Pahin vastustajani on peilissä

Viime aikoina olen joutunut uppoutumaan itseeni hyvin paljon. Olen aina tiedostanut olevani tyyppi, joka aina ajattelee muiden etua ennen omaansa. Rakastuneena teen kaikkeni toisen eteen ja ystävyyssuhteissa yritän aina ajatella muita. Vaikken näissä asioissa mikään hyvä olekkaan. Kun omistaa temperamenttisen luonteen ja siihen päälle vielä helposti stressaavan piirteen, on pyörä valmis poljettavaksi. Syksyllä erottuani puolisosta, kaikki sanoi kuinka nyt voin sinkkuna keskittyä itseeni ja omaan hyvinvointiin.

Neljään vuoteen, kun ei ole ajatellut pelkkää itseään on välillä jopa ahdistavaa, kuinka nykyään on niin paljon aikaa ajatella vaan omia asioita. Tähän alle puoleen vuoteen on mahtunut niin paljon hyviä hetkiä ja hetkiä jolloin olen ajatellut kaiken menevän hyvin. On ollut paljon hetkiä jolloin olen ylpeä itsestäni ja onnellinen vain itseni kanssa. Vastapainoksi on myös paljon niitä hetkiä, kun mikään ei tunnu miltään. Kaikki tuntuu ahdistavan ja missään ei koe onnistumisen riemua.Pahin_vastustajani_on_peilissa_1Pahin_vastustajani_on_peilissa_2Pahin_vastustajani_on_peilissa_3Pahin_vastustajani_on_peilissa_4On ollut paljon opittavaa itsessään ja se matka siinä on vasta alkanut. Mietin liikaa mitä muut ajattelevat ja millaisen kuvan muut saavat minusta. Mietin paljon millaisen kuvan jätän, vaikka en edes itse tiedä mikä se oikea kuva on ja voiko niitä kuvia olla kaksi täysin erilaista. Yhden asian olen ainakin oppinut itsestäni -sisälläni asuu yö ja päivä.

Olen tutustunut paljon uusiin ihmisiin ja monesti mietin, muistaako he minusta yön vai päivän. Näkeekö he minut aurinkona, vai kuuna. Voiko ihmiset nähdä sen, miten jonkun luonne voi olla niin erilaiset toisistaan, mutta silti ihminen on sama. Uusiin ihmisiin tutustuessani kannan jonkin näköistä pelkoa sisälläni. Kun itse on tullut satutetuksi, alkaa paljon miettiä sitä, etten ikinä halua olla ihminen joka satuttaisi muita. Mitä jos joskus ollessani stressaantunut ja ahdistunut, annan huonon kuvan, tai sanon jotain väärää.Pahin_vastustajani_on_peilissa_5Pahin_vastustajani_on_peilissa_6Pahin_vastustajani_on_peilissa_7Tällä hetkellä stressi alkaa painaa muuttuvan elämän takia. On inhottavaa myöntää, mutta olen se ihminen joka tällä hetkellä on aamuisin pukenut päällensä naamarin ja lähtenyt hymy suupielillä töihin. Kotiin tullessa voin riisua naamarin, antaa muutaman kyyneleen tulla ja mennä nukkumaan. Olen ihminen joka nauttii pienistä asioista, varsinkin viime aikoina ystävien seura ja ihanat asiat ovat tuoneet oikeankin hymyn suupielille. Eilen en pystynyt olla stressaamatta vanhempien nähden ja illalla itkin, kuinka huolestutan läheisiäni.

