Miten Helsinkiin muutto vaikutti kaverisuhteisiin

Hellou!

Vuodet ovat vierineet todella nopeasti ja siitä on nyt jo neljä vuotta, kun päätin muuttaa kotikodista ensimmäiseen omaan kotiin Helsinkiin. Se kesä ennen muuttoa oli aivan ihmeellinen monestakin syystä. Pitkästä aikaa elin erittäin onnellisesti, olin valmistunut ammattikoulusta hyvillä arvosanoilla, sain soiton jossa pyydettiin tulemaan kesätöihin, ympärilläni oli paljon ihmisiä -oli ystäviä, kavereita, tuttuja ja tottakai perheeni.

Kesän alussa aloin miettimään muuttoa ensiksi vain ajatuksena, koska kotoa ei ollut mikään kiire muuttaa, vanhempien ja isoveljen kanssa oli ihanaa asua. Aloin puhumaan ystävälleni muutosta Tampereelle, koska sieltä saa paremmin töitä ja siellä olin senkin kesän töissä. Puhuimme hieman ajatuksena yhteen muutosta, koska ketkä kaverit eivät olisi ikinä miettineet yhteistä asuntoa nuorina.

Tulevaisuus oli aivan auki eikä sitä oikeen osannut edes miettiä mitä tekisi, nautimme kesät ystävien kanssa juhlien ja nauttien. Täytyy myös sanoa, etten kadu sitä aikaa ollenkaan, kuinka eli humputellen. Niitä aikoja on kiva muistella nyt näin vanhempana ja myöskin ne tulee olemaan ehdottomasti aikoja, joita tulee vielä vanhempana muisteltua.OLYMPUS DIGITAL CAMERAHalusin alkuun löytää töitä Tampereelta, jotakin työtä mikä olisi enemmän oma juttu. Samalla katsoin asuntoja ja kaikki tuntui aivan liian aikuiselta ajatukselta, koska ei ollut mitään kokemusta paljonko on hyvä vuokra maksaa mistäkin asunnosta. Meni hetken aikaa, kunnes eksyin uudestaan katsomaan työpaikkoja ja asuntoja. Pikku hiljaa Tamperekin oli alkanut tuntumaan liian pieneltä paikalta ja halusin elämään pitkästä aikaa jotain suurta jännitystä. Olin 19-vuotias joka oli rellestänyt ystävien kanssa kaksi kesää pää kolmantena jalkana. Tiesin syksyn lähestyvän ja menon alkavan taas rauhoittuvan, joten halusin jotain uutta tapahtuvan.

Laitoin kahteen paikkaan työhakemuksen Helsinkiin ja pääsin nopeasti jo työhaastatteluun. Bussimatka ystäväni kanssa tuntui pitkältä ja oudolta, koko kaupunki tuntui aivan oudolta, ihan kuin olisi ollut ulkomailla. Haastattelun päätyttyä sain heti tietää pääseväni sinne töihin. Muistan vielä, kuinka tultuani työhaastattelusta kerroin hämmentyneenä tästä ystävälleni -luulin itsekkin ettei tästä mitään tulisi ja tämä olisi vain tämmöinen pieni reissu. Jo silloin kertoessani ystävälle työpaikasta, huomasin miten tämä asia tulisi muuttamaan meidän ystävyyttä.OLYMPUS DIGITAL CAMERAAloin järjestelemään asioita ja ottamaan raha-asioista enemmän selvää. Siskoni oli innostamassa ja erittäin suurena tukena, myös samalla auttoi paljon asioissa missä pohdin tulenko onnistumaan. Työhaastattelussa mukana ollut ystäväni huolen huomasin aina muutosta puhuessa ja hänen tarttuen kaikkiin muttiin mitä muutto aiheuttaisi. Toinen ystäväni taas auttoi paljon ongelmien ratkaisuissa ja innosti tähtäämään kohti tuntematonta itsevarmana. Silloin myös ymmärsin sen, kuinka suuria asioita tehdessä ympärillä pitää olla kannustavia ihmisiä, jotka tukevat ja neuvovat niin paljon kuin itse pystyvät.

Syksyllä oli myöhemmin tulossa Lontoon reissu, johon lähdimme viikoksi äidin ja siskon kanssa, joten jännitystä oli tulossa monellakin tapaa. Kesällä kaikki tapahtui todella nopeasti ja pian oltiin menossa uudestaan Helsinkiin katsomaan asuntoa vanhempien ja toisen ystäväni kanssa. Olin niin hämilläni ja innoissani koko reissusta ja silloin olin jo päättänyt, että Helsinki tulee olemaan uusi kotikaupunkini.

