Meidän oma MacGyver

Meidan_oma_MacGyver_1Meidan_oma_MacGyver_2Meidan_oma_MacGyver_8Meidan_oma_MacGyver_3Jokavuotinen kokoontuminen perheen kanssa niin jouluna, äitien & isänpäivänä on ne ihanimmat kohokohdat. Meidän perheelle on ollut tärkeintä kuinka kaikki kokoontuu yhteen edes muutaman kerran vuodessa ja saadaan viettää yhdessä aikaa. Nykyään, kun kaikki ovat eri osoitteissa ja välimatkaakin on huimia kilometrejä on hienoa pitää perinteistä kiinni. Jokaisesta hetkestä täytyy nauttia ja niitä haalia, koska joskus koittaa sen aika jolloin näitä hetkiä olisi halunnut olevan vielä rutkasti lisää.

Oon muksusta asti miettinyt mitä sitten kun vanhempien aika tulee. Oon lukemattomia kertoja itkenyt jo pienestä asti vain sen ajatuksen takia. Nykyään se käy joskus mielessä ja varsinkin, kun näkee heidän vanhentuvan. Iskällä on jo harmaita hiuksia ja joskus polviin sattuu, vaikka hänen piti olla aina se supermies joka kantaa sohvalta sänkyyn nukkumaan.

Se joka uimassa jaksaa ponnauttaa meidät veteen ja parhaimpana, kun pääsi hartioille seisomaan ja siitä käveltiin laiturin päähän ja hypättiin veteen. Meidän isä on ollut yksi arjen supersankareita, jaksanut keksiä hauskaa tekemistä ja olla se, joka korjaa ihan mitä tahansa. Iskä on meidän oma MacGyver.Meidan_oma_MacGyver_4Meidan_oma_MacGyver_5Meidan_oma_MacGyver_6Meidan_oma_MacGyver_7Aina isän ja äitienpäivänä kehutaan, kuinka omat vanhemmat ovat parhaimpia, olen yrittänyt pitää sen ajatuksen arkipäiväisesti aina mukana. Muuton myötä kun välimatka kasvoi paljon, alkoi arvostamaan yhteistä aikaa 110% enemmän. Myöskin ikävöimään niitä asioita mitä piti kotona asuessa arkipäiväisinä.

Nykyään sitä vaalii jokaisen hymyn, jokaisen halin ja jokaisen kauniin sanan muistojenlokeroon ja joskus, kun se aika tulee ettei näitä voi saada enempää ovat ne siellä turvassa.

Meillä sisaruksilla on käynyt isoin onni siinä, kuinka ollaan saatu kokea vanhempien rakkaus ja välittäminen lapsesta aikuisikään asti. Mua on erityisesti siunattu sillä, että saan näyttää vanhemmilleni tarvitsevani heitä aina ja heidän olevan mielessäni useammin kuin he ikinä voisivatkaan arvata, kaikkien vaikeiden teinivuosien jälkeen jolloin en omaa rakkauttani osannut niin hyvin osoittaa.

Olen saanut näyttää olevani oikesti ihana ja huolehtivainen lapsi ja uskon, kun he vanhenevat vuosien myötä, pääsen heitä edes vähän hoitamaan kiitokseksi minun hoitamisestani. Rakastaa läheisiänne ja näyttäkää se, koskaan ei voi tietää milloin vietät sen viimeisen isänpäivän.

Kuvat: Marjut Keski-Korpi

💛:Ninni

Kaukana asumisen vaikeus

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAEnsi kuussa tulee täyteen kolme vuotta siitä, kun tämä blondi pakkasi muutamat muuttolaatikot, sängyn, pyörän ja kissat pakettiautoon ja lähti kohti 20 neliöistä Kontulan yksiötä. Siitä päivästä asti olen oppinut kaukana asumisen hyviä ja huonoja puolia, silti vaikka kuinka pitkä olisi huonojen puolien lista en ole päivääkään katunut päätöstäni lähteä landelta suureen kaupunkiin.

Puhuimme juuri siskoni kanssa puhelimessa ja naurahdin ääneen, kuinka en edes osaisi kuvitella asuvani Tampereella, en yhtään kauempana Helsinkiä -ei edes Vantaa, tai Espoo kävisi.

Silti jatkuvasti niin lähipiirissä, kuin myös tuttavien kesken tulee aika ajoin puheenaiheeksi välimatka perheeseen. Kuinka sitä pystyy olla näkemättä pitkiäkin aikoja, miksi haluaisi lähteä perheen läheltä, miten kaverisuhteiden kävisi.

Näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin vastaan aina positiivisesti, koska niitä näen aina enemmän, mutta tällä kertaa haluan keskittyä niihin puoliin mitkä tekevät kaukana asumisesta vaikeaa.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAEhdottomasti asia mikä välillä surettaa on, kuinka kummityttöni kasvaa ja se jää suurilta osin fyysisesti näkemättä. Onneksi nykyaika on helppoa ja pystymme juttelemaan videopuheluita, mutta suureksi osaksi jään hänen lapsuudestaan pois.

Aluksi muuttaessa mietin paljon unohtaako vanhempani minut, haha joo tiedän tämä oli 19-vuotiaan pikkuisen Ninnin pelko, ettei vanhemmat enää vaan yks kaks välitä missä kuopus vipeltää. Myöskin se pelotti, kuinka välimatka vaikuttaisi koko perheeseen. Kukaan meistä lapsista ei ollut vielä asunut yli 200 kilometrin päässä ja mietin paljon jäänkö monista asioista paitsi.

Alkuun myös harmitti, kuinka suurin osa ystävistä katosi. Monet katosi jo silloin, kun kerroin muuttavani Helsinkiin kuukauden päästä ja pikku hiljaa yksitellen jokainen ystävä jäi ”entiseen elämään.” Toisaalta tämän osasin aavistaa, eikä siinä vaiheessa sitä edes jaksanut sen suuremmin miettiä, koska lyhyessä elämässäni on mennyt ja tullut monia ystäviä ja kavereita, joten tähän on hassulla tapaa jo oppinut.

Vaikein asia on ymmärtää ajan kulu, joskus on mennyt pitkiä aikoja ettei ole nähnyt perheenjäseniä ja sillä hetkellä ei aina osaa ottaa siitä ilosta kaikkea irti. Jos vanhempani tulevat käymään tuntuu, että jokaisesta sekunnista pitäisi nauttia täysillä. En uskalla katsoa puhelinta, koska seuraavana hetkenä he ovatkin jo ajamassa takaisinpäin. Yhteistä aikaa ei haluaisi hukata turhuuksiin, vaan saada kaikki irti niistä hetkistä.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paita Nelly/ Housut Monki/ Kengät Ellos

Vuosien mittaan on tapahtunut vaikka ja mitä. Kaikista vaikein asia on, kun tarvitsee olkapäätä joutuu sen eteen jonkun aina matkustaa. Äiti ei ole enää alakerrassa vastassa, kun tarvitsee saada hali, tai sisko pienen ajomatkan päässä, kun haluaa heittää aivot narikkaan ja katsoa yhdessä Disneyn leffoja. Surun tullessa kylään sitä on joskus yksin, koska perhe lohduttaa monesti pelkästään vain olemuksellaan, koska onhan se sentään perhe.

Vaikka listassa on suuria juttuja ja monet varmasti miettii, miksi ihmeessä tämä kaikki pitäisi kestää, niin omalla tapaa rakastan näitä haasteita. Jos joskus iskee hätä saada hali äidiltä, tiedän aina pääseväni seuraavalla junalla, tai bussilla. Koskaan ei tarvitse olla yksin ja tottakai pitää rakentaa omaa tukiverkostoa uuteen kaupunkiin, vaikkei kukaan korvaa perheen olemassa oloa, niin pahimpina hetkinä ystävät auttavat.

-Ninni

Valkea joulu & erikoinen jouluruoka

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAPalataan vielä hetkeksi vuoden odotetuimpaan aikaan -jouluun. Toivon jokaisella olleen ihana joulu omien perinteiden parissa. Meidän joulut muuttuu joka vuosi erilaisiksi sitä mukaan mitä kummityttö kasvaa. Tänä jouluna oli jo niin iso tyttö ja oli mukana kaikessa mitä tehtiin. Kaiken kruunasi kuinka pienen tytön suupielet on hymyssä ja vatsa kippurassa naurusta.

Vaikka joulu tuntui aluksi ajatuksena todella raskaalta, kuten kirjoitin tässä aikaisemmassa postauksessa, olen onnellinen etten jättänyt menemättä perheen pariin -vaikka puolitoista tuntia myöhässä ollut juna tuntui olevan alkuun merkki siitä, ettei tänä vuonna pidetä perinteikästä joulua.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERASaatiin viettää valkoinen joulu, murean kinkun, rouskuvan rosollin, maukkaiden kalojen ja taivaallisten laatikoiden parissa. Myöskin kiltisti oltiin tämä vuosi oltu, kun pienen lahjakassin kanssa pääsin kotiin lähtemään.