Samaan aikaan haluaisin sanoa kaikki on hyvin, mutta kaikki ei ole hyvin. Tällä hetkellä olen poikki, stressaantunut, peloissani ja surullinen. Yritän olla miettimättä liikaa asioita, mutta aikaa tuntuu olevan liikaa, jolloin asiat alkaa paisumaan päässä. Olen liian ankara itselleni, moitin itseäni aina ajatellessani liikaa asioita. Odotan itseltäni koko ajan enemmän, mutten silti tiedä missä asioissa haluaisin parantaa.Pahin_vastustajani_on_peilissa_8Pahin_vastustajani_on_peilissa_9Pahin_vastustajani_on_peilissa_10Pahin_vastustajani_on_peilissa_11Tällä hetkellä toivoisin olevan lauantai, jolloin muutto olisi hoidettu. Saisin asua jo läheisten ympäröimänä, koska yhdestä asiasta voin olla varma -jos jokin tämän suuren aukon sydämessäni korjaa on se rakkaus. Läheisyys, välittäminen ja rakkaiden ihmisten seura on asia minkä takia olisin ollut jo valmis muuttamaan heti. Odotan pitkiä keskusteluita lemppari ihmisten kanssa, odotan hitaita aamuja kahvipöydässä jonka äärellä on ihmisiä. Odotan sunnuntai lenkkejä ja kevään tulemista, koska nämä pienet asiat saavat ahdistuksen ja stressin unohtumaan. Toivon mukaan ennen kesää peilistä ei enää tuijota pahin vastustajani, vaan ihminen josta olen ylpeä ja jonka kanssa olen valmis tekemään virheitä, ilman turhaa syyttämistä.

Vaikka omistan luonteen jossa on kaksi vahvaa vastakohtaa, on se vain itsestäni kiinni kumman puolen annan vaikuttaa enemmän ja kumpi puoli jättää sen viimeisen sanan.

-Ninni

Voiko meikkisiveltimien pesu olla näin helppoa

Meikkaaminen on joskus hyvin terapeuttista ja viime vuosina olen hurahtanut löytämään aina kaikkea kivaa ja siihen kivaan kuuluu tottakai parhaimmat meikkisiveltimet myös. En koe omistavani ihan hirveästi meikkisiveltimiä, mutta ”pesupäivänä” tekisi mieli karsia kaikki siveltimet pois.

Tähän asti olen pessyt siveltimet palasaippualla, kuluttanut paljon vettä, aikaa ja kärsivällisyyttä. Voitte kuvitella mitkä ryppyiset sormet on, kun on jynssännyt 26 sivellintä pesualtaassa.Voiko_meikkisiveltimien_pesu_olla_nain_helppoa_1Voiko_meikkisiveltimien_pesu_olla_nain_helppoa_2Helmikuun alussa ystäväni tullessa meikkaamaan minut juhliin ja huomasin hänellä olevan jokin ihmeellinen purkki mukanaan, jolla putsasi siveltimet niin näppärästi ja hetkessä siveltimet olikin jo käyttövalmiita. Hän on semmoinen ystävä, jolta saa aina parhaimmat vinkit kauneuteen liittyvissä asioissa!

En tiennyt, että meikkisiveltimien peseminenkin voi olla nopeaa ja jopa rentouttavaa. Kävin Kicksissä ostamassa ystävän suosittelemaa puhdistusainetta, mutta heidän oma merkki on niin suosittu ja hyllyt kumisi tyhjyyttä. Myyjän suosittelemana päätin testata IT Cosmetics merkkistä alkoholitonta puhdistusainetta. Kuten jo sanoin, ei siveltimien pesu ole koskaan ollut tämmöistä, ja nykyään siitä jopa nauttii. Jos jostain asiasta myös nauttii, sitä tulee tehtyä huomattavasti useammin ja hygieniasyistä tämä on vaan plussaa puhdistaa siveltimet usein.Voiko_meikkisiveltimien_pesu_olla_nain_helppoa_3

Jotta tulee jonkin näköinen ekoteko tehtyä, ostin Cocopandalta Shelas merkkisen kasvopyyhkeen, johon puhdistan siveltimet. Omistan pääosin vain valkoisia pyyhkeitä, joten useat meikkitahrat jäisivät niihin. Olisi liian kuluttavaa puhdistaa siveltimet aina paperiin ja varsinkin, kun talouspaperia en omista kuluisi tällöin vessapaperia turhaan. Kasvopyyhe on näppärä pieni joka säilyy hyvin kosmetiikkahyllyssä ja pääsee aina pesuun siveltimien pesupäivän jälkeen.

Ensi kerralla kokeilen tuota Kicksin omaa puhdistusainetta ja voisin tehdä vielä vertailun niistä, kumpaa kannattaa mielummin ostaa! Miten te pesette meikkisiveltimenne?

-Ninni

Viikonloppu joka laittoi monet tunteet pintaan

Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Bistro Naapuri kanssa!

