Erilaisia tapoja yhdistää biker shortsit 3/3

Erilaisia_tapoja_yhdistaa_biker_shortsit_3_3_1

Erilaisia_tapoja_yhdistaa_biker_shortsit_3_3_4Hellou!

Tovi kerkesikin vierähtää, kun tämä viimeinen osa biker shortsien yhdistämisestä tuli julkaistua. Biker shortsit on tuntunut pysyvän hyvin ihmisten käytössä, vaikka suurin villitys nousi viime kesänä. Siksi tuntuu jopa kivalta nostaa biker shortsit uudestaan pinnalle tämän postauksen myötä ja näyttää, ettei kannata aina mennä sen hetken trendin perässä ja sitten unohtaa ne vaatteet kokonaan.

Tykkään seurata trendejä ja ostaa vaatteita, jotka tuntuvat omilta myös trendin laannuttua. Siksi trendit eivät ole niin pahoja, kuin monet antaa ymmärtää. Vastuu on kuluttajilla ja jos jokainen ostaa vaatteita jotka pitää omana trendinään seuraavanakin kesänä, vaikka tietyn vaatekappaleen hypetys olisikin loppunut.

Mustat bikerit on ehkä helpoin asu ikinä yhdistää erilaisiksi vaatekokonaisuuksi ja siksi uskon näidenkin pysyneen ihmisten käytössä, koska yksinkertaisuuskin on nättiä. Koska biker shortsien yhdistämine on todella helppoa tätäkin postausta voisi jatkaa vielä monilla eri kuvilla.Erilaisia_tapoja_yhdistaa_biker_shortsit_3_3_5Erilaisia_tapoja_yhdistaa_biker_shortsit_3_3_6Erilaisia_tapoja_yhdistaa_biker_shortsit_3_3_7Nyt kun on alkanut tekemään kokopäiväistä työtä, tulee töiden jälkeen vaihdettua päälle nopeat ja mukavat kotivaatteet. Shortsit neuletakin kanssa on ollut erityisesti viileempien ja sateisten kesäpäivien ykkös asu.

Oli kesä, tai talvi kotona tarvitsee mukavia vaatteita ja siitä tämän asun yhdistäminen saikin ideansa. Chillit kotivaatteet on mun lemppari osuus vaatekaapissa ja jos niistä saa silti söpön asukokonaisuuden koottua, niin saa vähän työpäivänkin jälkeen söpöyttä yllensä!

Oon huomannut sen miten pukeutuminen on osa mun persoonaa ja erilaiset vaatteet sopii erilaisiin päiviin ja sen päivän moodiin. Joskus söpö villapaita ja pinnit päässä tuo tarpeeksi ihanan fiiliksen, kun taas joskus nahkatakki maihareiden kanssa kuvastaa tarpeeksi sen päivän menoa.

Onko joku muukin mieliala pukeutuja?

-Ninni

Epäonnistuminen vai mahdollisuus

Hellou!

Kiirettä on puskenut viikonlopun jälkeen, josta mainistin tässä postauksessa, kuinka isot asiat jäivät mieleen pyörimään. Instagramissa ja Snapchatissa mua seuraavat on saaneetkin kuulla mitä juntin elämässä tulee tapahtumaan. Snapchat on mulle semmonen paikka johon on ehdottomasti helppo vuodattaa onnen ja surun kyyneleitä ilman kaunistelematta sitä somekuvaa.

Viime viikkoon mahtui sisälle monta isoo asiaa. Jos tämän vuoden alussa joku olisi kysynyt miten näät vuoden 2020 menevän, empä olisi ajatelutkaan vastauksen voivan olla myös tämmöinen -Tulen irtisanoutumaan työstä joka on henkisesti ollut hyvin raskasta yli 2 vuoden ajan, tulen myös irtisanomaan asuntoni jonka sain juuri näyttämään kodilta ja muutan töiden perässä Tampereelle.Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_1Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_2Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_3Kyllä luitte oikein, juntin matka jatkuu Tampereen suuntaan. Kaikki tämä alkoi siitä, kuinka surkuttelin miten rahaa pitäisi tienata, laskut maksaa ja 700€ vuokra ja tuntisoppari on vain 23h. Sain mahtavan työtarjouksen jota jäin pohtimaan. Tiesin, jos haluan asiani mahdollisimman nopeasti kuntoon olisi tehtävä isoja ja vaikeitakin ratkaisuja.