Asunnonesittelyn jälkeen ajaessamme kotiinpäin sain pian soiton kiinteistövälittäjältä. Se soitto muutti koko elämäni ja silloin tiesin, kuinka viimeistään nyt kaikki on lyöty lukkoon. Meinasin kiljua samaan aikaan pelosta ja onnesta, koska siitä oli enää vain muutama viikko muuttoon.

 

Vaikeinta tuntui olevan kertoa ystävälleni joka yritti peittää sen ettei asiasta ole innostunut. Ymmärsin hyvin hänen tunteensa ja hänen ansiosta mietin asioita todella tarkkaan ja monesta eri näkökulmasta. Hän piti jalkani maassa, etten leiju ilmaan liian nopeasti. Ystävyytemme oli jo työhaastattelun jälkeen mennyt etäisemmäksi ja tiesin tulevani menettämään sen siteen mitä kaksi edellistä kesää olimme luoneet.

Tutuille ja kavereille kertoessani muutosta tuntui kaikki katoavan heti sanottuani asiat ääneen. Kuului vain puff ja kaikki olivat kadonneet. Erään silloisen kaverini muistan vain kysyneen tylysti miksi muutan. Silloin tajusin, että olin aina elänyt pienessä kylässä yksin isojen haaveideni kanssa. En ollut ikinä sopeutunut siihen kaupunkiin, enkä ikinä tulisi sopeutumaankaan, vaan olin aina valmis lähtemään.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAViimeiset viikot halusin nauttia siitä tutusta ympäristöstä ja yrittäen näyttää ettei mikään tulisi muuttumaan, vaikka koko maailmani muuttuisi seuraavilla viikoilla. Ystävän kanssa joka aina kannusti, juttelimme paljon syvällisiä, kuuntelimme musiikkia, nauroimme ja ajelimme monia öitä autolla. Mietin olenko ihan hullu jättäessäni hänet tänne ja lähteväni yli 200 kilometrin päähän, enkä enää joka viikko ajelisi hänen kanssaan autolla. Hän oli ihminen jonka olin tuntenut monta vuotta, olimme olleet läheisiä ja oli aika jolloin emme olleet väleissä ollenkaan, ja vihdoinkin kun olimme pitkästä aikaa ystäviä, sotkisin itse ystävyytemme muutolla.

Toisen ystäväni menettäminen oli hiuskarvan varassa ja vaikka muuttooni oli vielä ollut muutama viikko aikaa olimme jo kuin vieraat toisillemme. Muistan illan jolloin kaikki se pelko ja suru purkautui, halasimme pitkään sanomatta mitään, molempien itkiessä. Halusin sanoa hänelle tuhat sanaa siitä, kuinka tärkeä hän on ja toivon hänelle aina vain parasta. Silti samaan aikaan tiesin, ettei meidän välit tulisi ikinä olemaan ennallaan teinivuosien jälkeen, jolloin masennus ja kaikki inho mikä teininä meidän välillemme kasvoi.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Syyllistä etsiessä

Asuessani Helsingissä soittelin ystäväni kanssa melkein päivittäin pitkiä puheluita. Toinen ystäväni tuli kuukauden jälkeen muutosta viikonlopuksi luokseni ja menimme juhlimaan. Kaikki tuntui olevan ihan ennallaan ja koti tuntui heti kodikkaammalta, kun ystävä saapui kylään. Vietimme viikonlopun joka muutti elämääni vielä enemmän. Puolison kanssa huomasimme molemmat olevamme kiinnostuneita toisistamme. Olin innoissani siitä, että kaikki tämä tapahtui ystävän ollessa luonani ja asuminen kaukana ei tuntunut enää isolta asialta, koska hän oli siinä silloin näkemässä sen mikä on nyt arkeani.

Lähennettyäni puolisoni kanssa vähentyi soittelut ja yhteydenpito. Kaikki energiani meni kahdessa työpaikassa, uusissa ihmisissä ja puolisoon tutustuessa. Sitä ei edes silloin ymmärtänyt, kuinka huono ystävä olin. En muistanut kysellä tarpeeksi kuulumisia ja pitää yhteyttä edes vähän kerralla, silti molemmat ystäväni jotka olivat ainoastaan jääneet muuton jälkeen rinnalleni olivat aina tavoiteltavissa, kun heitä tarvitsin.