Milloin viimeksi olet kokenut viikonlopun, johon mahtuu niin paljon erilaisia tunteita? Kolmessa päivässä koin ylpeyttä, ikävän loppumista, pitkiä keskusteluita, rakkauden täytteisiä haleja, kuulumista jonnekkin, jännitystä, hyvää ruokaa, hyvää viiniä, humalan, krapulan, ahdistusta, noloja tilanteita, lyhyet yöunet, surua, kyyneleitä, turvan tunteen, ja mahdollisuuden jollekkin uudelle ja jännittävälle.

Viikonloppu lähti käyntiin kummitytön tarhassa tärkeän ihmisen päivän merkeissä johon menimme yhdessä äidin kanssa. Ei ole mitään ihanempaa näkyä, kuin nousta junasta ja nähdä aina yhtä kaunis ja säkenöivä äiti vilkuttamassa radan toisella puolella. Tuntui siltä, kuin olisin palannut kotiin, vaikka oltiinkin Hämeenlinnassa, jossa koti ei ole. Tuona hetkenä tajusin sen, että koti on siellä missä rakkaimmat on ja vaikka fyysinen koti olisi muualla, niin silti se koti on aina siellä missä elämän tärkeimmät ihmiset ovat. Oli se sitten tuntemattoman paikkakunnan juna-asemalla.

Perjantaina päivä jatkui isoveljen kanssa kahvien merkeissä, jolloin aloin miettimään elämää ihan erilailla. Tämä on asia josta en vielä uskalla puhua ääneen, josta silti haluaisin puhua, mutta en vielä uskalla. Viikonloppuna Tampere näytti valoisanpuolensa ja kaikki ihmiset siellä. Siitä on vuosia aikaa milloin viimeksi olen Tampereella viettänyt aikaa, enkä koskaan ajatellut näkeväni sitä mahdollisuuksien paikkana.

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_1

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_2

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_3

Kolmessa päivässä koin paljon erilaisia tunteita, mutta päällimmäinen tunne koko tuosta viikonlopusta on täydellinen seura hyvän ruuan ja viinin parissa. Pääsimme veljeni kanssa nauttimaan Bistro Naapurin älyttömän hyvästä ruuasta. Tiedättekö fiiliksen, kun tiedät muutaman asian mitä ruokasi tulee sisältämään, mutta jo ensimmäisellä suullisella kaikki odotukset ovat räjähtäneet päässä.

Rakastan ruokaa yli kaiken ja silti harvoin tulee koettua niitä hetkiä, milloin ruoka vie makunystyrät taivaaseen. Jos jokin asia koko Tampereesta jäi mieleen tästä viikonlopusta, on kuinka jo odotan seuraavaa kertaa jolloin pääsen syömään Naapuriin, joko tuon saman annoksen, tai kokeilemaan jotain ihan uutta.

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_4

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_6

Viikonloppu_joka_laittoi_monet_tunteet_pintaan_5

Loppu viikonloppu hurahti nopeasti ja sunnuntain junamatka Helsinkiin oli ensimmäinen pitkään aikaan, kun kotiin meneminen tuntui ristiriitaiselta. Tällä hetkellä perheen ja ystävien kannustus on ollut äärettömän tärkeää. Toivon nyt jonkun universumin ihmeellisyyden olevan edes kerran puolellani ja saisin mahdollisuuden jollekkin uudelle, jännittävälle ja ihmeelliselle elämänmuutokselle.

Jokainen tarvitsee onnellisuutta, onni ja tasainen tulevaisuus on nyt se minkä takia olen valmis tekemään töitä ja uhrautumaan jopa epämukavuusalueelle. Haluan ja tulen puhumaan näistä asioista heti, kun tiedän miten asiat etenee ja tällä tavalla tiedän pystyväni kannustamaan muita, jotka pähkäileen unelmien ja järjen kanssa.

-Ninni

Uusien tatuointien merkitys 3/3 -ainoa toivo elämässä

Hellou!

Viimeistä uusimpien tatuointien tarinaa viedään, tää tatuointi oli söpö ja pieni jonkalaisia rakastan yli kaiken. Ne näyttää iholla söpöiltä, kuten tauruksen merkki, jonka olen tatuoinut ranteeseen -söpö ja pieni tatuointi, herkullisella paikalla.

