Vuosi 2020 pakettiin ja uuden vuoden odotuksia

Hellou!

Joulu meni tänäkin vuonna nopeasti ohi, mutta nyt jopa liian nopeasti. Jouluiset hypistelyt jäi hyvin pieneksi ja täydellistä joulufiilistä ei kerennyt tulemaan ennen 24 päivää. Joulu alkoi neljän tunnin työpäivällä ja perinteinen aamusauna jäi kokonaan välistä.

Onneksi koko joulu oli muuten ihana ja päästiin koko perheen kanssa istumaan yhteisen ruokapöydän ääreen. Joulufiilis tuli viimeistään, kun lautaselle tuli laitettua perinteisiä ja uudempia jouluruokia. Mikään ei kruunaa loppuvuotta paremmin, kuin yhteinen aika perheen kanssa. Tämän vuoden kruunasi erityisesti äiten reagtio avatessaan lapsien ostaman yhteisen joululahjan. Siinä olisi ollut kuvamateriaalia hauskoihin kotivideoihin jaettavaksi!

En ole koskaan kokenut jonkun vuoden loppumisen olevan haikeaa ja siksi odotan tulevaakin uutta vuotta samalla innolla, kuin jokainen muukin vuosi. Vaikka tämä vuosi on pitänyt sisällään paljon ilon ja surun kyyneleitä, onnistumisia ja epäonnistumisia, paljon uusia ihmisiä ja joidenkin menettämistä, kaikki tämän vuoden kokemukset ovat taas kasvattaneet ihmisenä todella paljon.Vuosi_2020_pakettiin_ja_uuden_vuoden_odotuksia_1

Vuosi 2020 pakettiin

Vuoden alussa muutin pitkästä aikaa ihka omaan kotiin ja ensimmäistä kertaa Figaron kanssa kaksin, josta olin super onnellinen ja samaan aikaan koin jännitystä isojen asioiden muuttuessa. Luulin tämän kodin olevan vähintään vuoden ajan turvapaikka meille ennen uusia tuulia.

Sain kokea parhaan ystäväni syntymäpäivät. Jolloin huomasin kuinka vapautunut olo oli, kuinka ei tarvinnut miettiä muutakuin omaa viihtymistään ja monien vuosien jälkeen tämä tuntui ihmeelliseltä.

Alku vuosi toi paljon negatiivisia yllätyksiä, mutta niistä päästiin yli rakkaiden ystävien ja uskomattoman ihanan perheen avulla. Miettikää, että paras ystäväni lähti keskellä yötä pyörällä luokseni, kun juntilla oli paha olla. En ole vieläkään pystynyt kiittämään häntä tarpeeksi 💛

Maaliskuu oli kuukausi jossa tapahtui! Koin elämässäni suuren käänteen, joka ahdisti, pelotti ja tuotti itselleni myös pettymyksen. Samalla tiesin, että joskus täytyy tehdä uhrauksia ja ajatella enemmän järjen, kuin tunteiden kautta. Muutin 3kk jälkeen uudestaan, mutta tällä kertaa pois rakkaasta Helsingistä Tampereelle. Sain uskomattoman tilaisuuden työskennellä kokopäiväisessä työssä. Vanhempani auttoivat tässä laskeutumisessa Tampereelle, eikä ole tarvinnut keskittyä kuin töihin ja henkiseen hyvinvointiin.Vuosi_2020_pakettiin_ja_uuden_vuoden_odotuksia_2Vuosi_2020_pakettiin_ja_uuden_vuoden_odotuksia_3Pian muuttoni jälkeen tapahtui jotain todella odottamatonta. Juntti, joka oli pitkään kieltäytynyt rakkaudesta oman rikkinäisyytensä takia, alkoi päivä päivältä enemmän kiinnostumaan karismaattisesta miehestä.

Tiedättekö sen tyypin kaveriporukasta, joka sanoo fuck love? Se olin minä ja hyvin vahvasti. Uskoin itsekkin, ettei sitä jäätä murra tuhatkaan jääpiikkiä. Mutta elämässä parastahan on se, ettei koskaan tiedä kuka tulee vastaan. En haluaisi draamailla asian kanssa, mutta ei ole tuulesta temmattua, kun tämän kirjoitan -tämä karismaattinen mies, pelasti juntin uskon rakkauteen.

2020 vuoden kesä oli paras kesä vuosiin, vaikkei kesälomaa tullutkaan pidettyä. Uskalsin myöntää itselleni tunteeni ja muutaman kuukauden tiiviin yhdessäolon jälkeen parisuhdestatus wanna be single forever muuttui täydelliseen parisuhteeseen.