Tarkkaan en muista milloin olen viimeisen kerran nähnyt heitä, mutta pariin vuoteen en ole kumpaakaan entisistä parhaista ystävistäni nähnyt. Yhteydenpito alkoi pikku hiljaa hiipumaan kokonaan ja elämät vei mukanaan. Toinen ystävä muistaa minua syntymäpäivinä ja näinä muutamina vuosina myös laittanut vanhoja kuvia meistä arkistojen kätköistä.

Pidin itseäni pitkään huonona ystävänä, koska molemmat heistä oli aidosti ihmisiä joiden kanssa ystävyys aina vain loksahti paikalleen, vaikka teininä oli ollut vuosia jolloin emme olleet ystäviä ollenkaan. Myöhemmin tajusin, ettei kaikki vaan välttämättä kestä ja se on ihan okei, tälläisissä asioissa on turha etsiä syyllistä. Olen 23-vuoden aikana menettänyt yhtä lapsuuden ystävää lukuunottamatta kaikki muut ystävät, kaverit ja tutut. Elämässäni on ainoastaan pysynyt kaikkien vuosien ajan perheeni, joihin on kaikista vahvin side. OLYMPUS DIGITAL CAMERALopetettuani turhan syyllistämisen itseäni kohtaan, aloin arvostamaan enemmän ja enemmän ystävyyttä. Olen aina ollut ihminen joka ei päästä helposti ihmisiä lähelle ja rima on noussut vuosien myötä aina vain korkeammalle. Puolisoni on paras ystäväni, jonka kanssa olen löytänyt ystävyys siteen parisuhteen vierelle. Silti monesti ikävöin ystävyyttä, ei ole helppoa olla aikuinen ja löytää kiireisistä ihmisistä uusia ystäviä.

Olen liian nössö ja liian muuttunut oottaakseni yhteyttä vanhoihin ystäviini. Avaisinko yhteydenotolla vanhoja asioita turhaan, olemme kaikki varmasti aivan eri ihmisiä, enkä haluaisi enää menettää heistä kumpaakaan uudestaan. En tiedä tulisko meistä kahvilla käyviä kavereita jotka muistelisivat menneitä. Joskus tuntuu, että on parempi jättää avain laatikkoon ja laittaa laatikko kiinni, tietäen ettei laatikon lukkoa saisi enää auki. Siksi mietinkin mitä voisin heille vielä sanoa sen tutun 19-vuotiaan Ninnin suusta viimeiset sanat. OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kirje sinulle ystävä

Helsinkiin muutto vaikutti enemmän, kuin koskaan uskoinkaan meidän ystävyyteen. Ensinnäkin olen pahoillani siitä, että en osannut olla parempi ystävä, tiedän etten ollut tarpeeksi läsnä sinun elämässä muuttoni jälkeen, vaikka sinä olit aina kuuntelemassa minun murheitani. Haluan kiittää kaikesta mitä olet eteeni tehnyt. Kiitos kaikista nauruista, itkuista ja hetkistä kanssasi. Sain jakaa paljon ajatuksia, unelmia ja salaisuuksia kanssasi ja kaikki ne kulkevat aina sydämessäni. En koskaan unohda ystävyyden merkitystä sinun ansiostasi, sinä olet osa sitä mitä minusta on nykypäivänä tullut ja vaikket uskoisikaan meidän ystävyys on ollut elämäni tärkeimpiä asioita. 

Annathan minulle anteeksi, koska pelkään sinun vihaavan minua. En tiedä tuleeko tämä kirje sinulle koskaan perille, mutta toivon sinun viimeistään tietävän ajatuksissa mitä olen aina sinulle halunnut sanoa. Olit sitten missä päin maailmaa tahansa, toivon sinulle kaikkea hyvää. Olet upea ihminen ja haluan, että uskot itseesi vaikeina hetkinä. Jos mietit millaista elämä oli neljä vuotta sitten, miten sen hetkiset asiat tuntui vaikeilta silloin ja katsot itseäsi nytten, huomaat ettei ne vaikeudet olleet mahdottomia. Toivon, että olet päässyt eteenpäin asioissa jotka pitivät sinua ennen paikallaan. Toivon, että olet löytänyt vierellesi hyvän puolison ja ystäviä, koska olet ansainnut onnellisen elämän. Meistä tuli vihdoinkin aikuisia jota odotimme nuoresta asti. Ja nykyään joskus toivon olevani vielä se 15-vuotias ja ajavani skootterilla kanssasi.