Sydän on ehkä niin perus tatuointi minkä voi ottaa, meistä jokainen omistaa sydämen, jokainen on kokenut jonkinlaista rakkautta ja melkein jokainen haluaa uskoa rakkauteen. Mitä toi pieni sydän herkullisella paikalla merkitsee mulle?Uusien_tatuointien_merkitys_33_ainoa_toivo_elamassa_1Uusien_tatuointien_merkitys_33_ainoa_toivo_elamassa_2Samaan aikaan, kun päätin tatuoida broken nilkkaani, tiesin haluavani vastapainoksi sen minkä takia just nyt olen tätäkin postausta kirjoittamassa. Se on se vaikean ihana asia, kuin rakkaus. Jos mulla ei olisi elämässä rakkautta, en tällä hetkelläkään olisi jaksanut mennä läpi kaikkien niiden asioiden, joita olen elämässä joutunut kokemaan.

Pienestä asti uskoin prinsessasatujen rakkaustarinoihin, ja vaikka kahdessa suhteessa ollessani en ole saanut kokea minkäänlaista puhdasta rakkautta. En ole vieläkään saanut elämäni prinsessasatua, mutta voihan se vielä olla tulossa ja sitä tämä pieni sydän merkitsee, sitä toivoa puhtaasta ja hyvästä rakkaudesta jonka jaan jonkun toisen kanssa.

Pieni sydän nilkassa myös muistuttaa siitä, miten rakkaus on niin monipuolista. Perheeni, sille ei löydy edes kuvausta, kuinka paljon rakkautta heitä kohtaan koen. Vaikken saisi elämäni prinsessasatua, olen saanut ehjän ja hyvän perheen, jota ei näissä saduissa ikinä näe.

Sydän kuvastaa rakkautta, sitä toivoa siitä rakkaudesta jonka joskus haluan kokea suhteessa. Se kuvastaa rakkautta perhettäni kohtaan ja miten vahvaksi he ovat minut tehneet ja saaneet jaksamaan. Se kuvastaa rakkautta ystäviäni kohtaan, niitä muutamaa hupsua, jotka on lyhyessä ajassa tullut niin tärkeiksi. Se kuvastaa rakkautta jota olen valmis kokemaan itseäni kohtaan. Olen paljon puhunut siitä, kuinka eron jälkeen olen lähtenyt uudelle matkalla itseni kanssa ja itseni rakastamisen suhteen. Se kuvastaa myös rakkautta lemmikkejäni kohtaan, kaikkia menetettyjä ja täällä nyt olevia. Ilman lemmikkien rakkautta, olisin varmasti puolikas. On vaikea selittää jollekkin, kuinka tärkeä osa Figaro on arkielämää, ja kuinka paljon sattui päästää irti Simbasta ja päästää hänet parempaan paikkaan ilman kipuja.Uusien_tatuointien_merkitys_33_ainoa_toivo_elamassa_4Uusien_tatuointien_merkitys_33_ainoa_toivo_elamassa_3Tuo pieni sydän kuvastaa ainoaa toivoani tätä elämää kohtaan. Jos kaikki nuo yllämainitut vietäisiin minulta pois, ei elämässä olisi mitään. Jos ei ole minkäänlaista rakkautta, en kokisi elämän elämisen arvoiseksi. Siksi yritän muistuttaa läheisilleni, kuinka rakkaita he minulle on.

Halusin ottaa sydämen samaan nilkkaan broken tatuoinnin kanssa. Olen rikkinäinen ihminen ja se toinen tyyppi joka asuu kanssani tässä kehossa, on se rikkinäinen ihminen. Sydämeni ei ole ehjä, eikä välttämättä tule olemaan koskaan kokonainen, koska mennyttä ei voi muuttaa. Niistä voi vahvistua, mutta kaikki kokemani asiat mitkä on vuosien mittaan rikkonut, ei tule koskaan unohtumaan. Sydämeni on fyysisesti ehjä ja hyvässä kunnossa, mutta jos sen voisi avata ja kurkata sisälle, ei siellä vaikeimpina aikoina näy, kuin pieni valopiste siitä toivosta rakkautta kohtaan, joka sykkii perheelleni, ystävilleni, lemmikeille ja itselleni.

