Vuosia kestänyt väsymys

Nyt on aika nostaa pinnalle yksi pitkään vaivannut asia, josta en ole täällä blogin puolella avautunut. Kuten otsikosta näkeekin, tämä postaus koskee vuosia kestänyttä väsymystä ja sitä miksi näin on päässyt käymään, miten se on vaikuttanut elämääni ja kuinka asia selvisi.

Muistan hämärästi, kuinka väsymys alkoi pikku hiljaa ettei sen alkamisesta ole selkeää kuvaa, vaan pikkuisina osina ja lopulta väsymys meni todella pitkälle. Ollessani 18-vuotias muistan, kuinka en pystynyt ajamaan autolla pitkiä matkoja, koska puolentunnin matkassakin alkoi jo helposti väsyttämään.Kuten olette pääseet seuraamaan tiiviisti elämääni muutaman vuoden ajalta, olen kokenut yhden Burn outin töiden takia, reilu vuosi sitten jouduin lopettamaan rakkaan Simban, aloitin työt ja aloin pelkäämään uuden burn outin palaamista.

Tämän vuoden aikana olen päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni monen asian suhteen ja ensimmäinen asia oli oma jaksaminen. En halunnut olla enää väsynyt ja se joka ei ajattele muuta kuin nukkumista. En halunnut enää nukkua 10h yöunia ja päivän aikana nukkua kolmet päiväunet ja olla siltikin niin väsynyt kaiken aikaa. En halunnut olla enää haukotteleva nuori aikuinen, vaan se energinen ja hyvinvoiva Ninni joka olin ennen.OLYMPUS DIGITAL CAMERAEnsimmäisenä, kun aloin asiaa tutkimaan tuli eteen jatkuvasti ihmisten kertomuksia, kuinka väsymys on johtunut masennuksesta ja on hurjaa ajatella –olenko masentunut vuosien myötä?

Paljon on tapahtunut lyhyessä ja pidemmässä ajassa, olen nähnyt jonkin verran masentuneita ihmisiä ja kuullut heidän tarinoita. Mitä enemmän aloin tutkimaan asiaa, annoin itselleni luvan olla masentunut. Keräsin rohkeutta ja varasin ajan psykiatrille muutama kuukausi Simban kuoleman jälkeen.

Olen aina tykännyt jutella ihmisten kanssa ja psykiatrille puhuminen tuntui hirmuisen vapauttavalta, silti mietin jokaisen kertomani jutun jälkeen -onko tämä näin iso asia, josta pitää tuntemattomalle ihmiselle kertoa. Olin menettänyt pienokaiseni ja se on tähän asti isoin juttu, mutten nähnyt tarvetta käydä vuodattamassa kyyneleitä, koska tiesin olevani vahva ja surun täyttyvän arkisilla asioilla.

Juttu tuokion jälkeen olimme psykiatrin kanssa yhtä mieltä siitä, ettei lisäkäynneille ole tarvetta. Käynnin jälkeen jäi tyhjätunne siitä mikä nyt sit vaivaa, jos en kerta masentunut olekkaan.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAKuukausia vierähti nopeasti ja muistan selkeästi, kuinka siskoni kertoi päättäväisesti siitä, kuinka veren rautavarastot aiheuttavat ihmisille väsymystä. Hän oli tutkinut asiaa ja oli sata varma, että tämä on se mihin on tartuttava. Suoraan sanottuna toivo oli jo mennyttä, olin pitkään pinttänyt päähän ajatuksen masennuksesta, tai olevani vaan niin laiska ja haluavani nukkua päivästä toiseen.

Hetken kuluttua mieleeni palasi ajatus siitä, kuinka lupasin ottavani niskasta kiinni ja olevan itselleni hyvä. Olen ansainnut sen elämän mistä haaveilen ja unelmoin, takaisin sen terveyden ja hyvinvoinnin joka on aina ollut.