Helsinki on mun unelma, ainut paikka josta saa nautintoa asuessaan. Tampere ei ole mua koskaan kiehtonut ja samalla hetkellä, kun päätin tarttua tähän tarjoukseen tiedän sydämessäni, että Helsinkiin juntti vielä tallustaa takaisin. Tämä elämänmuutos tulee tuntumaan epäonnistumiselta. Haluan asua Helsingissä, mutta nyt kaikista fiksuin ratkaisu on päästää hetkellisesti irti unelmasta ja olla, kuin aikuinen.Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_4Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_5Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_6

Mitä nyt sitten oikein tapahtuu?

Teen viimeisen työvuoroni 13 päivä ja saan vihdoinkin sulkea ikuisesti sen oven, joka vei niin paljon mehuja jaksamisesta. Lauantaina tehdään muutto, eli tasan tarkkaan 10 päivän päästä! Näillä suunnitelmilla muutan alkuun vanhempien luokse, jotta saan säästettyä rahaa ja katsottua asuntoa rauhassa Tampereelta.

Tällä hetkellä on ollut niin kiire, että on pakko ottaa stoppia ylimääräisestä. Blogia tulen nyt päivittämään hetken aikaa miten kerkeän. Olen karsinut kaiken ylimääräisen, koska koko fokus täytyy olla töissä ja pakkaamisessa. Olen yrittänyt myydä mahdollisimman paljon tavaroita, koska yritän suorittaa muuton mahdollisimman vähäisellä tavaramäärällä. Tässä menee samalla siis tämmöinen kevätsiivous!

Ja tietysti se loppuaika täytyy myös rauhoittua ja rentoutua. Kerrottuani muutosta julkisesti olen joutunut pitämään puhelimen äänettömällä, koska hermot on mennyt jatkuvaan puhelimen ääneen ja musiikkia kuunnellessa se on erittäin ärsyttävää. Olen silti ollut niin kiitollinen miten ystävät ja tutut ovat olleet innoissaan ja tsempanneet, koska muutto on niin ristiriitainen asia mulle, etten tiedä miten sitä pysyy kasassa muuttopäivänä.

Silti mahdollisuus saada työ täysillä tunneilla on nykyään melkein mahdotonta ja se, että on rakastavat vanhemmat jotka auttaa aikuista lastaan, on jotain minkä takia tämä ei ole epäonnistuminen. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus saada elämä pitkästä aikaa hymyilemään ja olen onnellinen, että joskus osaan luopua jostain tehdäkseni jotain oikein!

-Ninni

Viikonloppu joka laittoi monet tunteet pintaan

Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Bistro Naapuri kanssa!

Milloin viimeksi olet kokenut viikonlopun, johon mahtuu niin paljon erilaisia tunteita? Kolmessa päivässä koin ylpeyttä, ikävän loppumista, pitkiä keskusteluita, rakkauden täytteisiä haleja, kuulumista jonnekkin, jännitystä, hyvää ruokaa, hyvää viiniä, humalan, krapulan, ahdistusta, noloja tilanteita, lyhyet yöunet, surua, kyyneleitä, turvan tunteen, ja mahdollisuuden jollekkin uudelle ja jännittävälle.

Viikonloppu lähti käyntiin kummitytön tarhassa tärkeän ihmisen päivän merkeissä johon menimme yhdessä äidin kanssa. Ei ole mitään ihanempaa näkyä, kuin nousta junasta ja nähdä aina yhtä kaunis ja säkenöivä äiti vilkuttamassa radan toisella puolella. Tuntui siltä, kuin olisin palannut kotiin, vaikka oltiinkin Hämeenlinnassa, jossa koti ei ole. Tuona hetkenä tajusin sen, että koti on siellä missä rakkaimmat on ja vaikka fyysinen koti olisi muualla, niin silti se koti on aina siellä missä elämän tärkeimmät ihmiset ovat. Oli se sitten tuntemattoman paikkakunnan juna-asemalla.

Perjantaina päivä jatkui isoveljen kanssa kahvien merkeissä, jolloin aloin miettimään elämää ihan erilailla. Tämä on asia josta en vielä uskalla puhua ääneen, josta silti haluaisin puhua, mutta en vielä uskalla. Viikonloppuna Tampere näytti valoisanpuolensa ja kaikki ihmiset siellä. Siitä on vuosia aikaa milloin viimeksi olen Tampereella viettänyt aikaa, enkä koskaan ajatellut näkeväni sitä mahdollisuuksien paikkana.

