Uusien tatuointien tarina 2/3 – elämäni suurin titteli

Olin hieman malttamaton ja avasin tämän tatuoinnin tarinaa jo instagramin puolella. Tämä tatuointi on yksi tärkemmistä ja joilla on kaikista suurimpia merkityksiä. Tämä tatuointi näyttää miten ihmisen mieli voi muuttua matkan varrella, tatuointi osoittaa suurta rakkautta ja välittämistä, myöskin se osoittaa suurimman tittelini jota kannan mukanani.

Instagram kuvan kuvateksi

Reilu 3 vuotta sitten en olisi uskonut, miten yksi pieni ihminen voi muuttaa mun maailmaa ja mielipiteitä niin paljon. Tänä päivänäkään en ole täysin varma tulenko koskaan omia lapsia haluamaan, tai edes saamaan. Toivon silti jos joskus aika on oikea, että omat lapseni olisivat yhtä täydellisiä, kuin sinä rakas kummityttöni 💛 Olen ylpeä tätiydestä ja siitä, että se on tällä hetkellä suurin tittelini kannettavana 🙌🏻Uusien_tatuointien_tarina_23_elamani_suurin_titteli_1Uusien_tatuointien_tarina_23_elamani_suurin_titteli_2Tuo kirjoittamani teksti instagramiin kertookin kaiken hyvin neljällä lauseella. En ole koskaan ollut täysin varma haluanko lapsia ja mitä vanhemmaksi kasvankaan ei ajatus omista lapsista ole varmistunut. En ennen edes pitänyt lapsista, koska en ollut lasten kanssa tekemisissä ja nuorimpana lapsenakaan en ole nähnyt, muutakuin vanhempia ihmisiä. Nuorena haaveilin pikku siskosta, tai pikku veljestä, koska halusin kovasti pitää jostakusta huolta.

Kummityttöä pitäessäni sylissä ensimmäisen kerran tiesin kaiken loksahtavan paikalleen. Sain omalla tapaa sen pikku siskon, jonka kanssa välillä koetaan kiukku kohtaukset. Saan olla täti joka saa nauttia niitä parhaimpia paloja vähän kerrallaan tästä pienestä lapsesta. Näen hänen kasvun ja se on ollut ehkä ihmeellisintä ollut todistaa miten pienestä meritähdestä on nyt tullut lapsi, joka laulaa piippolan vaaria ja osaa tehdä itse jo niin paljon.

Mun lemppari asia on kuulla kysyvästi kuuluva hento ääni ”Ninni-täti.” Joskus koen, kuin olisin varustettu supervoimilla, koska ihmisenä joka ei ole tottunut lapsiin olen monet mielenpahoittamiset, kiukkukohtaukset ja surut saanut katoamaan omalla lempeydellä.Uusien_tatuointien_tarina_23_elamani_suurin_titteli_3Uusien_tatuointien_tarina_23_elamani_suurin_titteli_4Jos en koskaan saisi, tai haluaisi lapsia se olisi täysin okei, koska olen jo reilu kolme vuotta kasvattanut kummityttöäni, kuin omaa lastani. Vaikken koskaan haluaisi lapsia, saan kantaa suurinta titteliä sydämessäni ja kyynerpäässäni, ja saan olla maailman paras täti tälle pienelle tytölle. Toki myöskin toivottavasti tulevaisuudessa muillekkin ihanille pikkuisille, joita perheeseemme on tullakseen 💛

-Ninni

Kooste kuluneesta kesälomasta

Hellou!

Töihin on palattu ja niin sanottu normaali arki taas alkaa. Töiden alusta on ollut ristiriitaiset fiilikset ja nyt onkin vasta ensimmäinen vuoro tehty, joten niin sanottu pehmeä lasku on tullut tehtyä työelämään. Kesä oli ja meni tänäkin vuonna erittäin nopeasti, vaikka kuukausi tuli oltua vapaalla ilman suurempia suunnitelmia, niin silti tuntui ettei niitä lämpimiä kesämekko päiviä ollut hirveästi. Elokuu oli aika kylmä kuukausi pitää lomaa, mutta oli niitä ihania aurinkoisia päiviä joukossa. Erityisesti mieleen jäi kummitytön synttärit, jolloin sää oli iltaan asti kaunis ja aurinkoinen.