Varasin mehiläiseen ajan ja kävin juttelemassa useaan otteeseen saman lääkärin kanssa väsymyksestä. Verinäyte otettiin, koska sitä osasin pyytää ja tulosten tullessa iski tunne, kuin joku potkisi päähän. Lääkärin mielestä S-Ferritiini ei ollut hälyttävä, vaikka luku olikin hieman viitearvon alapuolella. S-Ferritiini viitearvo on 13-150 ja omani oli 12. Tämä ei kuulemma olisi selitys näin vahvaan väsymykseen, mutta kehotti rautatablettien syöntiä muutaman viikon ajaksi muuten vain.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOlin jo luovuttanut toivosta sen suhteen, ettei vastausta ikinä löydetä, kunnes äitini antoi mukaan rautatabletteja. Jo ensimmäisen tabletin jälkeen huomasin seuraavana päivänä eron! Olin kärsinyt pahasta väsymyksestä pahiten viimeisen vuoden ajan ja vastaus oli kokoaika pienen rautatabletin päässä.

Alku viikot tuntui hurjalta, kuinka maailma oikeasti kirkastui, koska ei tarvinnut nukkua päiväunia. Olin koko päivän hereillä aamu kahdeksasta ilta kymmeneen! Muutoksen huomaa silti nopeasti, jos en ole ottanut rautatablettia iskee väsymys sinä päivänä, joten vaikka inhoan yli kaiken lääkkeiden nielemistä on tähän uhrauduttava ja totuteltava.

Toivon rautavaraston jossain vaiheessa rauhoittuvan, niin ettei lääkkeitä joutuisi joka päivä syömään, toisaalta se on pieni vaiva terveyden eteen.

Väsymys on inhottava vaiva, koska se vie omaa elämänhalua ja vaikuttaa myös parisuhteeseen. Tästä on nyt hyvä suunnata syksyyn, kylmempiin keleihin, lämpimiin villapaitoihin, kuuman kaakaon juomiseen ja rakkaan kainaloon iltahämärällä, koska nyt ei pelota etten jaksaisi nauttia tästä ihmeellisestä maailmasta.

-Ninni

Näin valehtelen netissä -Blogihaaste

Hellou!

Sain viime viikon torstaina blogihaasteen ihanalta Anulta joka kirjoittaa symppistä minulta teille blogia. Haasteen saaminen oli ehdottomasti yksi sen päivän piristys ja nyt olisi siis aika vastata tähän haasteeseen!

Menen niihin hotelleihin, ravintoloihin ja tapahtumiin, joiden tiedän olla some-ystävällisiä ja kaunista kuvattavaa.

– Totta. En muista milloin viimeksi olisi tullut hotellissa vietettyä yötä, mutta kahvilat ja ravintolat miellän paremmin jos siellä on totuttu näkemään ihmisiä kamera kädessä. Tosin ollaan puolison kanssa aina meidän vakkaripaikoissa syömässä ja harvoin mennään uuteen, vaikka isoa listaa ollaan kerätty ”tuonne mennään seuraavaksi.”

Sisustan, teen kattauksen tai pukeudun niin, että niistä saa hyviä kuvia.

– Osittain joo ja ei. Rakastan sisustaa ja meidän kodin sisustan omaksi iloksi ja luovuuteni takia. Samassa menee oma luovuus pukeutumisen kanssa, mutta monesti mietin mistä saisi kivat asukuvat ja mikä näyttää kuvaukselliselta. Harvemmin tulee laittauduttua niin sen takia tulee samalla panostettua, kun ei tarvitse pieruverkkareissa olla kotona.

En ota itsestäni kuvia, enkä Insta stories -videoita, joissa minulla ei ole meikkiä.

– Väärin! Snapchatissa teen paljon stooreja ja 99% on kotoa sängyssä pötkötellessä kuvattuja jolloin naamassa ei ole meikkiä ollenkaan.

Teen asioita ja kerron asioista blogissa, joiden tiedän tukevan omaa brändiäni.

– Hmmm.. tää on nyt blondille hieman vaikea. Kaikki mitä blogissa ja somessa näkyy ja lukee on sitä mun elämää. Kaikkea en kerro, mutta se on oikeutettua kaikkien kohdalla, joten vastaus kyllä tähän kysymykseen?OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAKäsittelen kuvat niin, että näytän kauniimmalle.

