Meidän oma MacGyver

Meidan_oma_MacGyver_1Meidan_oma_MacGyver_2Meidan_oma_MacGyver_8Meidan_oma_MacGyver_3Jokavuotinen kokoontuminen perheen kanssa niin jouluna, äitien & isänpäivänä on ne ihanimmat kohokohdat. Meidän perheelle on ollut tärkeintä kuinka kaikki kokoontuu yhteen edes muutaman kerran vuodessa ja saadaan viettää yhdessä aikaa. Nykyään, kun kaikki ovat eri osoitteissa ja välimatkaakin on huimia kilometrejä on hienoa pitää perinteistä kiinni. Jokaisesta hetkestä täytyy nauttia ja niitä haalia, koska joskus koittaa sen aika jolloin näitä hetkiä olisi halunnut olevan vielä rutkasti lisää.

Oon muksusta asti miettinyt mitä sitten kun vanhempien aika tulee. Oon lukemattomia kertoja itkenyt jo pienestä asti vain sen ajatuksen takia. Nykyään se käy joskus mielessä ja varsinkin, kun näkee heidän vanhentuvan. Iskällä on jo harmaita hiuksia ja joskus polviin sattuu, vaikka hänen piti olla aina se supermies joka kantaa sohvalta sänkyyn nukkumaan.

Se joka uimassa jaksaa ponnauttaa meidät veteen ja parhaimpana, kun pääsi hartioille seisomaan ja siitä käveltiin laiturin päähän ja hypättiin veteen. Meidän isä on ollut yksi arjen supersankareita, jaksanut keksiä hauskaa tekemistä ja olla se, joka korjaa ihan mitä tahansa. Iskä on meidän oma MacGyver.Meidan_oma_MacGyver_4Meidan_oma_MacGyver_5Meidan_oma_MacGyver_6Meidan_oma_MacGyver_7Aina isän ja äitienpäivänä kehutaan, kuinka omat vanhemmat ovat parhaimpia, olen yrittänyt pitää sen ajatuksen arkipäiväisesti aina mukana. Muuton myötä kun välimatka kasvoi paljon, alkoi arvostamaan yhteistä aikaa 110% enemmän. Myöskin ikävöimään niitä asioita mitä piti kotona asuessa arkipäiväisinä.

Nykyään sitä vaalii jokaisen hymyn, jokaisen halin ja jokaisen kauniin sanan muistojenlokeroon ja joskus, kun se aika tulee ettei näitä voi saada enempää ovat ne siellä turvassa.

Meillä sisaruksilla on käynyt isoin onni siinä, kuinka ollaan saatu kokea vanhempien rakkaus ja välittäminen lapsesta aikuisikään asti. Mua on erityisesti siunattu sillä, että saan näyttää vanhemmilleni tarvitsevani heitä aina ja heidän olevan mielessäni useammin kuin he ikinä voisivatkaan arvata, kaikkien vaikeiden teinivuosien jälkeen jolloin en omaa rakkauttani osannut niin hyvin osoittaa.

Olen saanut näyttää olevani oikesti ihana ja huolehtivainen lapsi ja uskon, kun he vanhenevat vuosien myötä, pääsen heitä edes vähän hoitamaan kiitokseksi minun hoitamisestani. Rakastaa läheisiänne ja näyttäkää se, koskaan ei voi tietää milloin vietät sen viimeisen isänpäivän.

Kuvat: Marjut Keski-Korpi

💛:Ninni

Blogin salatut kasvot

Moikka!

Loppu kesästä kirjoitin postauksen mistä tulikin todella suosittu. Kerroin miksi blogissa läheisteni nimet ovat anonyymisti, (postauksen voit käydä lukeamassa tästä linkistä!) Tekstin kautta varmasti voi päätellä, kun en nimiä kerro niin en myöskään julkaise lähimmäisistäni kuviakaan.

Periaate on nimien ja kuvien kohdalla sama, haluan säilyttää läheisien yksityisyyden. Kuvat ovat ihania ja niitä on ollut ihana nähdä muiden blogeissa. Tätä en vielä ole kokenut niin isoksi osaksi blogia, että julkaisisin hetkiä missä näkyy joku henkilö elämästäni.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAKummiskin sosiaalinen media tulee hieman eri kädessä blogin kanssa. Instagramissa yhteiskuvia löytyy siskon, äitin ja puolison kanssa ja sinne haluan aina hetkiä julkistaakin. Ne hetket, kun äidin kanssa otetaan yhteiskuva on sen verta harvinaista herkkua, että niitä haluaakin aina julkaista.