Mitä jouluperinteitä teillä on? Meidän joulupöytään kuuluu perinteisten joululaatikoiden lisäksi makaroonilaatikko, jota monet hämmästelevät!

-Ninni

Kotikotiin perinteiseen tapaan

Moikka!

Viime postaus menikin vähän syvemmissä teksteissä, mutta silti on aivan ihanaa, kun joulu on huomenna. Laukut ja joulupaketit on pakattuna ja matkalla kotikotiin perheen luokse perinteiseen tapaan, vaikka haikelta tuntuukin lähteä ilman puolisoa.

Ollaan silti vietetty yhdessä koko joulukuu yhteistä joulua ja vaihdettu lahjatkin etukäteen. Figarolla on jouluherkut valmiina ja puolisollekkin pientä yllätystä tiedossa.

Snapchatissa eilen puhuinkin, kuinka löysin sen ihanan joulukipinän, kun kävin ostamassa muutamat pienet joululahjat ja illan vietin lemppari joululauluja kuunnellen ja söpöjä paketteja tehden.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAEn malta odottaa kaikkia hyviä jouluruokia, pitkiä keskusteluita, joulu saunaa, nauramista ja perheen kanssa olemista. Viimeistään se oma perhe laittaa hymyn korville ja tottakai kummitytön hymy joka vielä hämmästelee kaikkea mitä tapahtuu.

Oikein ihanaa ja rauhallista joulua kaikille ❤

-Ninni

Blogin salatut kasvot

Moikka!

Loppu kesästä kirjoitin postauksen mistä tulikin todella suosittu. Kerroin miksi blogissa läheisteni nimet ovat anonyymisti, (postauksen voit käydä lukeamassa tästä linkistä!) Tekstin kautta varmasti voi päätellä, kun en nimiä kerro niin en myöskään julkaise lähimmäisistäni kuviakaan.

Periaate on nimien ja kuvien kohdalla sama, haluan säilyttää läheisien yksityisyyden. Kuvat ovat ihania ja niitä on ollut ihana nähdä muiden blogeissa. Tätä en vielä ole kokenut niin isoksi osaksi blogia, että julkaisisin hetkiä missä näkyy joku henkilö elämästäni.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAKummiskin sosiaalinen media tulee hieman eri kädessä blogin kanssa. Instagramissa yhteiskuvia löytyy siskon, äitin ja puolison kanssa ja sinne haluan aina hetkiä julkistaakin. Ne hetket, kun äidin kanssa otetaan yhteiskuva on sen verta harvinaista herkkua, että niitä haluaakin aina julkaista.

Kumppanit olen nähnyt aina eri valossa verrattuna perheeseen. Perhe on aina perhe ja heidän kanssaan en usko koskaan menevän välejä niin, että pitäisi kuvia poistaa. Puolison kanssa otetaan jonkin verran yhteiskuvia ja tietysti niitä julkaistaan. Some kanavat ovat siitä helpompia, jos syystä tai toisesta lusikat menevät jakoon on kuvat helpompi poistaa.

Mitä tehdä, jos yhteistä taivalta ei enää ole? Pitäisikö postaukset käydä läpi, poistaa kuvat ja keksiä uusia tilalle, vai jättää kuvat muistoiksi? Tää on jäänyt mieleen muutamia bloggaajia seuratessa joilla on blogin aikana tullut ero ja yhteiskuvia on laitettu blogiin. Tämä on jokaisen henkilökohtainen päätös oman kumppanin kanssa, koin parhaimmaksi ettei blogissa näy söpöjä pusukuvia puolison kanssa.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERASilti olen tätä sääntöäni rikkonut -reissustamme luonnontieteelliseen museoon laitoin kuvan puolisostani. Ennen julkaisua kysyin hänen mielipidettä ja kuva oli sen verta casuaali, että tykkäsin siitä ja näen sen myös hyvin harmittomana.

Ne jotka mua somessa seuraa ovat nähneet yhden toisenkin poikkeuksen. Kuvissa osittain näkyvä prinsessa ei ole koskaan näyttänyt kasvojaan somekanavillani. Tähän ei ole sen ihmeellisempää syytä, kuin haluan odottaa kummityttöni sanovan haluaako hän kuvia julkiseksi missä hänen kasvonsa näkyvät. Niitä vuosia odotellessa tämmöiset kuvat kruunaa yhteiset hetket.

Kuvat: Tom Mikael

-Ninni

Keltainen maanantai & fiilikset isänpäivästä

Aurinkoista maanantaita! ☀

Viikonloppu meni hulinassa kotikotona isänpäivää viettämässä. Tarkoitus oli ottaa paljon ihania kuvia, mutta eikö joskus ole hyvä jättää kaikki ylimääräinen ja keskittyä siihen hetkeen?

