loihtinut taitava Zina! Teimme joulukuussa yhteistyötä kynsiteknikkoni kanssa ja pienellä markkinoinnilla tämäkin kuva pääsi tänne suosituimpien kuvien joukkoon. Kerroin enemmän fiiliksiä hetki sitten tässä postauksessa. Zinan luona on aina ihanan rauhallista olla ja nauttia vain siitä, millaista jälkeä pääsee ihailemaan omissa käsissään vielä monta viikkoa. Me ihmiset tarvitaan pieniä nautintoja elämään ja näen oman kauneuteen panostamisen vain plussana, koska siinä samalla autetaan yrittäjiä elämään omaa unelmaa ja itse saa vain hyvän mielen siinä hetkessä ja kotona, kun panostanut hieman itseensä.7_suosituinta_instagram_kuvaa_2019_&_tarinat_niiden_takaa_77. Kuten aikaisemmin mainitsin, selfiet oli selkeästi viime vuoden nouseva juttu ja monet selfiet oli tulossa tälle listalle vain muutamilla eroavaisuuksilla tykkäysmäärissä. Tässä kuvassa myös näkyi selkeästi kampaaja käynnin jälkeinen muutos hiuksissa, kun ihana Mira laittoi kuolleet latvat ruotuun. Kuvan takana ei ole ihmeellistä tarinaa, mutta tämän kuvan sanoma oli sitäkin suurempi. Avasin hieman silloisen uuden postauksen tekstiä joka liittyy seuraajamäärin ja täytyy myöntää tuon postauksen olleen aika pirun hyvä! Linkki tuohon postaukseen löytyy tästä.

Näihin kuvien tarinoihin ja pieniinkin muistoihin, kun uppoutuu vuosi oli ihana ja positiivinen. Moniakaan juttuja ei varmasti muistaisi, jos kuvat ei olisi muistuttamassa niistä. Myöhemmin uppoudutaan vielä blogin 2019 vuoden suosituimpiin postauksiin!

-Ninni

Kooste kuluneesta kesälomasta

Hellou!

Töihin on palattu ja niin sanottu normaali arki taas alkaa. Töiden alusta on ollut ristiriitaiset fiilikset ja nyt onkin vasta ensimmäinen vuoro tehty, joten niin sanottu pehmeä lasku on tullut tehtyä työelämään. Kesä oli ja meni tänäkin vuonna erittäin nopeasti, vaikka kuukausi tuli oltua vapaalla ilman suurempia suunnitelmia, niin silti tuntui ettei niitä lämpimiä kesämekko päiviä ollut hirveästi. Elokuu oli aika kylmä kuukausi pitää lomaa, mutta oli niitä ihania aurinkoisia päiviä joukossa. Erityisesti mieleen jäi kummitytön synttärit, jolloin sää oli iltaan asti kaunis ja aurinkoinen.

Ensiksi ajattelin, että pidän meidän kesän hyvin aktiivisena, ettei jäädä paljoa koti sohvalle puolison kanssa. Oltiin kummiskin molemmat kaivattu todella paljon lepoa, joten oltiin paljon kotona chillaillen, mutta tehtiin myös hyvällä tahdilla muistoja ensimmäisestä pitkästä kesälomasta yhdessä.Kooste_kuluneesta_kesalomasta_1Kooste_kuluneesta_kesalomasta_2Heti kesäloman alussa tehtiin päivän reissu Tallinnaan, ollaan seurusteltu kohta 4 vuotta eikä olla käyty missään ulkomailla -ei edes siellä Tallinnassa. Nyt oli kerrankin molemmilla henkilökortit ja aikaa kokea joka pariskunnan ensimmäinen reissu, eli se Tallinnan reissu! Päivä oli pitkä, mutta sitäkin ihanempi. Kuvattiin asukuvat, otettiin yhteisiä kuvia talteen, syötiin hyvää ruokaa, shoppailtiin hieman ja ostettiin myös Figarolle tuliaisia. Kotiin päästyä oli niin ihanaa mennä nukkumaan yhdessä ja herätä todella myöhään seuraavaan päivään ihanasta kodistamme.

Olin tehnyt pienen listan puhelimeen asioita, mitä haluan kesäloman aikana tehdä. Listalta löytyi 15 kohtaa, joista tuli tehtyä 8 kohtaa. Listalla oli mm. Serena jossa käytiin myös kesäloman alussa, hieman pettymys paikka, mutta tulipahan koettua ensimmäistä kertaa. Bloggaajan listalta löytyi tietysti kohta paljon valokuvaamista ja sitä tulikin tehtyä muutamassa paikassa, jotka olin listannut ylös. Isin tekemä pannari oli päässyt tottakai listalle ja kummitytön synttäriviikolla saatiinkin maailman parasta pannaria ála H.Juutinen.Kooste_kuluneesta_kesalomasta_3OLYMPUS DIGITAL CAMERAKooste_kuluneesta_kesalomasta_5Vietimme myös viimeiset hetket kotikodissa, josta kerroin viime postauksessa. On todella outoa ajatella, ettei niitä maisemia tule nähtyä enää ja tuleva isänpäivä ja joulu tulee olemaan todella erilaisia, kuin viimeiseen 14 vuoteen. Kotikotona sai nautittua kesästä kunnolla, koska omakotitalon pihalla on helpompi viettää aikaa, kuin kaupungissa kerrostalossa. Puhalsimme kummitytön kanssa posket punasina saippuakuplia kilpaa monena päivänä, käytiin moikkaamassa naapurissa hevosia ja ikuinen heppatyttö sydämeni pääsi valloilleen.