Sain myös kaksi kotia Tampereelta! Pikku hiljaa aloin valloittamaan poikaystävän kotia ja nyt minulla on kotikoti vanhempieni luona ja koti poikaystävän luona. Tää järjestelmä on toiminut hyvin, ainoa miinus on ettei Figaro ole joka ikinen yö nukkumassa samalla tyynyllä.

Kesän jälkeen kuukaudet hurahti ja suurimmaksi osaksi ei tullut, kuin käytyä töissä. Eniten tässä vuodessa harmittaa, kuinka blogille ja valokuvaamiselle ei jäänyt paljoa aikaa.

Tänäkin vuonna jatkui taistelu jatkuvaa väsymystä vastaan, eikä helpotusta ole vieläkään löytynyt. Suurimman tuen sain poikaystävältä, joka helpotti arkea ja antoi tukea juuri niinä päivinä, kun ei olisi jaksanut nousta sängystä ollenkaan.

Kuten sanoinkin, jokainen vuosi tuo uusia koettelemuksia ja uusia onnellisia muistoja. Siksi toivonkin uudelle vuodelle voimia ja jaksamista siihen mitä ikinä vuosi tuokaan mukanaan.

Onnellista uutta vuotta jokaiselle ja kiitos kun olitte mukana tässäkin vuodessa! Toivottavasti nähdään ensi vuonna uusien postauksien parissa.

💛 Ninni

Muutto takaisin vanhempien nurkkiin

Hellou!

Muutama viikko on vierähtänyt hyvinkin nopeasti, arjet töissä 8h päivää tehden ja muutamat viikonloppu vapaat on tullut nautittua ihmisten seurasta. Kuten tässä postauksessa puhuinkin muuton tulevan olevan vaikeaa, surullista ja jollain tapaa jopa ahdistavaa, olen silti yrittänyt ajatella tätä koko muuttunutta elämäntapaa tämän hetken mahdollisuutena.

Mahdollisuutena olla lähempänä perhettä, mahdollisuutena tehdä vihdoinkin paljon töitä (kuten aikuisuuteen kuuluu), mahdollisuutena tienata rahaa, mahdollisuutena suunnitella paremmin tulevaisuutta ja mahdollisuutena kokeilla uutta elämäntapaa monellakin tavalla.Muutto_takaisin_vanhempien_nurkkiin_1Muutto_takaisin_vanhempien_nurkkiin_3Tällä hetkellä asun vanhempieni luona heidän uudessa kodissa. Kesällä he myivät kotikotimme, enkä sinne olisi edes takaisin muuttanutkaan. Ensimmäistä kertaa olen Tampereelainen ja koko ajatus tuntuu vieläkin, että vietän vain pitkää viikonloppua vanhempien luona ja, että kohta sitä palataan takaisin kotiin Helsinkiin.

Tuntuu hieman hassulta olla kohta 24-vuotias, joka muutti takaisin vanhempien luokse. Mutta mitä enemmän sitä tilanteensa tietää, sitä järkevämpi tämä ratkaisu tällä hetkellä on. Muuttaminen on ensinnäkin hyvin raskasta ja olen senkin puolesta jäämässä hetkeksi aikaa vanhemmille, koska muutaman kuukauden sisällä tehdyt muutot on saanut voimat jo loppumaan.

Tällä hetkellä haluan myös keskittyä täysin töihin ja ensimmäistä kertaa, kun tekee täysipäiväistä työtä on pakko ottaa jostain rytmistä kiinni. Painin vieläkin huonojen rauta arvojen kanssa, joka näkyy vahvana väsymyksenä, siksi valmis koti ja stressaamattomuus kotiin liittyvissä asioissa helpottaa jaksamisen kohdalla huomattavasti.

Kaikki jotka yhtään tätä junttia tuntee, tietää stressin olevan toinen nimeni. Nyt olen halunnut keskittyä täysin töihin, omaan henkiseen jaksamiseen, omaan fyysiseen hyvinvointiin ja korjaamaan kaikkia vaurioita, jotta tästä juntista tulisi joskus taas se itsevarma ja tasapainoinen tyyppi.Muutto_takaisin_vanhempien_nurkkiin_2Muutto_takaisin_vanhempien_nurkkiin_4Muutto asioita Tampereen sisällä olen ajatellut katsoa elämän mukaan. Tällä hetkellä haluan olla fiksu rahan käytössä ja karsia ylimääräisiä kuluja, jotta oma taloudellinen tilanne olisi tulevaisuutta ajatellen hyvässä mallissa. Myöskään tällä hetkellä ei ole kiire etsiä asuntoa ja suurimman säästön tekee, kun ei joudu maksamaan nyt kalliita vuokria.