– Heh, tästä voisin kirjoittaa niin pitkän litannian, miksi ihmiset muokkaa kuviaan. Rehellinen vastaus kysymykseen, muokkaan kuvistani hirveimmät finnit pois. Jos mulla on just tullut finni leukaan ja asukuvat on muuten kivat, niin nään oikeutetuksi muokata finnin pois kuvista joka ei enää muutaman päivän päästä siinä ole.

Silottelen elämääni somessa.

– Osittain joo ja ei. Kuten aikaisemmin sanoin, jokaisella on oikeus yksityisyyteen. Siloittaa elämää, tai ei niin jokainen tietää kaikilla meillä olevan vaikeita ja hyviä aikoja. Se, että on somessa esillä ei tarkoita sitä, ettei yksityisyyttä elämässä saisi enää olla.

Kadun joitakin blogiyhteistöitäni.

– Kyllä, yhtä kadun josta aikanaan myös kerroin snapchatin puolella. Tosin se oli hyvin pieni ja yhden kerran, mutta opettavainen.

Bloggaajien elämä on glamourista.

– Oih olisikin! Olisi ihanaa, kun kuuluu tiettyyn kategoriaan, elämästä tulisi samalla täydellistä. Joidenkin elämä voi olla glamouria ja hyvä heille, mutta silloin ei tarvitse olla bloggaaja, tai muuten somessa näkyvä persoona.

Ajattelen hetket Instagram-kuvina.

– Ajattelen aina paljon hetkissä millaisia kuvia niistä saisi. Se on yksi osa luovuutta ja tämän harrastuksen kautta muovautunut vielä suuremmin.

Seuraan Jodelia ja keskustelupalstoja sekä googlaan nimeni tasaisin väliajoin.

– En, enkä koskaan halua. Tiedän, että jos ikinä googlettaisin ja löytäisin joitain ilkeitä asioita musta, tai läheisistäni olisin aivan rikki. Mielummin tiedottomana ja innokkaana keskittyen omaan juttuun! Me kaikki ollaan herkkiä ja ihan perusihmisiä, kukaan ei halua itsestään, tai läheisistään kuulla jonkun jopa puhuvan täyttä sontaa.

Bloggaaminen ei ole oikea työ.

– Eikä poliitikot ansaitse niin paljoa rahaa. Makuasia, maailma muuttuu ja ollaan avoimia kaikille uusille mahdollisuuksille luoda omaa juttua.

Ostan tuotteita tai vaatteita ainoastaan kuvattavaksi.

– En ikinä! Kaikki mitä jokaisen on harkittava on omaa ostostelua. En ikinä voisi ostaa vaatetta, vain kuvien takia ja jota en käyttäisi oikeasti.

Bloggaajat eivät voi ostaa mitään ns. ”halpistuotteita”.

– Väärin. Juuri edellisessä postauksessa kehuin 3€ kasvojen kuorintaa ja kuinka se on yksi lemppareista. Hinta ei aina kerro laatua.

Olen vaikeina aikoina piilottanut pahaa oloa blogissa ja kirjoittanut iloisista aiheista.

– Jos asiat ovat todella huonosti pidän pienen breikin, jolloin hengähdän. Simban kuoleman jälkeen olin hetken kirjoittamatta, ennenkuin jaoin asian tänne. Olen monesti semmonen, etten halua rypeä asioissa vaan mennä täyttä vauhtia eteenpäin, koska ihan kaikella on tarkoitus ja virheistä/menetyksistä opitaan. Niistä kerrotaan, tai ei kerrota ja vaikken joitain asioita jaa niin voin olla siitä rehellinen milloin olen rikki ja milloin kaikki on hyvin.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toppi Cubus/ Housut Monki/ Kengät Monki/ Ponnari Nelly.com/ Laukku New Yorker

Tässä vielä haaste eteenpäin muutamalle bloggaajalle! Haasteen säännöt ovat yksinkertaiset:

  • Kerro, keneltä sait haasteen.
  • Vastaa väittämiin.
  • Lisää listaan yksi bloggaamista koskeva väittämä lisää (ehkä sellainen, jonka olet joskus kuullut) ja vastaa myös siihen itse.
  • Lähetä haaste kolmelle muulle bloggaajalle

-Ninni