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_1

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_2

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_3

Kolmessa päivässä koin paljon erilaisia tunteita, mutta päällimmäinen tunne koko tuosta viikonlopusta on täydellinen seura hyvän ruuan ja viinin parissa. Pääsimme veljeni kanssa nauttimaan Bistro Naapurin älyttömän hyvästä ruuasta. Tiedättekö fiiliksen, kun tiedät muutaman asian mitä ruokasi tulee sisältämään, mutta jo ensimmäisellä suullisella kaikki odotukset ovat räjähtäneet päässä.

Rakastan ruokaa yli kaiken ja silti harvoin tulee koettua niitä hetkiä, milloin ruoka vie makunystyrät taivaaseen. Jos jokin asia koko Tampereesta jäi mieleen tästä viikonlopusta, on kuinka jo odotan seuraavaa kertaa jolloin pääsen syömään Naapuriin, joko tuon saman annoksen, tai kokeilemaan jotain ihan uutta.

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_4

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_6

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_5

Loppu viikonloppu hurahti nopeasti ja sunnuntain junamatka Helsinkiin oli ensimmäinen pitkään aikaan, kun kotiin meneminen tuntui ristiriitaiselta. Tällä hetkellä perheen ja ystävien kannustus on ollut äärettömän tärkeää. Toivon nyt jonkun universumin ihmeellisyyden olevan edes kerran puolellani ja saisin mahdollisuuden jollekkin uudelle, jännittävälle ja ihmeelliselle elämänmuutokselle.

Jokainen tarvitsee onnellisuutta, onni ja tasainen tulevaisuus on nyt se minkä takia olen valmis tekemään töitä ja uhrautumaan jopa epämukavuusalueelle. Haluan ja tulen puhumaan näistä asioista heti, kun tiedän miten asiat etenee ja tällä tavalla tiedän pystyväni kannustamaan muita, jotka pähkäileen unelmien ja järjen kanssa.

-Ninni

Ensimmäistä kertaa kaksin

Ensimmäistä kertaa on tullut eteen elämäntilanne, jossa olemme lemmikkini Figaron kanssa ihan kaksin. Asun omassa asunnossa ekaa kertaa 4 vuoteen ja tällä kertaa mukana on vain yksi karvakamu. Yli neljä vuotta sitten muutin ensimmäiseen vuokra-asuntooni, mutta silloin oli matkassa mukana kaksi karvakasaa. Elämässä on tullut vuosien mittaa muutoksia, ensiksi oli rakkaan Simban poismeno ja viime syksynä ero avopuolisosta.

Yksin asumista olen odottanut innolla, vaikka syksystä asti on tullut asuttuakin yksin, mutta silti vielä siinä tutussa asunnossa ja tutussa ympäristössä. Nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan pääsen totuttelemaan siihen, että koti onkin vain minun ja ensimmäistä kertaa jaan kotini vain Figaron kanssa.

Tämä on ollut jännittävää, mutta samalla jotain mitä on kaivannutkin, vaikkei sitä aina ole osannut ottaa niin positiivisen kautta. En ole vielä hirveästi öitä viettänyt täällä uudessa kodissa muuttosotkun, toimimattoman lämmityksen takia ja pienen pelon, kuinka täällä olen nyt ihan kaksin Figaron kanssa. Viime iltana olin kummiskin onnellinen, kun sain olla ihan rauhassa ja laittaa silmät kiinni omassa kodissa.Ensimmaista_kertaa_kaksin_4Ensimmaista_kertaa_kaksin_5Ensimmaista_kertaa_kaksin_6Olen aina ollut ihminen joka on hieman riippuvainen ihmisten seurasta. Läheisyys ja ihmisten läsnäoloon on tottunut lapsesta asti ison perheen takia ja myös parisuhteiden, joissa on ollut liiankin tiiviisti. Nyt haluan pikku hiljaa opetella olemaan yksin, mutten haukkasta liian isoa palaa kerralla, ettei yksinolo tunnu liian pelottavalta ja ahdistavalta. Siksi öiden viettäminen ystävällä on tuntunut hyvältä tuuletukselta ja on saanut läheisyyttä muualtakin, kuin Figaron rakkauskohtauksien aikana.

Nyt olisi tarkoitus laittaa asunto loppuun asti valmiiksi, oppia tähän elämään Figaron kanssa ja nauttia meidän yhteisestä pienestä ja suloisesta kodista ja siitä, että meillä on kaikki hyvin täällä. Yksin oleminen ja läheisyyden kaipuusta irtautuminen tulee tarpeen, jotta pystyn vielä enemmän itsenäistymään ja tutustumaan itseeni kaikkien näiden rankkojenkin vuosien jälkeen.

-Ninni