Epäonnistuminen vai mahdollisuus

Hellou!

Kiirettä on puskenut viikonlopun jälkeen, josta mainistin tässä postauksessa, kuinka isot asiat jäivät mieleen pyörimään. Instagramissa ja Snapchatissa mua seuraavat on saaneetkin kuulla mitä juntin elämässä tulee tapahtumaan. Snapchat on mulle semmonen paikka johon on ehdottomasti helppo vuodattaa onnen ja surun kyyneleitä ilman kaunistelematta sitä somekuvaa.

Viime viikkoon mahtui sisälle monta isoo asiaa. Jos tämän vuoden alussa joku olisi kysynyt miten näät vuoden 2020 menevän, empä olisi ajatelutkaan vastauksen voivan olla myös tämmöinen -Tulen irtisanoutumaan työstä joka on henkisesti ollut hyvin raskasta yli 2 vuoden ajan, tulen myös irtisanomaan asuntoni jonka sain juuri näyttämään kodilta ja muutan töiden perässä Tampereelle.Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_1Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_2Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_3Kyllä luitte oikein, juntin matka jatkuu Tampereen suuntaan. Kaikki tämä alkoi siitä, kuinka surkuttelin miten rahaa pitäisi tienata, laskut maksaa ja 700€ vuokra ja tuntisoppari on vain 23h. Sain mahtavan työtarjouksen jota jäin pohtimaan. Tiesin, jos haluan asiani mahdollisimman nopeasti kuntoon olisi tehtävä isoja ja vaikeitakin ratkaisuja.

Helsinki on mun unelma, ainut paikka josta saa nautintoa asuessaan. Tampere ei ole mua koskaan kiehtonut ja samalla hetkellä, kun päätin tarttua tähän tarjoukseen tiedän sydämessäni, että Helsinkiin juntti vielä tallustaa takaisin. Tämä elämänmuutos tulee tuntumaan epäonnistumiselta. Haluan asua Helsingissä, mutta nyt kaikista fiksuin ratkaisu on päästää hetkellisesti irti unelmasta ja olla, kuin aikuinen.Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_4Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_5Epaonnistuminen_vai_mahdollisuus_6

Mitä nyt sitten oikein tapahtuu?

Teen viimeisen työvuoroni 13 päivä ja saan vihdoinkin sulkea ikuisesti sen oven, joka vei niin paljon mehuja jaksamisesta. Lauantaina tehdään muutto, eli tasan tarkkaan 10 päivän päästä! Näillä suunnitelmilla muutan alkuun vanhempien luokse, jotta saan säästettyä rahaa ja katsottua asuntoa rauhassa Tampereelta.

Tällä hetkellä on ollut niin kiire, että on pakko ottaa stoppia ylimääräisestä. Blogia tulen nyt päivittämään hetken aikaa miten kerkeän. Olen karsinut kaiken ylimääräisen, koska koko fokus täytyy olla töissä ja pakkaamisessa. Olen yrittänyt myydä mahdollisimman paljon tavaroita, koska yritän suorittaa muuton mahdollisimman vähäisellä tavaramäärällä. Tässä menee samalla siis tämmöinen kevätsiivous!

Ja tietysti se loppuaika täytyy myös rauhoittua ja rentoutua. Kerrottuani muutosta julkisesti olen joutunut pitämään puhelimen äänettömällä, koska hermot on mennyt jatkuvaan puhelimen ääneen ja musiikkia kuunnellessa se on erittäin ärsyttävää. Olen silti ollut niin kiitollinen miten ystävät ja tutut ovat olleet innoissaan ja tsempanneet, koska muutto on niin ristiriitainen asia mulle, etten tiedä miten sitä pysyy kasassa muuttopäivänä.

Silti mahdollisuus saada työ täysillä tunneilla on nykyään melkein mahdotonta ja se, että on rakastavat vanhemmat jotka auttaa aikuista lastaan, on jotain minkä takia tämä ei ole epäonnistuminen. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus saada elämä pitkästä aikaa hymyilemään ja olen onnellinen, että joskus osaan luopua jostain tehdäkseni jotain oikein!