Asuminen vanhempien luona on ollut nyt helppoa ja ihmiselle joka on hieman läheisriippuvainen, tuntuu just nyt hyvältä olla ihmisten ympäröimänä. Tottakai on hetkiä jolloin ei jaksa olla sosiaalinen –varsinkin aamuisin. Mutta onneksi vanhemmat ovat oppineet temperamenttisen luonteeni jo nuoresta asti, ja omaa tilaa saa menemällä vähintään itse tuulettumaan muualle. Muuttoa takaisin vanhemmille pidän ennemmin isona mahdollisuutena ja koko Tampereelle tuleminen on tällä hetkellä mahdollisuus saada asiat menemään paremmin ja saamaan tulevaisuus näyttämään kirkkaammalta.

-Ninni

Epäonnistuminen vai mahdollisuus

Hellou!

Kiirettä on puskenut viikonlopun jälkeen, josta mainistin tässä postauksessa, kuinka isot asiat jäivät mieleen pyörimään. Instagramissa ja Snapchatissa mua seuraavat on saaneetkin kuulla mitä juntin elämässä tulee tapahtumaan. Snapchat on mulle semmonen paikka johon on ehdottomasti helppo vuodattaa onnen ja surun kyyneleitä ilman kaunistelematta sitä somekuvaa.

Viime viikkoon mahtui sisälle monta isoo asiaa. Jos tämän vuoden alussa joku olisi kysynyt miten näät vuoden 2020 menevän, empä olisi ajatelutkaan vastauksen voivan olla myös tämmöinen -Tulen irtisanoutumaan työstä joka on henkisesti ollut hyvin raskasta yli 2 vuoden ajan, tulen myös irtisanomaan asuntoni jonka sain juuri näyttämään kodilta ja muutan töiden perässä Tampereelle.Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_1Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_2Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_3Kyllä luitte oikein, juntin matka jatkuu Tampereen suuntaan. Kaikki tämä alkoi siitä, kuinka surkuttelin miten rahaa pitäisi tienata, laskut maksaa ja 700€ vuokra ja tuntisoppari on vain 23h. Sain mahtavan työtarjouksen jota jäin pohtimaan. Tiesin, jos haluan asiani mahdollisimman nopeasti kuntoon olisi tehtävä isoja ja vaikeitakin ratkaisuja.

Helsinki on mun unelma, ainut paikka josta saa nautintoa asuessaan. Tampere ei ole mua koskaan kiehtonut ja samalla hetkellä, kun päätin tarttua tähän tarjoukseen tiedän sydämessäni, että Helsinkiin juntti vielä tallustaa takaisin. Tämä elämänmuutos tulee tuntumaan epäonnistumiselta. Haluan asua Helsingissä, mutta nyt kaikista fiksuin ratkaisu on päästää hetkellisesti irti unelmasta ja olla, kuin aikuinen.Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_4Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_5Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_6

Mitä nyt sitten oikein tapahtuu?

Teen viimeisen työvuoroni 13 päivä ja saan vihdoinkin sulkea ikuisesti sen oven, joka vei niin paljon mehuja jaksamisesta. Lauantaina tehdään muutto, eli tasan tarkkaan 10 päivän päästä! Näillä suunnitelmilla muutan alkuun vanhempien luokse, jotta saan säästettyä rahaa ja katsottua asuntoa rauhassa Tampereelta.

Tällä hetkellä on ollut niin kiire, että on pakko ottaa stoppia ylimääräisestä. Blogia tulen nyt päivittämään hetken aikaa miten kerkeän. Olen karsinut kaiken ylimääräisen, koska koko fokus täytyy olla töissä ja pakkaamisessa. Olen yrittänyt myydä mahdollisimman paljon tavaroita, koska yritän suorittaa muuton mahdollisimman vähäisellä tavaramäärällä. Tässä menee samalla siis tämmöinen kevätsiivous!

Ja tietysti se loppuaika täytyy myös rauhoittua ja rentoutua. Kerrottuani muutosta julkisesti olen joutunut pitämään puhelimen äänettömällä, koska hermot on mennyt jatkuvaan puhelimen ääneen ja musiikkia kuunnellessa se on erittäin ärsyttävää. Olen silti ollut niin kiitollinen miten ystävät ja tutut ovat olleet innoissaan ja tsempanneet, koska muutto on niin ristiriitainen asia mulle, etten tiedä miten sitä pysyy kasassa muuttopäivänä.

