Saimme pidempiaikaisen yökylävieraan

Hellou!

Perjantaina vanhempien mukana saapui meille karvainen vieras, joka jääkin nyt hieman pidemmäksi aikaa. Pieneen majaamme saapui yksi häntä lisää ja meistä tuli puolison kanssa hetkeksi koiranomistajia! Nickestä kerroinkin hieman tässä postauksessa, jossa puhuin elämästäni, Nicke oli valo pimeydessä vaikeina teinivuosina. Nicke on tavallaan äidin ja minun yhteinen koira, mutta tottakai muutettuani pois kotoa se on elänyt vanhempieni ja Siiri koiran kanssa landella.

Nyt aukesi tilaisuus, jolloin sain Nicken meille ainakin alustavasti marraskuuhun asti ja tämä on monellakin tapaa jännittävää. Nicke on aina asunut omakotitalossa ja on luonteeltaan hyvinkin omaksunut vahtikoiran roolin. Landella hän on saanut olla paljon tarhassa, mikä voittaa aina sisätiloissa olemisen ja unohtamatta aivan ihanaa Siiriä, jonka kanssa he ovat paita ja peppu.Saimme_pidempiaikaisen_yokylavieraan_1Saimme_pidempiaikaisen_yokylavieraan_2Nicke on 10 vuotta vanha ja tämä tilaisuus on todennäköisesti viimeinenkin saada hänet meille pidemmäksi aikaa. Matka Tampereelta on pitkä matkustaa, eikä myöskään turhaan viitsi erottaa koiria toisistaan, koska tottakai heilläkin on ikävä toisiaan. Nicke on aina ollut todella tärkeä ja osa perhettä, nyt saan viettää kolme kuukautta joka päivä hänen kanssaan tehden lisää yhteiselon muistoja. Toivon vielä monia monia vuosia Nicken elinikään, mutta silti tämä tuntuu viimeiseltä tilaisuudelta nyt saada elää saman katon alla ja kerätä hyviä muistoja toisen ollessa vielä todella hyvässä kunnossa ja saada elää arkea koiran kanssa.

Meillä on puolison kanssa ollut pitkään koirakuume ja aina koirien tullessa vastaan, täytyy purra hampaita yhteen. Tämä on siis samalla hyvää terapiaa koirakuumeeseen ja myöskin muistutusta mitä arki koiran kanssa oikein on. Meillekkään ei ole ajankohtaista hankkia omaa koiraa, mutta tämmöinen hoitokoira on hyvä kokeilu nuorille!

Nyt siis opetellaan heräämään joka aamu koiran ulkoiluttamiseen, siivoamaan karvapalloja useammin nurkista, etsitään parhaimmat koirapuistot, totutellaan koiran kuolaan, märän koiran hajuun ja siihen, että sateellakin on sinne ulos mentävä. Kirjoitan näinä kuukausina fiiliksiä enemmän koira-arjesta ja myöskin Figaron fiiliksiä miten yhteiselo on heillä lähtenyt sujumaan!

-Ninni

Pienen kesäkissan tarina

Kesä on ehdottomasti aika jolloin näkee pihalla paljon uusia koiranpentuja ja kissanpennuista kuvia somessa. Kesällä on helppo ulkoilla ja opettaa lemmikit sisäsiistiksi ja myös koko perheellä on aikaa viettää uuden perheenjäsenen kanssa. Kesäisin myös nousee ikävä puoli esiin, erityisesti maalla -kesäkissojen syntyminen.

Olen aina elänyt kissojen kanssa ja ammattikoulussa halusin ottaa oman kissan, joka kulkisi matkassani mukana, niitä rakkaita tuli otettua myöhemmin kaksi. Simban tarinan ja erityisesti poismenon moni vanhempi lukija tietää, se vuosi ja aika oli yksi raskaimmista elämässäni.

Kissan ottaminen maalla oli erittäin helppoa. Silloin ystäväni oli ottanut kissanpennun ja hän etsi olisiko siitä pentueesta kissoja vielä jäljellä. Matka oli kummallinen ja päästessämme oikean talon pihaan tajusimme, ettei se ole sama paikka ollenkaan. Maatilan omistajatkin olivat hämmillään mistä oikein tiesimme heillä olevan kissanpentu. Ennenkuin hän toi Figaron näytille ajattelin, etten halua ottaa kissanpentua heiltä, mutta olosuhteet ja maatilan omistajan käytös ja puheet pienen pennun lopettamisesta herätti suojeluvaistot. Ei se pennun syy ole, ettei omistajat leikkauta omia ulkokissojaan ja pian tuo pieni hieman kieroon katsova kissanpentu oli kantokopassa odottamassa elämänsä alkua.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOlemassa on vastuullisia kissanomistajia ja niitä, jotka ottavat niitä maatilalle vain hiirien syöjiksi. Kissojen ulos päästämisestä voitaisiin keskustella tuhansista näkökulmista, mutta omaa kantaani tähän en ota, muutakuin sen ettei leikkaus maksa paljoa, siitä toipuu kissa ja sillä ainostaan vältytään vahinkopennuilta.

Figaro oli pentu johon rakastui heti ja myöskin hänen nimi tuli mieleen heti. Vielä välillä, kun Figaron silmät ovat suuret näkee hänen katsovan hieman kieroon, mutta pentuna tätä oli enemmän ja siitä nimi Figaro tuli mieleeni. Olen aina nähnyt selkeästi eri kissoissa erilaiset luonteenpiirteet ja niin pienestä Figarostakin näki ne omat puolensa.

Hän muuttui saadessaan pikkuveljen Simban, jolloin hänestä tuli tuki ja turva, myöskin maha jota vasten Simba nukkui. Myöhemmin he kilpailivat huomiosta, mutta rakkautta riitti aina molemmille. He olivat erottomattomat ja molemmat täydensi toisiaan. Simban sairastuessa huolen näki Figarosta mikä oli omistajana ihan uutta. Selvittiin lääkäristä monta kertaa, kunnes tuli kerta jolloin kotiin tuotiin tyhjä koppa. Nyt vuosia jälkeenpäin, kun suru on lähtenyt ja ikävä jäänyt osaa jo nähdä hyviä puolia tähän hetkeen.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAFigaro on paljon läheisempi ihmisten kanssa, kun aikaisemmin antoi kaiken rakkauden Simballe. Hän on ottanut puolisoni osaksi perhettä ja jopa välillä nukkuu hänen puolellaan sänkyä, eikä aina pelkästään minun vieressä. Figaro selkeästi osaa nauttia jo olostaan ilman Simbaa ja niin on hyvä, en kestäisi nähdä häntä surullisena. Figaro on pienestä asti kokenut kovia, mutta yksi asia hänen elämässään on pysynyt ja se on rakastava omistaja. Se on vähintä mitä lemmikilleen voi tehdä, pitää hänet perheessä aina ja ottaa lemmikki harkiten kaikki mahdolliset asiat läpi.

Pienestä kesäkissasta saa hyvällä hoidolla helposti yli 10 vuodeksi parhaan kaverin, joka antaa rakkautta koko olemuksellaan. Kuusi vuotta sitten pelastin pienen kissanpennun, joka tälläkin hetkellä pötköttää sylissä ja tälläisinä hetkinä toivon jokaisen eläimen saavan turvallisen, rakastavan ja vastuullisen kodin koko elämäksi.

-Ninni