Tultiin puolison kanssa perjantaina aamupäivästä Tampereelle ja matka sujui todella ripeästi junalla, joka oli luksusta ainaisen bussin sijaan. Illalla päästiinkin jo porealtaaseen nauttimaan ja katsomaan tähtitaivasta.

Lauantaina tuli koko perhe koolle ja ilta meni äidin tekemää pizzaa syödessä, rupatellessa ja vielä lisää porealtaassa köllöttelyä yöhön asti. Täydellisen rento viikonloppu ennen Joulun hulinoita ja kiirettä.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

T-paita BikBok/ Housut Cubus/ Korvakoru Cybershop

Kiteytettynä viikonloppu oli kummitytön hymyä, pitkiä päikkäreitä, paljon hyviä ruokia, isän muistamista pienillä lahjoilla, pitkiä vakavia ja ei niin vakavia keskusteluita.

Viikonloppu oli yhtä täydellinen, kuin tämä ihana maanantai jolloin saa nukkua pitkään, nauttia Figaron huomiosta, kodin siisteydestä ja vain siitä, että on täysin kiireetön maanantai. Laitetaan tämä maanantai käyntiin positiivisella mielellä ja akkuja ladatulla viikonlopulla!

Miten teillä vietettiin isänpäivää? 😊

-Ninni

Anonyymit mukana matkassa

Blogia aloittaessa mietin pitkään yhtä tiettyä asiaa kaikista eniten. Aloin seuraamaan bloggaajia paremmin ja heidän eri näkökulmia arkisista kirjoituksista. Oli kivaa lukea, kuinka ystävien nimet tuli julki ja kuinka poikaystävää/avopuolisoa kutsuttiin nimellä.

Pohdin asiaa niin pitkään, että saisin selvät sävelet millä nimellä haluan läheisistäni tarpeen tullen kirjoittaa. Tämän asian pohtimiseen käytetty aika ei mennyt hukkaan.OLYMPUS DIGITAL CAMERAAloittaessa uusien blogien lukemista kompastuin monesti samaan asiaan. Oli kauniisti kirjoitettu postaus, mutta niissä missä kerrottiin – Käytiin eilen pitkästä aikaa kahvilla Tiinan kanssa.

Kuka Tiina? Pitäiskö mun nyt heti tietää tämä Tiina?

Nimet herätti mulle hirveästi kyselyä (toivon etten ihan ainut ole), kun taas niissä blogeissa joissa puhuttiin anonyymillä oli parempia. ytiin pitkästä aikaa ystävän kanssa kahvilla. Sillon en jäänyt miettimään olematonta vaan keskityin kaikkeen muuhun postauksessa.OLYMPUS DIGITAL CAMERAMulle ei oo tullut koskaan niin vahvaa tunnesidettä ketään bloggaajaa kohtaan, että haluaisin tietää tarkalleen kenen ystävän kanssa hän nyt on viettänyt aikaa, tai mikä hänen kumppaninsa nimi on.

Jotkut haluavat tietää tarkalleen bloggaajasta kaiken, enkä nyt väitä sen olevan ihan väärinkään. Jos jotain blogia luen niin luen sitä ”päähenkilön” eli bloggaajan takia, enkä hänen kahvitteluseurueen.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERABlogia kirjoitellessa tykästyin kirjoittamaan läheisistäni, kuten puhuisin ihmisille joihin tutustuisin. Haluan pitää heidät nimettöminä blogin puolella, vaikka ei kummoinen FBI-agentti tarvitse olla selvittääkseen koko sukupuutani.

Mulla on ihana perhe ja puoliso, ja heidän nimet täällä blogissa tulee aina olemaan anonyymisti sisko, veljet, äiti, isi ja puoliso. Sama on myös ystävien kohdalla. Vaikka joskus näitä ihmisiä mainitsen niin heidän nimet ei ole se olennaisin asia.

Teitä on paljon ihania lukijoita ja en usko teidän tarvitsevan tietää perheestäni yksityiskohtaisesti. Blogia pitäessä silti on yksityisyyttä ja monien asioiden pitää olla yksityistä jos niin haluaa.OLYMPUS DIGITAL CAMERANyt alkaa olla pihalla jo hieman liian kylmä puhaltaa saippuakuplia ja tuo päivä olikin viimeinen todella lämmin päivä mikä tänä kesänä tuli vietettyä. Nyt aletaan varustautumaan syksyyn lämpimien villapaitojen kanssa!

-Ninni