-Ninni

Ollaanko me koskaan valmiita rakkaudelle?

Hetki sitten kirjoitin postauksen, jossa tein kirjeen 15-vuotiaalle Ninnille, mainitsin –Et ole valmis vielä rakastumaan, mutta en myöskään tiedä oletko siihen koskaan valmis.

Jäin paljon pohtimaan tuota lausetta. Rakkaus.. voiko sille koskaan olla valmis? Voiko koskaan olla valmis rakastumaan? Yleensä rakkaus jotakuta kohtaan tulee, kun sitä vähiten odottaa. On ollut aikoja jolloin olisin selkeästi ollut valmis rakastumaan, mutta enemmän niitä aikoja jolloin olen valmiiksi sulkenut ovet edes mahdollisuudelta rakastua.

Asia rakastumisesta nousi uudestaan mieleen puhuessani tutun kanssa, joka mainitsi olleensa rakastunut, jonka menetti, eikä toista kertaa halua rakastua. Menetetty rakkaus on suoraan sanottuna paskaa, se tuntuu monesti turhalta ja hukkaan heitetyltä, varsinkin jos sydän on ottanut matkalla paljon osumaa.Ollaanko_me_koskaan_valmiita_rakkaudelle_1Ollaanko_me_koskaan_valmiita_rakkaudelle_2Ensimmäisen parisuhteen jälkeen en ajatellut, että rakastuisin. Silloin en todellakaan tiennyt mitä rakkaus on, vasta edellisen puolisoni kanssa tiesin ja koin rakkauden ensimmäistä kertaa. Silti ajattelin ennen suhdettani puolisoon, etten voi rakastua. Lapsesta asti uskoin prinsessa satuihin ja päähän jäi ajatus, että nuorena tulet tapaamaan ihmisen ja kaikki toimii yhden ihmisen kanssa loppuun asti. Halusin uskoa myös siihen rakkauteen ensimmäisen kumppanin kanssa, koska rakkaudessa omat vanhempani ovat näyttäneet niin hyvää esimerkkiä. Siitä jäi nuorelle siis hyvin paha päähän pinttymä, mutta kohta 24-vuotiaana sinkkuna olisi surullista ajatella, että nyt olisin koko loppuelämäni yksin ilman rakastavaa kumppania.

Onnellista rakkaustarinaa ei tullut omalla kohdalla siis seuraavassakaan suhteessa, mutta onko rakkaus nyt menetetty? Pystynkö vielä rakastamaan jotakuta, vaikka olen jo kokenut rakkauden näin nuorena.

Myönnän pelon olevan suurempi, kuin usko rakkauteen. Rakkaus sisältäni ei ole kummiskaan koskaan kadonnut, koska rakastan perhettäni, Figaroa ja ystäviäni. Rakkaus sisällä on ollut kaikki nämä ajat, mutta uusi rakkaus on aina pelottavaa. Silti rakkaus kumppania kohtaan on myös yhtälailla riski, kuin ystäviä kohtaan, ainakin omalla osalta. Olen menettänyt niin paljon rakkaita ystäviä, ettei nämä kaksi parisuhdetta ole mitään verrattuna monille muille menetyksille.Ollaanko_me_koskaan_valmiita_rakkaudelle_3Ollaanko_me_koskaan_valmiita_rakkaudelle_4Niinkuin sanoin, en tiedä olenko koskaan kokonaan valmis rakastumaan. Mutta jossain sisälläni tiedän olevani valmis rakastumaan ihmiseen, jonka sydän on puhdas. Jonka kanssa laitan silti itseni etusijalle, enkä hävitä itseäni rintamalle uudestaan. Haluan olla varovainen rakkauden kanssa ja se on hyvä. Mutta nyt haluan myös unohtaa pelon rakastumista kohtaan, en halua sulkea ovia joltain ihanalta mitä jonkun kanssa voisi olla, vain sen takia että joskus rakastin jotakuta eikä se toiminut.

