Nyt on maanantaina kello on 16.28, kun saan koneen syliin ja olen valmis tekemään tämän päivän postauksen. Olen tottunut, että joka maanantai ja torstai julkaisen kello 12:00 blogiin uuden postauksen. Nyt ote on lipsunut, jos niin voisi sanoa. Blogi merkitsee mulle todella paljon ja se, että täällä olisi teille lukijoille säännöllisesti uutta luettavaa. Vaikka suurimmaks osaks blogin pitäminen tuntuu yksinäiseltä, koska kommenttiboksi ei räjähdä kommenteista niin lukuihin on uskominen ja siihen, että tätä käydään lukemassa. Vaikka luvuissa lukisi yksi ainut kävijä, joka käy säännöllisesti on se mulle kannustus tehdä ja käyttää aikaa, vaikka blogin pitäminen on paljon enemmän.

Tästä on vuosien varrella rakentunut paikka, jonne voin kertoo asioista, inspiroitua, ajatella asioita ihan eri näkökulmasta ja myös haastaa itseäni, kuten lukihäiriön kanssa. En uskonut ikinä tästä tulevan näin tärkeä paikka, jonka takia jaksan avata koneen edes silloin 16.28 ainoana vapaapäivänäni tällä viikolla.Blogi on osittain ollut työtä yhteistöiden merkeissä ja sen merkeissä mitä haluaisin sen joskus olevan. Kummiskin elän blogin rinnalla niin sanottua oikeaa elämää, mitä somessa ei näe. Syksyllä tuli kaksi vuotta täyteen työpaikassani, jossa olen viihtynyt ja en niin hyvin viihtynyt. Siksi toivonkin, että joskus uurastaminen blogin parissa vie vielä enemmän lähemmäksi sitä unelmatyötä, josta voisin nauttia. Haluaisin sanoa tekeväni työtä jota rakastan ja tiedän, että olisin siitä niin kiitollinen joka päivä, jos voisin tehdä työtä jolla olisi suurempi merkitys elämässäni.

Syksyllä aloitin ”vanhan” työni rinnalla toisen työn ja tämän pelkästään rahan takia. Jos raha ei ratkaisisi elämässä näin paljoa, lopettaisin kaikki työni ja tekisin blogia. Kävisin valokuvaamassa, aloittaisin joogan ja matkustelisin. Siltikin nykytilanteeni on se, että raha ratkaisee niin paljon elämää. Aloitin siis toisen työn joka on mukavaa vaihtelua toisen työn rinnalla ja jokaisen työssä käyvän ihmisen olisi hyvä kokea vaihtelua, koska siinä taas oppii arvostamaan eri asioita eri töissä.

Juttelin vanhalle ystävälleni enkä edes tajunnu, että juuri nyt teen työtä joka oli ennen unelmatyöni. Se ei ole työ johon täytyy saavuttaa tiettyjä asioita, vaan ennemminkin paikkana. Olen aina rakastanut sisustamista ja nyt saan työskennellä sen parissa, mutta ennen se olisi ollut juuri suurimpien unelmien täyttymys. Vieläkin tuo unelma sisustuksen parissa työskentelystä on takaraivossa, mutta korkeammalla tähtäimellä jos haluaisin sitä tavoitella. Eikä sitä myöskään koskaan tiedä, unelmat vaihtuvat ja monesti jos jotain saavuttaa, haluaa lähteä tavoittelemaan jotain toista ja suurempaa.

Miten aika riittää elämiseen

Tällä hetkellä vietän ensimmäistä vapaapäivää 2.10 päivän jälkeen, jolloin suunnitelmissa ei ole mitään, kuin hammaslääkäri illalla. Tällä hetkellä tuntuu erittäin raskaalta ja siltä, ettei tässä elämässä ole järkeä. Ainut asia millä olen lohduttanut -palkka päivänä hymyilyttää. Nuorena en olisi uskonut olevani se tyyppi joka antaa rahan määrittää, mutta tällä hetkellä haluan tehdä erittäin paljon töitä. Työputki oli vahinko, inhoan näitä todella paljon ja nyt pystyin vain niellä tappioni.

Olin pitkään kipeänä ja vieläkin hieman toipumassa jälki flunssasta, joten urheilustakaan ei ole päässyt nauttimaan ja nollaamaan ajatuksia töistä. Suurin pelko on polttaa itsensä loppuun, niinkuin muutama vuosi sitten. Puhuin aiheesta tässä postauksessa ja myöhemmin pelkääväni saman käyvän uudestaan kirjoitin toisen postauksen, linkki siihen tässä. Kerran, kun ittensä on polttanut loppuun ja vellonut pahaa oloaan sisällään, täytyy nyt kiittää siitä kokemuksesta. Tuo aika oli mielelle ja kropalle erittäin raskasta ja raskaampaa päästä siitä yli. Nyt se työ mihin olen päässyt tuosta ajasta on suuri ja kroppa on alkanut näyttämään heti varoituksen merkkejä, jolloin täytyy himmata.

Miten nauttia vapaasta

Tällä hetkellä tämä viikko näyttää kalenterissa pelkältä työltä, paitsi perjantai. Perjantaina menen tekemään yheistyötä I Love Me messuille Saaren Taika firman kanssa, joten olkoon se ihanan erilainen työpäivä! Tottakai suurimmaksi osaksi se tulee olemaan myös vapaapäivä, josta voi inspiroitua taas aivan erilailla.

Vapaapäivinä olen normaalisti ollut sohvaperuna, varsinkin syksyn saapuessa. Tällä hetkellä ei ole hirveästi ollut aikaa jäädä sohvalle pötköttämään frendien pariin, tai muuten tekemättömät asiat kostautuu. Tällä hetkellä meidän kodissa näkyy kiire, koska tiski- ja pyykkivuori on kertynyt todella isoksi. Tällä hetkellä olen ollut kiitollinen, jos vapaapäivänä olen saanut edes tunnin rauhoittua teekupposen äärellä.

Täytyy löytää oma rauha ja hetki, jolloin nollata ajatuksia. Vapaapäivää ei tarvitse viettää kokonaan sohvalla ollakseen rentoutunut, koska myös siivoaminen edes auttaa parempaa mieltä -tietysti niitä jotka haluaa puhtaan kodin. Tämän postauksen jälkeen teen edes pientä siivousta kotona ennen hammaslääkäriä ja sen jälkeen nautin kasvonaamiosta ja lemppari teestä ennen nukkumaanmenoa, jolloin tän päivän voi kuitata onnistuneeksi vapaapäiväksi.Vapaapäiviä tulee olemaan tässä enemmän (älä siis äiti huoli) ja niistä kannattaa jokaisen pitää kiinni. Seuraavilla viikoilla tulee olemaan paljon ihania juttuja, kuten veljen vierailu ja keikka, odotetuimmat messut, äidin vierailu Helsingissä, kynsihuolto ihanan Zinan luona, myöskin toisen veljen viikonloppu vierailu! Paljon ihania perheenjäseniä ja itsensä hemmottelua, josta muistuikin -täytyy varata aika pitkästä aikaa Lash liftiin!

Miten te nautitte vapaapäivistä ja työputken jälkeen vapaasta?

Kuvat: Pinja Finell

-Ninni