Ensiksi ajattelin, että pidän meidän kesän hyvin aktiivisena, ettei jäädä paljoa koti sohvalle puolison kanssa. Oltiin kummiskin molemmat kaivattu todella paljon lepoa, joten oltiin paljon kotona chillaillen, mutta tehtiin myös hyvällä tahdilla muistoja ensimmäisestä pitkästä kesälomasta yhdessä.Kooste_kuluneesta_kesalomasta_1Kooste_kuluneesta_kesalomasta_2Heti kesäloman alussa tehtiin päivän reissu Tallinnaan, ollaan seurusteltu kohta 4 vuotta eikä olla käyty missään ulkomailla -ei edes siellä Tallinnassa. Nyt oli kerrankin molemmilla henkilökortit ja aikaa kokea joka pariskunnan ensimmäinen reissu, eli se Tallinnan reissu! Päivä oli pitkä, mutta sitäkin ihanempi. Kuvattiin asukuvat, otettiin yhteisiä kuvia talteen, syötiin hyvää ruokaa, shoppailtiin hieman ja ostettiin myös Figarolle tuliaisia. Kotiin päästyä oli niin ihanaa mennä nukkumaan yhdessä ja herätä todella myöhään seuraavaan päivään ihanasta kodistamme.

Olin tehnyt pienen listan puhelimeen asioita, mitä haluan kesäloman aikana tehdä. Listalta löytyi 15 kohtaa, joista tuli tehtyä 8 kohtaa. Listalla oli mm. Serena jossa käytiin myös kesäloman alussa, hieman pettymys paikka, mutta tulipahan koettua ensimmäistä kertaa. Bloggaajan listalta löytyi tietysti kohta paljon valokuvaamista ja sitä tulikin tehtyä muutamassa paikassa, jotka olin listannut ylös. Isin tekemä pannari oli päässyt tottakai listalle ja kummitytön synttäriviikolla saatiinkin maailman parasta pannaria ála H.Juutinen.Kooste_kuluneesta_kesalomasta_3OLYMPUS DIGITAL CAMERAKooste_kuluneesta_kesalomasta_5Vietimme myös viimeiset hetket kotikodissa, josta kerroin viime postauksessa. On todella outoa ajatella, ettei niitä maisemia tule nähtyä enää ja tuleva isänpäivä ja joulu tulee olemaan todella erilaisia, kuin viimeiseen 14 vuoteen. Kotikotona sai nautittua kesästä kunnolla, koska omakotitalon pihalla on helpompi viettää aikaa, kuin kaupungissa kerrostalossa. Puhalsimme kummitytön kanssa posket punasina saippuakuplia kilpaa monena päivänä, käytiin moikkaamassa naapurissa hevosia ja ikuinen heppatyttö sydämeni pääsi valloilleen.

Viimeinen ilta vietettiin tutussa järvessä, mutta ensimmäistä kertaa soutaen. Se oli ehkä elämäni täydellisimpiä hetkiä, vene joka oli lastattuna kahdella maailman tärkeimmillä miehillä -isi & puoliso. Auringonlasku, hiljaisuus, jossa kuuluu veden äänet, lintujen viserrys ja tottakai iskän höpötys. Se oli täydellinen hetki rauhottua, kun koko päivä oltiin syöty herkkuja, juhlittu kummityttöä ja juteltu sukulaisten kanssa.

Loppuviikot meni opetellessa koira-arkea, Nicken tullessa meille asumaan vanhempien muuton takia ja senkin takia loppu kesäloma tuli oltua paljon kotona lenkkeillessä ja pitämässä seuraa hyvin aktiiviselle koiralle.

Kooste_kuluneesta_kesalomasta_9Kooste_kuluneesta_kesalomasta_10Kooste_kuluneesta_kesalomasta_11Kesäloma oli ennen kaikkea onnistunut ja jään jo kaipaamaan tulevaa kesälomaa. Aurinkoa, aikaa perheen kanssa, ylipäätään aikaa milloin ei tarvitse miettiä kalenteriin merkattuja aikatauluja ja toivottavasti myös ensi kesän saan viettää puolison kanssa yhteisen olemisen ja reissun merkeissä.

Nyt on syksy saapunut yllättävän lämpimien päivien kanssa, mutta silti päivien kanssa jolloin villapaidat ja neuleet on ihanaa kääriä päälle. Kohta alkaa taas kynttilöiden polttaminen tuntumaan parhaalta asialta ja vaan se, että syksyllä on myös enemmän lupa olla kotona viltin alla sohvalla.

Miten teidän kesä meni? Onko jo ihanaa siirtyä syksyn pimeneviin iltoihin ja kynttilöihin, vai onko teissäkin hieman ikuista kesän toivoa?

-Ninni

Kummitytön söpöimmät syntymäpäivät

Viime viikonloppuna oli yksi vuoden tärkeimpiä juhlia, jota juhlittiin kotikodissa sukulaisten kesken. Kummityttö täytti jo kolme vuotta, joka tuntuu niin suurelta. Juhlat oli teemaltaan Ryhmä Hau, joka on varmasti monen lapsen lemppari juttu. Kotikoti koristeltiin vielä kummitytön valitsemilla ilmapalloilla, vaikka väritys näyttäisi olevan kummin valitsema, niin tytöllä on todella hyvä värimaku omasta takaa!