Rakkaus on pelottavaa, vielä pelottavampaa sen iskiessä silloin, kun sitä ei odota. Mutta rakkaus on hyvää, kun siihen löytää hyvän ihmisen, jonka kanssa haluaa jakaa oman maailman. Jonka kanssa on samanlainen, tai täysin erilainen, jos jonkun kanssa kolahtaa on turha miettiä niitä mitä siinä voisi mennä vikaan. En usko siihen oikeaan, enkä siihen että elämässä tulee hirveän montaa ihmistä vastaan joiden seurasta nauttii niin paljon, että voisi rakastua.

Jos sä pelkäät rakkautta ja rakastumista, haluan kannustaa sua kokeilemaan. Tapaa ihmisiä, tapaa ihminen jonka kanssa ajatukset ja yhdessäolo kolahtaa. Rakkaus ei koskaan ole helppoa ja sen eteen pitää tehdä töitä. Älä pelkää epäonnistumista, tai sydänsuruja, niitä tulee aina. Mutta jos olet valmis ottamaan riskin, rakkaus tuo parhaimmillaan sun elämään parhaan ystävän, kumppanin, rakastajan, tsempparin, olkapään, turvan ja jopa loppuelämän vierelläsi olevan ihmisen. Sen vuoksi olen valmis vielä antamaan rakkaudelle mahdollisuuden ja valmis joskus vielä rakastumaan.

-Ninni

Epäsuositut mielipiteet: Suomalaisten kateellisuus

Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä: Gaston Luga kanssa!

Mitä kaikkea oletkaan valmis tekemään oman elämän eteen ja läheistesi, saadaksesi elää onnellisesti ja nähdä rakkaimpien olevan onnellinen. Uskon vastauksen olevan helppo -kaikkesi. Kuka ei haluaisi elää onnellista, menestynyttä ja juuri semmoista elämää joka on unelmaa.

Mutta oletko koskaan miettinyt mitä olet valmis tekemään sen eteen, ettei joku toinen menestyisi, tai olisi onnellinen? Se joka on sinua kauniimpi, hauskempi, motivoituneempi ja jossain asiassa onnistuneempi ihminen? Valitettavasti monesti tähänkin pätee edellisen kysymyksen vastaus -kaikkesi.

Muistan ensimmäisen kerran, kun tunsin kateutta. Olin tuolloin ensimmäisellä luokalla ja luokkalaisellani oli todella hienot noita-akka sormet. En muista oliko tuolloin Halloween, vai miksi hänellä oli koulussa mukana sormiin pistettävät feikki sormet, jotka olivat hirveän hienot noita-akan sormet. Olin niin kateellinen ja halusin leikkiä sormilla ja myös sainkin leikkiä niillä, silti muistan vieläkin tuon pienen muiston ja sen tunteen -kateellisuus. Se tuntui siltä, kuin olisi myrkkyä juonut ja koko kehon valtaa vihreä lieju, joka tekee niin pahan olon joka tuntuu siltä, ettei siitä parantua.

Kateellisuudesta ei koskaan puhuttu, eikä sitä oikeen käyty läpi miksi semmoista tunnetta tunnetaan, mitä sille pitäisi tehdä ja mitä ei kannata tehdä. Kateellisuus näkyy suomalaisissa todella helposti ja se on surullista. On normaalia tuntea olevansa kateellinen jonkun menestyksestä, onnesta, rahasta, tavaroista, elämäntilanteesta, oikeastaan mistä vain mitä jollakin toisella on. On vain eri asia miten kateellisuuden näytät ja miten sitä käsittelet. Viime postauksessa puhuin tunteiden käsittelemisestä ja suosittelen lukemaan tuon postauksen tämän jälkeen!OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miten kateellisuus näkyy

Some on helpoin tapa nähdä monia asioita ja myös helpoin tapa olla näkemättä mitään totuutta. Suomalaiset ovat löytäneet paikkoja itselleen, kuten monelle tuttu vauva.fi josta löytää villeimpiäkin juoruja mistä vain. Nuoremmillekkin suunnattu ja liian helposti juoruja leviävä Jodel on nykypäivää, josta jokainen löytää tämän päivän faktat oli kyse sitten jonkun elämästä, tai maailman menosta niin sieltä löydät täyttä faktaa. Itse en ole kyseistä sovellusta ikinä omistanut enkä tule koskaan omistamaankaan. Näin muutama viikko sitten miltä sovellus näyttää työkaverin näyttäessä hauskoja asiakaspalvelijoiden kirjoittamia tapahtumia asiakaskohtaamisista, eli kyllä sieltä löytyy myös jotain huumori juttuakin.