-Nipa

Lapsuuteni myytiin

Elämässä tulee aikoja jolloin on päästettävä irti ja mentävä eteenpäin ihmisistä ja asioista. Henkilökohtaisesti olen elämässä oppinut päästämään ihmisistä irti, vuosien vaihtuessa ja elämän muuttuessa. Aina se ei ole helppoa, mutta siihen on tottunut ja tiedän, jos jostain ihmisestä täytyy päästää irti, se on tarkoitettu niin ja se on pidemmälle vain hyvä asia.

Silti olen juurtunut moniin asioihin, jotka tuo turvallisuuden tunteen ja yksi niistä on 14 vuoden ajan ollut meidän kotikoti. Olen nuoresta asti yrittänyt ajatella, ettei mihinkään esineeseen pidä kiintyä liikaa, jos esimerkiksi kotona syttyy tulipalo, niin esineitä ei jäisi murehtimaan. Väistämättä kodissa tulee oltua esineitä joissa on muistoja, mutta nyt luopumisen kohteena on kokonainen talo ja tontti.

Vuonna 2005 vanhempani rakensivat perheellemme kodin, jonne mahtui meidän koko perhe viiden kissan kanssa. Tämä talo on erityinen, koska siellä asuimme vielä kaikki yhdessä ja olimme kokonainen perhe ennen yksi toisensa jälkeen pesästä pois lentämistä.

Vaikkei se ollutkaan ensimmäinen meidän kotikoti, vaan suurimpia lapsuuden muistoja löytyy jokaiselta lapselta edeltävästä kodista. Tuostakin kodista muuttaminen tuntui vaikealta, vaikka olin vasta ykkösluokkalainen. Muistan vieläkin paremmin pikku metsän puut ja salaisen kuopan, kuin oman laukkuni sisällön. Myönnän muutaman kerran ajaneeni tuon talon ohitse, vain nähdäkseni talon ja muistelevani, kuinka saparopäinen tyttö yritti pelata isoveljien kanssa polttopalloa takapihalla. Jo pelkästään sen talon ajattelu tuo samaan aikaan hymyn suupielille ja silmät kosteiksi.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERATämä on ollut kuukauden ajan asia joka on pyörinyt päässä, kuin tivoli vaihtuvien mielipiteiden kanssa. On vaikeaa päästää irti asiasta, joka on tuntunut olevan osa omaa identiteettiä, se on talo joka edusti komeudellaan Juutisia. Kotiin vievä tie ja ympräillä olevat maisemat olivat niin tuttuja ja niin omaksuttuja, että on vaikeaa edes ajatella jonkun toisen omistavan nyt ison palan lapsuuttani.

Kummitytön kolmivuotis synttäreillä näin tyhjyyttään kaikuvat huoneet. Ikioman ensimmäisen huoneen jonka tapetin sain päättää lapsena. Huoneet joissa on paiskottu ovia vihaisina teini-vuosina. Huoneet joissa on juhlittu monet rippijuhlat, valmistujaiset ja jopa yhdet nimijäiset. Huoneet joissa on itketty onnesta ja surusta. Huoneet, jotka on täyttänyt itsensä rakkaudella.

Nyt ne huoneet täyttyvät uusien asukkaiden tavaroilla, jotka ei tietenkään omasta mielestä sovi sinne, koska kaikki laitettiin tip top kuntoon vuosien ajan. Huoneet täyttyvät uusien asukkaiden onnella, surulla ja toivon mukaan hyvällä elämällä. Näistä huoneista rakentuu talo, joka rakennettiin rakkaudella ja se rakkaus välittyköön uudelle tuntemattomalle perheelle, joka toivottavasti saa viimeisestä kotikodistani yhtä tärkeän turvapaikan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERANyt tuli aika myös sanoa hyvästit kaupungille, jossa ystävystyin monien ihmisten kanssa, jossa menetin ystäviä, jossa sain paljon uusia kokemuksia ja jossa vietin elämäni vaikeimpia vuosia teininä. Vaikken tiedä tuleeko vanhempieni uusi asunto olemaan kotikoti minulle, on se silti paikka jossa perheemme kokoontuu ja tulee uusia muistoja, siihen ei onneksi tarvitse sitä tiettyä yhtä paikkaa. On siis ihanaa vihdoinkin leikata se viimeinenkin naru joka piti kiinni, niin hyvissä, kuin huonoissakin asioissa vanhassa kotikaupungissa.