Kumppanit olen nähnyt aina eri valossa verrattuna perheeseen. Perhe on aina perhe ja heidän kanssaan en usko koskaan menevän välejä niin, että pitäisi kuvia poistaa. Puolison kanssa otetaan jonkin verran yhteiskuvia ja tietysti niitä julkaistaan. Some kanavat ovat siitä helpompia, jos syystä tai toisesta lusikat menevät jakoon on kuvat helpompi poistaa.

Mitä tehdä, jos yhteistä taivalta ei enää ole? Pitäisikö postaukset käydä läpi, poistaa kuvat ja keksiä uusia tilalle, vai jättää kuvat muistoiksi? Tää on jäänyt mieleen muutamia bloggaajia seuratessa joilla on blogin aikana tullut ero ja yhteiskuvia on laitettu blogiin. Tämä on jokaisen henkilökohtainen päätös oman kumppanin kanssa, koin parhaimmaksi ettei blogissa näy söpöjä pusukuvia puolison kanssa.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERASilti olen tätä sääntöäni rikkonut -reissustamme luonnontieteelliseen museoon laitoin kuvan puolisostani. Ennen julkaisua kysyin hänen mielipidettä ja kuva oli sen verta casuaali, että tykkäsin siitä ja näen sen myös hyvin harmittomana.

Ne jotka mua somessa seuraa ovat nähneet yhden toisenkin poikkeuksen. Kuvissa osittain näkyvä prinsessa ei ole koskaan näyttänyt kasvojaan somekanavillani. Tähän ei ole sen ihmeellisempää syytä, kuin haluan odottaa kummityttöni sanovan haluaako hän kuvia julkiseksi missä hänen kasvonsa näkyvät. Niitä vuosia odotellessa tämmöiset kuvat kruunaa yhteiset hetket.

Kuvat: Tom Mikael

-Ninni

Anonyymit mukana matkassa

Blogia aloittaessa mietin pitkään yhtä tiettyä asiaa kaikista eniten. Aloin seuraamaan bloggaajia paremmin ja heidän eri näkökulmia arkisista kirjoituksista. Oli kivaa lukea, kuinka ystävien nimet tuli julki ja kuinka poikaystävää/avopuolisoa kutsuttiin nimellä.

Pohdin asiaa niin pitkään, että saisin selvät sävelet millä nimellä haluan läheisistäni tarpeen tullen kirjoittaa. Tämän asian pohtimiseen käytetty aika ei mennyt hukkaan.OLYMPUS DIGITAL CAMERAAloittaessa uusien blogien lukemista kompastuin monesti samaan asiaan. Oli kauniisti kirjoitettu postaus, mutta niissä missä kerrottiin – Käytiin eilen pitkästä aikaa kahvilla Tiinan kanssa.

Kuka Tiina? Pitäiskö mun nyt heti tietää tämä Tiina?

Nimet herätti mulle hirveästi kyselyä (toivon etten ihan ainut ole), kun taas niissä blogeissa joissa puhuttiin anonyymillä oli parempia. ytiin pitkästä aikaa ystävän kanssa kahvilla. Sillon en jäänyt miettimään olematonta vaan keskityin kaikkeen muuhun postauksessa.OLYMPUS DIGITAL CAMERAMulle ei oo tullut koskaan niin vahvaa tunnesidettä ketään bloggaajaa kohtaan, että haluaisin tietää tarkalleen kenen ystävän kanssa hän nyt on viettänyt aikaa, tai mikä hänen kumppaninsa nimi on.

Jotkut haluavat tietää tarkalleen bloggaajasta kaiken, enkä nyt väitä sen olevan ihan väärinkään. Jos jotain blogia luen niin luen sitä ”päähenkilön” eli bloggaajan takia, enkä hänen kahvitteluseurueen.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERABlogia kirjoitellessa tykästyin kirjoittamaan läheisistäni, kuten puhuisin ihmisille joihin tutustuisin. Haluan pitää heidät nimettöminä blogin puolella, vaikka ei kummoinen FBI-agentti tarvitse olla selvittääkseen koko sukupuutani.

Mulla on ihana perhe ja puoliso, ja heidän nimet täällä blogissa tulee aina olemaan anonyymisti sisko, veljet, äiti, isi ja puoliso. Sama on myös ystävien kohdalla. Vaikka joskus näitä ihmisiä mainitsen niin heidän nimet ei ole se olennaisin asia.

Teitä on paljon ihania lukijoita ja en usko teidän tarvitsevan tietää perheestäni yksityiskohtaisesti. Blogia pitäessä silti on yksityisyyttä ja monien asioiden pitää olla yksityistä jos niin haluaa.OLYMPUS DIGITAL CAMERANyt alkaa olla pihalla jo hieman liian kylmä puhaltaa saippuakuplia ja tuo päivä olikin viimeinen todella lämmin päivä mikä tänä kesänä tuli vietettyä. Nyt aletaan varustautumaan syksyyn lämpimien villapaitojen kanssa!

-Ninni