Silti inhoan negatiivisuutta ja tämmöiset sovellukset keräävät niitä ihmisiä jotka haluavat tehdä kaikkensa sen eteen, ettei jonkun instagram elämä olisikaan niin hienoa. Vaikka onkin täysin normaalia tuntea kateutta on monia tapoja ottaa tämä tunne vastaan. Helpoin ja suosituin tapa ihmisillä on purkaa kateus ja oma paha olo siihen kauniimpaan, menestyneempään ja suositumpaan ihmiseen rumilla kommenteilla, juorujen levittämisellä somessa ja tekemällä kaikkensa, että saa pahoitettua sen ihmisen mielen jota kohtaan tuntee kateutta.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERASensijaan, että teet rumilla kommenteilla itsestäsi juuri sen pilkan kohteen kuuntele itseäsi ja hyväksy se milloin tunnet kateutta. Elämä on oikeasti paljon helpompaa, kun myöntää itselleen tuntevansa jotakuta kohtaan kateutta. Jos kateuden hyväksyy, sitä pystyy lähteä työstämään ja saada siitä erilaisen voimavaran itselleen.

Itsevarma ja omaan elämään tyytyväinen ihminen ei koe tarvetta arvostella muita. Se voi riippua hetkestä, päivästä, pidemmästä ajanjaksosta milloin meistä jokainen kokee olevansa tyytymätön itseensä. Uskokaa pois olen enemmän ollut siellä negatiivisuuden puolella, kuin tyytyväisellä puolella. Vieläkin tulee väistämättä niitä hetkiä, päiviä ja ajanjaksoja jolloin olen tyytymätön joko ulkonäköön, tyyliin, tai elämäntilanteeseen. Silloin yritän ennemminkin inspiroitua muista, haukkumisen sijaan on helpompi ja parempi ottaa koppia jonkun toisen menestyksestä, elämäntilanteesta ja jopa ulkonäöstä.

Toivon, että olisin oppinut tämän jo nuorena tyttönä ja pistänyt kaiken sen energian minkä käytin kateellisuuteen ja muiden haukkumiseen, sensijaan käyttänyt itseeni ja oman hyvän olon kohentamiseen. Kenellekkään ei tule hyvä olo siitä, jos haukkuu jotakuta toista, siitä tulee aina loppujen lopuksi morkkis oli minkä ikäinen tahansa. Meissä kaikissa on virheitä ja tulee aina olemaan, muiden pieniin virheisiin ei kannata käyttää omaa energiaa. Muistetaan niin somessa, kuin oikeassa elämässä pienillä teoilla pystytään muutamaan niin paljon. Sensijaan, että kirjoitat ruman kommentin haukkumalla jonkun ulkonäköä, luonnetta, tyyliä, ihan mitä tahansa niin joko opettele pitämään mölyt mahassa ja katsomaan omaa napaa, tai voit olla se päivän piristys sille toiselle ja kirjoitatkin kannustavan, iloisen ja ihanan kommentin.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAKuvissa näkyvä reppu on saatu kaupallisessa yhteistyössä Gaston Lugan kanssa ja sain jakoon alennuskoodin heidän valikoimaan. Koodilla NINNIJUUTINEN saat 15.11.2019 asti -15% alennusta koko valikoimasta, kuten ihanista repuista ja toiletlaukuista. Valitsin itselleni repun jota voi käyttää monipuolisesti ja yksi ihan lempparijutuista on, kuinka selkäpuolelle on tehty tasku johon saa esimerkiksi puhelimen sujautettua. Uusimmassa instagram kuvassa kerroin lisää miksi juuri tämä reppu valikoitui käyttööni, linkki kuvaan tässä.

Syksyiset kuulumiset -elämäni parhain keikka

Syksyiset_kuulumiset_elamani_parhain_keikka_1Syksyiset_kuulumiset_elamani_parhain_keikka_2Syksyiset_kuulumiset_elamani_parhain_keikka_3Hellou!