-Ninni

5 suosituinta postausta vuodelta 2018

Hellou!

Vuosi 2018 laitetaan tänään pakettiin joko juhlien, töissä ollessa, tai kotona rauhassa peiton alla. Viime postauksessa sanoinkin, kuinka on kiva palata muistelemaan vanhaa vuotta ja vuoden aikana tapahtuneita asioita. Viimeksi palattiin tykätyimpien kuvien kautta ja niiden tarinoiden, nyt muistellaan kulunutta vuotta teidän lempparipostausten kautta. Ajattelin tässä samassa postauksessa kiteyttää vähän miten vuosi 2018 meni.

Postauksia en laita järjestykseen, mutta täytyy myöntää ettei yllättänyt yhtään, kuinka Top 5 kärjessä oli kuinka kauan palashampoo kestää. Lush-aiheiset postaukset on ollut suosittuja ja varsinkin ne mitkä liittyy palashampoisiin. Toinen suosittu Lush postaus oli syksyyn valmistautumista Lushin suosikeilla.

Tänä vuonna opin taas paljon paremmin kuuntelemaan omaa ihoa, vaikka juuri niitä kauneusmokiahan listailtiin. Tänä vuonna kauneuteen liittyen parasta oli päästä kampaajalle ja ottaa tavaksi käydä värjäämässä kulmia ja kestotaivuttaa ripsiä, ihanaa hemmottelua välillä arkeen. Myöskin ihana ystäväni opetti tälle juntille, kuinka luomiväriä laitetaan ja erilaisten luomivärien käytöstä on tullutkin monesti osa arkimeikkiä.5_suosituinta_postausta_vuodelta_2018_15_suosituinta_postausta_vuodelta_2018_25_suosituinta_postausta_vuodelta_2018_35_suosituinta_postausta_vuodelta_2018_4Tämä vuosi oli ehdottomasti parhain vuosi Helsinkiin muutettuani, kesä oli mitä mahtavin ja tänä vuonna sydän säästyi suurimmilta suruilta. Viime vuonna oli paljon surullisia juttuja ja oli ihanaa jakaa teille positiivisia postauksia, josta yksi nousikin tälle listalle – mitä kodissamme tapahtuu juuri nyt.

Blogia on tullut huolella siivottua ja uskon hiovani postauksia aina enemmän omaan silmään näyttävämmäksi. Presettien ostamisen jälkeen on tapahtunut isoin muutos ulkonäöllisesti, vihdoinkin kuviin tuli sitä jotain mitä kaipasin.

Uuden vuoden tultua lupaan tuoda tänne lisää sitä minua, rohkeilla erilaisilla teksteillä ja omilla mielipiteillä, vähän fiiliksen mukaan. Yksi henkilökohtaisempia postauksia pukeutumisen suhteen nousi nopeasti suosioon – hyvästi epämukavat rintaliivit.

Yksi yllätys löytyi joukosta, mutta pakko se tähän postaukseen on mukaan ottaa. Kärki vitoseen pääsi vuosia vanha postaus, jonka olen säilyttänyt mukana (en kylläkään visuaalisuuden takia,) vaan kokemuksen takia. Sain 20-vuotis synttärilahjaksi lahjakortin täydelliseen kasvohoitoon, josta kirjoitin postauksen Kokemukseni Studio Pinkistä.5_suosituinta_postausta_vuodelta_2018_55_suosituinta_postausta_vuodelta_2018_65_suosituinta_postausta_vuodelta_2018_7Vuosi oli pitkästä aikaa todella hyvä, uusi koti toi uuden alun ja vaikka tänä vuonna karsiutui läheisiä ihmisiä, niin silti vastaan tuli uusia tuttavuuksia molemmille puolison kanssa, eikä jääty hankeen makaamaan. Jos jokin jäi erityisesti parhaimman kesän kanssa mieleen on äidin viisaus vaikeisiin hetkiin -Tee niinkuin koirat. Jos et voi syödä sitä etkä leikkiä sillä, kuse sen päälle ja lähe menee.

Suuri kiitos kuluneesta vuodesta kaikille, kiitokset kommenteista ja siitä, kuinka jaksatte käydä lukemassa viikosta toiseen postauksia. Toivottavasti teidän vuosi on ollut hyvä, rakkaudentäyteinen ja opettavainen, nautitaan vuodenvaihteesta turvallisesti!