Silti mahdollisuus saada työ täysillä tunneilla on nykyään melkein mahdotonta ja se, että on rakastavat vanhemmat jotka auttaa aikuista lastaan, on jotain minkä takia tämä ei ole epäonnistuminen. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus saada elämä pitkästä aikaa hymyilemään ja olen onnellinen, että joskus osaan luopua jostain tehdäkseni jotain oikein!

-Ninni

Viikonloppu joka laittoi monet tunteet pintaan

Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Bistro Naapuri kanssa!

Milloin viimeksi olet kokenut viikonlopun, johon mahtuu niin paljon erilaisia tunteita? Kolmessa päivässä koin ylpeyttä, ikävän loppumista, pitkiä keskusteluita, rakkauden täytteisiä haleja, kuulumista jonnekkin, jännitystä, hyvää ruokaa, hyvää viiniä, humalan, krapulan, ahdistusta, noloja tilanteita, lyhyet yöunet, surua, kyyneleitä, turvan tunteen, ja mahdollisuuden jollekkin uudelle ja jännittävälle.

Viikonloppu lähti käyntiin kummitytön tarhassa tärkeän ihmisen päivän merkeissä johon menimme yhdessä äidin kanssa. Ei ole mitään ihanempaa näkyä, kuin nousta junasta ja nähdä aina yhtä kaunis ja säkenöivä äiti vilkuttamassa radan toisella puolella. Tuntui siltä, kuin olisin palannut kotiin, vaikka oltiinkin Hämeenlinnassa, jossa koti ei ole. Tuona hetkenä tajusin sen, että koti on siellä missä rakkaimmat on ja vaikka fyysinen koti olisi muualla, niin silti se koti on aina siellä missä elämän tärkeimmät ihmiset ovat. Oli se sitten tuntemattoman paikkakunnan juna-asemalla.

Perjantaina päivä jatkui isoveljen kanssa kahvien merkeissä, jolloin aloin miettimään elämää ihan erilailla. Tämä on asia josta en vielä uskalla puhua ääneen, josta silti haluaisin puhua, mutta en vielä uskalla. Viikonloppuna Tampere näytti valoisanpuolensa ja kaikki ihmiset siellä. Siitä on vuosia aikaa milloin viimeksi olen Tampereella viettänyt aikaa, enkä koskaan ajatellut näkeväni sitä mahdollisuuksien paikkana.

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_1

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_2

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_3

Kolmessa päivässä koin paljon erilaisia tunteita, mutta päällimmäinen tunne koko tuosta viikonlopusta on täydellinen seura hyvän ruuan ja viinin parissa. Pääsimme veljeni kanssa nauttimaan Bistro Naapurin älyttömän hyvästä ruuasta. Tiedättekö fiiliksen, kun tiedät muutaman asian mitä ruokasi tulee sisältämään, mutta jo ensimmäisellä suullisella kaikki odotukset ovat räjähtäneet päässä.

Rakastan ruokaa yli kaiken ja silti harvoin tulee koettua niitä hetkiä, milloin ruoka vie makunystyrät taivaaseen. Jos jokin asia koko Tampereesta jäi mieleen tästä viikonlopusta, on kuinka jo odotan seuraavaa kertaa jolloin pääsen syömään Naapuriin, joko tuon saman annoksen, tai kokeilemaan jotain ihan uutta.

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_4

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_6

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_5

Loppu viikonloppu hurahti nopeasti ja sunnuntain junamatka Helsinkiin oli ensimmäinen pitkään aikaan, kun kotiin meneminen tuntui ristiriitaiselta. Tällä hetkellä perheen ja ystävien kannustus on ollut äärettömän tärkeää. Toivon nyt jonkun universumin ihmeellisyyden olevan edes kerran puolellani ja saisin mahdollisuuden jollekkin uudelle, jännittävälle ja ihmeelliselle elämänmuutokselle.

Jokainen tarvitsee onnellisuutta, onni ja tasainen tulevaisuus on nyt se minkä takia olen valmis tekemään töitä ja uhrautumaan jopa epämukavuusalueelle. Haluan ja tulen puhumaan näistä asioista heti, kun tiedän miten asiat etenee ja tällä tavalla tiedän pystyväni kannustamaan muita, jotka pähkäileen unelmien ja järjen kanssa.

-Ninni