-Ninni

Epäonnen ruokapöytä

Epaonnen_ruokapoyta_4Epaonnen_ruokapoyta_5Hellou!

Muistatteko vielä postauksen, jossa kerroin millaista oli elää ilman ruokapöytää yli puoli vuotta? Tässä vielä linkki kyseiseen postaukseen. Tuolloin kerroinkin millainen rumba ruokapöydän toimituksessa oli ja siitä, ettei epäonni siihen loppunutkaan.

Minulla oli mahdollisuus laittaa tilaus virheellisten toimitusten takia poikki, mutta sen asian pystyin hyväksymään. Silti ruokapöydän saavuttua kotiin aloin innoissani kasaamaan uusia tuoleja ja viimeisenä pöytää. Pöydän saatuani valmiiksi ja käännettyäni sen pystyyn huomasin yhdessä kohdassa lommon. Voin sanoo, että ärräpäitä tuli ja muutama liikaakin.

Muistan vieläkin sen ärsytyksen miten kauan odotettu pöytä on vielä viallinen. Tässä vaiheessa mietin koko pöydän palauttamista, koska koko osto tuntui olevan jotain karmaa, jotain mistä koko universumi haluaa varoittaa.Epaonnen_ruokapoyta_1Epaonnen_ruokapoyta_2Epaonnen_ruokapoyta_3Syksyllä tuli ero ja ensimmäisenä kirosin tuota ruokapöytää. Olisi ollut niin fiksua laittaa tilaus poikki ja pieni lommokin alkoi tuntua taas suuremmalta, kuin todellisuudessa oli. Sain korvauksen yritykseltä, 50€ lahjakortin joka on vieläkin käyttämättä. Perheen kanssa kirottiin paljon, miksi tuon ruokapöydän pitikin juuri saapua ja todennäköisesti uuteen kotiin se ei mahtuisi.

Epäonnen ruokapöytä muuttuikin lottovoitoksi käydessäni katsomassa nykyistä kotiani, johon heti hahmotin tämän ruokaryhmän mahtuvan täydellisesti. Epäonni vaihtui siis onneksi, eikä uutta hieman lommolla olevaa pöytää tarvinnut lähteä myymään pilkkahinnalla eteenpäin. Nyt vielä käyttämätön 50€ lahjakorttikin tuntuu jopa hyvältä korvaukselta ja saan jotain tarpeellista hankittua omaan kotiini.

-Ninni

Mieli rauhalliseksi + seuraajien tapoja purkaa ahdistusta

Tämä postaus on totetutettu kaupallisessa yhteistyössä: Sudio kanssa!

Instagramin puolella jo huhuilin, siitä kuinka tänä vuonna ostin itselleni vihon, johon kirjoitan vain itselleni. Lapsena varmasti melkein jokainen on omistanut päiväkirjan, ne oli iso juttu silloin ja myöskin tärkeäkin juttu. Vuosia sitten veljeni sanoi, että kirjoita aina kaikista asioista muistikirjaa, jolloin joskus voi palata niihin aikoihin ja katsoa miten niistäkin asioista on selvinnyt. Myös temperamenttiseen luonteen omistaessa, on hyvä löytää erilaisia keinoja purkaa omaa ahdistuneisuuttaan ja päätin hankkia niin sanotun päiväkirjan.

Sanat tässä muistiossa ei ala ”rakas päiväkirja.” Vaan olen kirjoittanut jos haluan purkaa asioita ja pohdiskella vain itseni kanssa. Yksin oleminen on uusi ja jopa jännittäväkin asia mihin on pitänyt eron jälkeen opetella ja siksi haluan kirjoittaa itselleni asioita, eikä ahdistuneena alkaa pommittaa puhelimella muita, jolloin helposti tulee sanottua sanoja mitä ei edes tarkoita.