Kuvat: Pinja Finell

💛:Ninni

Terveisiä kaaoksen keskeltä

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMoikka ja sateista tiistaita täältä kaaoksen keskeltä!

Muuttorumban ajan olen ollut todella aktiivinen snapchatin puolella ja purkanut sinne niin hyviä, kuin huonojakin fiiliksiä -eli sitä totuudenmukaista elämää. Täytyy jopa mainita, olevani yllättynyt kuinka monia on kiinnostanut mun ainaiset höpötykset sängyn pohjalta!

Vaikka siellä kerkesinkin jo kertoa syitä meidän muutolle, niin jaan ne vielä täällä teidän kanssanne, jotka eivät kyseistä sovellusta omista. Muutto ei tullut meille mitenkään nopealla vauhdilla, koska etsimme jo pidemmän aikaa uutta yhteistä asuntoa puolison kanssa. Edellisestä kodista tykkäsimme muuten tosi paljon, paitsi sijainnista. Koti tuntui kodilta, mutta jalalla ulos astuessa seutu ei ollut semmoista jota kutsua kodiksi.

Tämä ei ollut ainoa syy uuden kodin etsimiselle, vaan lähemmäksi työpaikkoja ja tässä tapauksessa enemmän hyötyä tuli puolison työmatkaan. Ollaan molemmat todella tyytyväisiä ja vaikka täältä kaaoksen keskeltä on vielä raivaamista esittely kuntoon, on tänne tuleminen tuntunut jo ihanalta.

Jännitin todella paljon juuri sitä, kuinka kauan kestää saada tuntuma uuteen asuntoon, mutta Ikeaa lainaten olen jo nyt tokaissut pitkän päivän päätteeksi sänkyyn möyriessä –ihanaa olla kotona.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERATuttuun tapaan tulen myöhemmin esittelemään teille kotimme ja niitä parhaimpia paloja. Toivottavasti ootte yhtä innoissani, kuin minä! Mitä teidän kesään kuuluu? Onko siellä ketään, joka on tehnyt kanssa muuttoa lähiaikoina? 🌻

-Ninni

Mitä kodissamme tapahtuu juuri nyt

Moikka!

Tällä hetkellä meidän kodissa on tapahtumassa jotain suurta. Olen tästä asiasta halunnut olla blogissa, kuin myös muuallakin somessa hiljaa ja tehdä asioita rauhassa. Muutokset ovat aina isoja ja vie oman osuuden jaksamisesta, oli kyseessä iloisia tai surullisia asioita.

Varmaan vanhat lukijat tietääkin, kun olen puhunut olevani helposti stressaava ja sen takia en ole halunnut alkaa vielä tätä asiaa enempää avaamaan. Meidän perheet ovat tietoisia muutoksista ja lähimmät ystävät, mutta silti on tuntunut hirveältä salata teiltä mitä mulle oikeasti kuuluu ja mitä meidän kodissa on ollut meneillään pidemmän aikaan ja mitä just nyt tapahtuu.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMelkein kaksi vuotta jaoimme tämän asunnon yhdessä, josta muodostui ajan mittaan rakkaudella rakennettu koti. Viimeisen viikon aikana olemme pakanneet tavaramme, myyneet kaiken ylimääräisen ja nyt valmiita jättämään avaimet vuokraisännälle.

Tätä asuntoa on vaikeinta ja haikeinta jättää taakse, koska tämä oli viimeinen asunto jossa Simba asui. Täällä olimme viimeistä kertaa koko perhe ehjänä kasassa, ja nyt se jää palaksi historiaa.

Silti olen innoissani, malttamaton ja täynnä inspiraatiota päästessämme muuttamaan uuteen asuntoon, opetella uusia reittejä ja maisemia, käydä uusissa ruokakaupoissa ja ensinnäkin päästessämme rakentamaan uutta kotia ja uusia muistoja!

Tulen esittelemään uuden asunnon teille mahdollisimman pian, saatuamme purettua muuttolaatikot ja laitettuamme kaiken mahdollisimman valmiiksi! Me huhkitaan tämä viikonloppu muuton ja siivouksen parissa. Sunnuntaina helpottaa, kun suuntaan serkkuni rippijuhliin. Ihanaa viikonloppua kaikille!

-Ninni