Ikäkriisi täytteinen vuosi

Hellou!

Huhtikuu on mun lemppari kuukausi monessakin mielessä, on pääsiäinen ja sillon ihmiset koristelee koteja enemmmän mun lemppari värillä. Ja tottakai parhain asia koko vuodessa ja huhtikuussa on oma synttärit! Pitkään aikaan ei synttärit ole tuntuneet mitenkään ihmeellisiltä, odottanut vain rakkaimpien synttäritoivotuksia ja ekstrana ilahtunut muiden muistamisesta.

Koko 23-vuoden ikä on osoittautunut hyvin ikäkriisi iäksi. Tässä vuoden mittaan on toki tapahtunut paljon asioita, mutta ennemmin ikäkriisi on tullut huumori asioissa enemmän esille. Yksi parhaimmista kavereistani on paljon nuorempi ja hänen kanssaan koen monta kertaa -en olekkaan enää se 19-vuotias joka voi huoletta elää. Koen olevani jo aikuisen iässä ja menevän tiettyyn muotiin. Odotan itseltäni aikuismaisia tähtäimiä tulevaisuuden suhteen, kuin enää baarissa riekkumista, tai koti sohvalla chillailua päivästä toiseen.

Olen nuori ja tulen aina olemaan nuorekas, mihin vaikuttaa myös monet elämäntavoitteet. En varmaan koskaan tule olemaan se 30-vuotias nainen joka kuumottelee perheen perustamisesta, vaan ennemmin 30-vuotias maailmalla reissaava hilda-huoleton.

Koin viimeiset neljä vuotta hukanneeni elämästä ja herääväni nyt, kun kohta alkaa nuori humpuuttelu ikä olla ohitse ja elämässä pitäisi olla jotain tasapainoista ja aikuismaista. Jokainen luokittelee oman elämänsä ja tavoitteet tiettyyn ikiin. Itse pidän alle 20-vuotiaita vielä niinä ihmisinä jotka voivatkin riekkua baarissa suurempia huolia. Sen jälkeen alkaa tulla enemmän ja enemmän vastuuta. Lähempänä 25 vuotta koen, että elämässä pitäisi olla jo tiedossa suuremmat suunnitelmat, myös jotain valmiiksi rakennettua pohjaa ja tavoitteet joita lähteä toteuttamaan ja elämään.Ikakriisi_taytteinen_vuosi_1Ikakriisi_taytteinen_vuosi_2Ikakriisi_taytteinen_vuosi_3Ikäkriisi on ollut hyvin läsnä, jopa liiankin läsnä pitkän aikaa. Nyt toivon, kun pian mittariin kääntyy 24 alan rauhoittumaan ajatuksen kanssa siitä, että epäonnistumiset on sallittuja oli missä iässä tahansa ja, että milloin vain voi alkaa rakentaa uutta polkua eri unelmia kohti. Ja ajatus siitä lohduttaa paljon, että olin sitten 23, 33, tai 53 tulen aina olemaan nuorekas ja elämän nälkäinen juntti ja se on hyvä asenne elämää kohtaan.

Myöskin ikäkriisiin auttaa se, että valitsee seuraansa vanhempia ihmisiä! Haha, se on piristänyt kummasti, koska heihin peilattuna sitä taas huomaa, että silti tässä vielä nuoria ollaan. Vaikka samaan aikaan mielen lyttää kaupankassa, joka ei kysy henkkareita ostaessa saunabisseä.

-Ninni