Toki tämä muistikirja sisältää hyviä asioita, tsemppejä ja toivoa. Positiivisuus on asia mikä elämässä vie eteenpäin ja jokaisen myrskyn jälkeen on tyyntä ja siitä tyynestä täytyy osata nauttia aina.Mieli_rauhalliseksi_seuraajien_tapoja_purkaa_ahdistusta_1Mieli_rauhalliseksi_seuraajien_tapoja_purkaa_ahdistusta_2Mieli_rauhalliseksi_seuraajien_tapoja_purkaa_ahdistusta_3Aina ei tietystikkään voi olla kirjoittamassa asioita ylös ja purkaa mieltä vihkoon, siksi musiikki on se suurin ja arkisin tapa sukeltaa erilaiseen maailmaan. Erilainen musiikki, tietyt kappaleet ja pelkkä äänikin vie niin syvälle mieleen eri tunnetiloissa. Monet tietyt biisit tuo paljon muistoja, on voima biisejä ystävien kanssa, biisejä jotka laittaa hyvänäkin päivänä helposti itkettämään oikealla hetkellä ja tietysti biisit joiden sanat uppoo ihon alle.

Musiikki on kulkenut lapsesta asti mukana ja nykyään kotona yksin ollessa tulee pidettyä aina kuulokkeita päässä ja kuunneltua just sitä musiikkia mikä siihen hetkeen tuntuu täydelliseltä.

Sain Sudiolta kuulokkeet ja näiden langattomuus on pelastanut niin monet hetket. Mikään ei ole parempaa, kuin makaa sängyssä luurit korvilla ja kuunnella pelkkää musiikkia, hyvällä ja pehmeällä äänenlaadulla. Valikoimasta valitsin Klar kuulokkeet, jotka kulkee helposti myös mukana matkassa, mutta valikoimasta löytyy moneen makuun erilaisia kuulokkeita.

Koodilla ninni15 saat -15% tilauksesta Sudion valikoimasta! Koodi on toistaiseksi voimassa oleva, eli päättymispäivämäärää ei tällä hetkellä ole, mutta silti kannattaa olla ripeä, jos haluat nopealla postituksella kotiuttaa uudet kuulokkeet.Mieli_rauhalliseksi_seuraajien_tapoja_purkaa_ahdistusta_4Mieli_rauhalliseksi_seuraajien_tapoja_purkaa_ahdistusta_5Mieli_rauhalliseksi_seuraajien_tapoja_purkaa_ahdistusta_6

Samalla huhuilin instagramissa ja facebookissa seuraajien tapoja miten he purkaavat ahdistusta, onko päiväkirjamainen kirjoittaminen jo hukkunut, vai löytyikö seasta muita?

Musiikki oli ehdottomasti monien tapa purkaa ahdistusta -musiikki täysille ja laulaa kurkku suorana. Tämä purkaa ahdistusta ja stressiä älyttömän hyvin.

Toisena nousi blogin kirjoittaminen, monet kirjoittaa älyttömän isoista asioista ja se on myös inspiroinut itseäni uskaltaa kirjoittaa vaikeista asioista.

Kolmantena oli itsellenikin niin tuttu ja täydellinen tapa purkaa ylimääräistä energiaa ja jopa ahdistusta -urheilu. Juoksumatolla juokseminen ilman mitään päämäärää tyhjentää ajatuksia kummasti. Salitreeni on niin aivot narikkaan hommaa, jolloin kaikki keskittyminen on pakko laittaa tekemiseen, näin on unohtunut niin isot ja pienetkin murheet hetkessä.

Jos teille tuli mieleen jotain muita tapoja miten purkaatte ahdistusta, niin laita kommenttia ja jaa sun vinkkejä!

-Ninni

 

Ollaanko me koskaan valmiita rakkaudelle?

Hetki sitten kirjoitin postauksen, jossa tein kirjeen 15-vuotiaalle Ninnille, mainitsin –Et ole valmis vielä rakastumaan, mutta en myöskään tiedä oletko siihen koskaan valmis.

Jäin paljon pohtimaan tuota lausetta. Rakkaus.. voiko sille koskaan olla valmis? Voiko koskaan olla valmis rakastumaan? Yleensä rakkaus jotakuta kohtaan tulee, kun sitä vähiten odottaa. On ollut aikoja jolloin olisin selkeästi ollut valmis rakastumaan, mutta enemmän niitä aikoja jolloin olen valmiiksi sulkenut ovet edes mahdollisuudelta rakastua.