Jokaisella näkemisellä kummityttö on kasvanut ihan hurjasti, vaikka viime näkemisestä olisi ollut vain viikko aikaa. Aika on mennyt todella nopeasti ja pienen lapsen kasvaessa sen huomaa parhaiten. Mitä isomman numeropallon ostaa sitä paremmin ymmärtää, kuinka monta vuotta on vierinyt eteenpäin. Juurihan sain kuulla uutiset tämän pienokaisen tulosta ja nyt jo osataan kiukutella, kikattaa ja myös lohduttaa muita, unohtamatta joka asiaan kysymystä -miksi.

Nuorena aikuisena on ihanaa, että elämässä on pieni ihminen jonka eteen tekee niin paljon ja vielä senkin ylitse. Suurin titteli jota kannan nyt ja ehkä loppuelämän on olla täti ja se on ihan parasta. Elämässä rakkaus on suurinta mitä voi saada ja sen kokeminen pieneltä ihmiseltä ja sitä pientä ihmistä kohtaan on jotain suurenmoista.

Tämmöiset juhlat ovat tärkeitä, kun sukulaisia kokoontuu ja saa vaihtaa kuulumisia. Kuten sanoin aikaisemmin, vuodet menevät nopeasti ja joidenkin sukulaisten näkemisestä on kerennyt mennä jo vuosiakin aikaa.OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAKummityton_sopoimmat_syntymapaivat_7OLYMPUS DIGITAL CAMERASynttäreiden rinnalla saatiin viettää hieman lande elämää kesälomalla, käydä katsomassa hevosia, juosta isolla pihalla saippuakuplien perässä, soutaa tutussa järvessä ja nauttia kesän viimeiset grilliruuat. Viikonloppu oli monella tapaa koskettava ja tärkeä, mutta tähän tulen palaamaan hieman myöhemmin vielä.

Nyt nautitaan vielä viimeisistä viikoista kesälomalla ja otetaan ne viimeisetkin muistot näistä päivistä, viettämällä aikaa tärkeiden ihmisten kanssa. Akkujen lataamista on tullut tehtyä paljon, jotta töihin paluu ei tuntuisi niin raskaalta ja akkujen lataaminen jatkuu vielä nämä vikat viikotkin.

-Ninni

Koko vuoden kohokohta

Nyt kun joulu ja pyhäpäivät on vietetty, kotiin saavuttu reissusta on aika laittaa vuoden odotetuin juhla pakettiin. En koskaan sano tarpeeksi sitä, kuinka tärkeä joulu on meidän perheelle. Sisaruksia asuu siellä ja täällä, mutta tärkeintä on pitää perinteistä kiinni ja kokoontua saman pöydän ääreen vaihtamaan kuulumisia ja tekemään muistoja.

Tänä vuonna puoliso oli toista kertaa mukana viettämässä joulua perheemme kanssa, mikä on mulle erittäin tärkeää saada yhdistettyä koti ja kotikoti. Figarokin pääsi reissuun mukaan ja yllätykseksi tykkäsi matkustamisesta, eikä maukunut junamatkalla ollenkaan. Positiivinen mieli jäi senkin puolesta mieleen ja joskus voi uudestaankin harkita pientä reissua ja maisemanvaihdosta.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAKoko_vuoden_kohokohta_3Meidän joulu menee yleensä samalla kaavalla -aamulla riisipuuroa, joulusaunaan, kuusen koristelu ja tällä kertaa myös kummityttö pääsi mukaan koristeluun! Koristeluiden jälkeen äiti häärää omiaan siivotessa, kun muut katselee telkkarista jouluohjelmia. Tänä vuonna tuo hääräysaika meni mulla meikatessa kaikki juutisen tytöt. Kolmen aikaan aloitetaan syömään ja siinä vierähtää tovi, jonka jälkeen juodaan kahvia ja aletaan pikku hiljaa jakamaan lahjoja.

Kaikista suloisinta on nähdä, kuinka joulu ja lahjojen jakaminen on hauskaa pienelle tytölle. Lahjojen jakamisen jälkeen tulee perinteinen arpojen raaputus, jossa kuuluukin välillä muutamia kirosanoja ja onnellisia tuuletuksia – Nimimerkillä eräs vuosi raaputettu 500€.

Joskus tuo 24 päivä kului hitaasti, aamusta valvominen ja kova odottaminen lahjojen jakamiseen asti tuntui ikuisuudelta. Nykyään tuntuu, että päivä hujahtaa silmissä eikä ylimääräistä kerkeäisi siinä enää tehdäkkään ennen ruokailua.

Vaikka joulu tuntuu menevän tietyllä samalla painolla, on siinä aina jotain erilaista. Kuten tänä vuonna puolisoni ollessa mukana ja kummityttö jakamassa lahjat, tänä vuonna myös herkkupöydässä oli kauniit lumihiutale joulutortut. Niinkuin joku tokaisikin, koskaan ei tiedä milloin on viimeinen yhteinen joulu, joten näistä on otettava kaikki irti.

-Ninni