Viimeinen ilta vietettiin tutussa järvessä, mutta ensimmäistä kertaa soutaen. Se oli ehkä elämäni täydellisimpiä hetkiä, vene joka oli lastattuna kahdella maailman tärkeimmillä miehillä -isi & puoliso. Auringonlasku, hiljaisuus, jossa kuuluu veden äänet, lintujen viserrys ja tottakai iskän höpötys. Se oli täydellinen hetki rauhottua, kun koko päivä oltiin syöty herkkuja, juhlittu kummityttöä ja juteltu sukulaisten kanssa.

Loppuviikot meni opetellessa koira-arkea, Nicken tullessa meille asumaan vanhempien muuton takia ja senkin takia loppu kesäloma tuli oltua paljon kotona lenkkeillessä ja pitämässä seuraa hyvin aktiiviselle koiralle.

Kooste_kuluneesta_kesalomasta_9Kooste_kuluneesta_kesalomasta_10Kooste_kuluneesta_kesalomasta_11Kesäloma oli ennen kaikkea onnistunut ja jään jo kaipaamaan tulevaa kesälomaa. Aurinkoa, aikaa perheen kanssa, ylipäätään aikaa milloin ei tarvitse miettiä kalenteriin merkattuja aikatauluja ja toivottavasti myös ensi kesän saan viettää puolison kanssa yhteisen olemisen ja reissun merkeissä.

Nyt on syksy saapunut yllättävän lämpimien päivien kanssa, mutta silti päivien kanssa jolloin villapaidat ja neuleet on ihanaa kääriä päälle. Kohta alkaa taas kynttilöiden polttaminen tuntumaan parhaalta asialta ja vaan se, että syksyllä on myös enemmän lupa olla kotona viltin alla sohvalla.

Miten teidän kesä meni? Onko jo ihanaa siirtyä syksyn pimeneviin iltoihin ja kynttilöihin, vai onko teissäkin hieman ikuista kesän toivoa?

-Ninni

Onnistuneet yllätykset

Ihanaa maantaita, toivottavasti viikonloppuna kaikilla oli hyvää seuraa ja saitte viettää omanlaisen äitienpäivän. Tuttuun tapaan vuodesta toiseen ja niin pitkälle, kun elämässä on mahdollista meidän perhe kokoontuu yhteen merkkipäivinä. Poikkeusta ei tullut tänäkään vuonna ja vietimme äitienpäivää lauantaina koko poppoon tullessa kotikotiin viettämään aikaa.

Lähdin torstaina reissuun kohti Tamperetta, että saan viettää mahdollisimman paljon aikaa rakkaiden kanssa, yhteistä aikaa kun ei koskaan ole liikaa. Puoliso tuli perässä lauantaina ja sillä aikaa, kun iskä oli häntä hakemassa laitoimme pöydän koreaksi, kahvin tippumaan ja herkut esille. Oli meinaan viikonlopun ensimmäisen yllätyksen aika, puolisostani tuli samana viikonloppuna kummisetä ja apulaispäällikkö.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAKuten mainitsinkin äitienpäivää vietimme lauantaina, kun koko perhe pääsi paikalle. Äidin herkullisen lasagnen parissa ja istuen iltaa rennosti saunomalla ja vain olemalla. Joskus on vaan ihanaa olla, ei mitään ylimääräistä, pelkästään istua ja ihmetellä. Siskon kanssa ostimme äidille kirjan lahjaksi Suomalaisesta kirjakaupasta, mutta se ei ollutkaan mikä tahansa kirja.

Tarinat ja muista oppiminen on hirmu mielenkiintoista ja myös hauskaa, vaikka kyseessä olisi läheinen, jonka luulisi tuntevan jo varpaista korviin. Vaikka olisi kuullut monta kertaa asioita menneisyydestä, niin aina tulee jotain uutta ja nyt voimme oppia äidistämme vielä enemmän. Kirjaan saa äiti kirjoittaa mitä siinä ikinä kysytäänkään, lapsuudesta, rakkaudesta ja koko elämästä. Tuo kirja on semmoinen jonka varmasti monet haluaa lukea alusta loppuun, ja toivon sen säilyvän vielä jälkeläisillekkin. Pala Juutisen muumimammasta, joka on meidän hyvä sydäminen ja upea äitimme.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAIkinä ei voi liikaa muistuttaa siitä, että viettäkää aikaa rakkaiden kanssa. Nähkää ja jutelkaa enemmän, varsinkin vanhempana. Onneksi kohta on taas kesä ja ihmiset liikkuvat enemmän ja lomailevat, silloin on hyvä aika pakkaa kamat ja mennä näkemään muita. Rakkaus on asia mitä tämä maailma tarvitsee enemmän, joten rakkauden täytteistä viikkoa jokaiselle!

-Ninni