Asia rakastumisesta nousi uudestaan mieleen puhuessani tutun kanssa, joka mainitsi olleensa rakastunut, jonka menetti, eikä toista kertaa halua rakastua. Menetetty rakkaus on suoraan sanottuna paskaa, se tuntuu monesti turhalta ja hukkaan heitetyltä, varsinkin jos sydän on ottanut matkalla paljon osumaa.Ollaanko_me_koskaan_valmiita_rakkaudelle_1Ollaanko_me_koskaan_valmiita_rakkaudelle_2Ensimmäisen parisuhteen jälkeen en ajatellut, että rakastuisin. Silloin en todellakaan tiennyt mitä rakkaus on, vasta edellisen puolisoni kanssa tiesin ja koin rakkauden ensimmäistä kertaa. Silti ajattelin ennen suhdettani puolisoon, etten voi rakastua. Lapsesta asti uskoin prinsessa satuihin ja päähän jäi ajatus, että nuorena tulet tapaamaan ihmisen ja kaikki toimii yhden ihmisen kanssa loppuun asti. Halusin uskoa myös siihen rakkauteen ensimmäisen kumppanin kanssa, koska rakkaudessa omat vanhempani ovat näyttäneet niin hyvää esimerkkiä. Siitä jäi nuorelle siis hyvin paha päähän pinttymä, mutta kohta 24-vuotiaana sinkkuna olisi surullista ajatella, että nyt olisin koko loppuelämäni yksin ilman rakastavaa kumppania.

Onnellista rakkaustarinaa ei tullut omalla kohdalla siis seuraavassakaan suhteessa, mutta onko rakkaus nyt menetetty? Pystynkö vielä rakastamaan jotakuta, vaikka olen jo kokenut rakkauden näin nuorena.

Myönnän pelon olevan suurempi, kuin usko rakkauteen. Rakkaus sisältäni ei ole kummiskaan koskaan kadonnut, koska rakastan perhettäni, Figaroa ja ystäviäni. Rakkaus sisällä on ollut kaikki nämä ajat, mutta uusi rakkaus on aina pelottavaa. Silti rakkaus kumppania kohtaan on myös yhtälailla riski, kuin ystäviä kohtaan, ainakin omalla osalta. Olen menettänyt niin paljon rakkaita ystäviä, ettei nämä kaksi parisuhdetta ole mitään verrattuna monille muille menetyksille.Ollaanko_me_koskaan_valmiita_rakkaudelle_3Ollaanko_me_koskaan_valmiita_rakkaudelle_4Niinkuin sanoin, en tiedä olenko koskaan kokonaan valmis rakastumaan. Mutta jossain sisälläni tiedän olevani valmis rakastumaan ihmiseen, jonka sydän on puhdas. Jonka kanssa laitan silti itseni etusijalle, enkä hävitä itseäni rintamalle uudestaan. Haluan olla varovainen rakkauden kanssa ja se on hyvä. Mutta nyt haluan myös unohtaa pelon rakastumista kohtaan, en halua sulkea ovia joltain ihanalta mitä jonkun kanssa voisi olla, vain sen takia että joskus rakastin jotakuta eikä se toiminut.

Rakkaus on pelottavaa, vielä pelottavampaa sen iskiessä silloin, kun sitä ei odota. Mutta rakkaus on hyvää, kun siihen löytää hyvän ihmisen, jonka kanssa haluaa jakaa oman maailman. Jonka kanssa on samanlainen, tai täysin erilainen, jos jonkun kanssa kolahtaa on turha miettiä niitä mitä siinä voisi mennä vikaan. En usko siihen oikeaan, enkä siihen että elämässä tulee hirveän montaa ihmistä vastaan joiden seurasta nauttii niin paljon, että voisi rakastua.

Jos sä pelkäät rakkautta ja rakastumista, haluan kannustaa sua kokeilemaan. Tapaa ihmisiä, tapaa ihminen jonka kanssa ajatukset ja yhdessäolo kolahtaa. Rakkaus ei koskaan ole helppoa ja sen eteen pitää tehdä töitä. Älä pelkää epäonnistumista, tai sydänsuruja, niitä tulee aina. Mutta jos olet valmis ottamaan riskin, rakkaus tuo parhaimmillaan sun elämään parhaan ystävän, kumppanin, rakastajan, tsempparin, olkapään, turvan ja jopa loppuelämän vierelläsi olevan ihmisen. Sen vuoksi olen valmis vielä antamaan rakkaudelle mahdollisuuden ja valmis joskus vielä rakastumaan.

-Ninni