Viime viikolla tuli harvinaisesti vain yksi postaus, joka oli maanantaina. Yksinkertaisesti aika ei vain riittänyt, olin torstaiaamulle suunnitellut tekeväni sen päivän postauksen ennen kello 12. Torstaiaamuna kylään saapui kummityttöni ja aina hänen ollessa kanssani haluan antaa kaiken huomion ja rakkauden hänelle, jonka hän on ansainnut. Torstai oli elämäni yksi parhaimmista päivistä, jonka tulen muistamaan varmasti aina.

Aamupäiväksi menimme hieman kiertelemään ostoksilla ja halusin ostaa kummitytöllekkin jotain hyvin tarpeellista tulevaa vuodenaikaa kohden. Löysimmekin ihanan haalarin hänelle ja pieni teko tuntui niin suurelta, koska oli yksi hanke vähemmän siskolla hankittavana lapselleen. Jo pelkästään sekin tuntui suurelta, kun vihdoinkin olin vapaalla ja oikeassa paikassa, kun kummityttö piti saada hetkeksi hoitoon.Syksyiset_kuulumiset_elamani_parhain_keikka_4Syksyiset_kuulumiset_elamani_parhain_keikka_5Aamupäivä meni todella nopeasti ja kotona odottikin siivouspuuhat ennen päivän toisen vieraan saapumista. Olimme ostaneet puolison kanssa liput Machine Gun Kellyn keikalle heti niiden tullessa myyntiin, ja torstai oli päivä jota olimme kauan odottaneet. Saimme puolison ystävän lähtemään mukaan kanssamme ja oli ihanaa pitkästä aikaa lähteä aivot narikkaan meiningillä viettämään iltaa.

Muutama vuosi takaperin harmitti niin paljon, kun ei päästy mgk keikalle, mutta nyt aika oli juuri täydellinen. Olen monta keikkaa nähnyt festareilla ja isoillakin lavoilla, mutta mikään niistä ei ole ylittänyt torstai-illan Hotel Diablo showta. Tuli laulettua, hypittyä, fiilisteltyä ja huudettua koko sydän tyhjäksi ja seuraavana päivänä odottikin hauskanpidosta hirveä krapula.

Onneksi hyvä ruoka, raikas ulkoilma Nicken kanssa ja päiväsauna virkisti mieltä. Meillä puolison kanssa tulee todella harvoin juotua ja aina seuraavana päivän olojen takia ei tule oltua ikäväkään sitä illan riekkumista. Kesälomalla olimme jopa kaksi kertaa juomassa ja toinen reissu menikin aamuun asti. Silloin tiesimme tämän reissun tulevan ja tähän keikkaan piti kaikki energiat kerätäkkin. Meistä on tainnut tulla vanhoja ja kotisohvaa liikaa rakastavia, mutta just nyt olen onnellinen ettei tarvitse juhlistaa yhtään mitään!Syksyiset_kuulumiset_elamani_parhain_keikka_6Ensi viikolla aloitankin toisen työn ja minusta tulee kahta työtä tekevä muidu. Hieman jännittää miten aika riittää kaikkeen, mutta palaillaan työjuttuihin myöhemmin. Nyt nautin vapaapäivästä, ennen hammaslääkäriin menoa, joka tottakai aikuista naista pelottaa aivan tajuttoman paljon!

Toivottavasti teillä on lähtenyt hyvin käyntiin syksy! Muistakaa nauttia vielä auringosta, kun se tuolta paistaa ja välillä jopa ihan lämpimistäkin päivistä.

-Ninni

Miten Helsinkiin muutto vaikutti kaverisuhteisiin

Hellou!

Vuodet ovat vierineet todella nopeasti ja siitä on nyt jo neljä vuotta, kun päätin muuttaa kotikodista ensimmäiseen omaan kotiin Helsinkiin. Se kesä ennen muuttoa oli aivan ihmeellinen monestakin syystä. Pitkästä aikaa elin erittäin onnellisesti, olin valmistunut ammattikoulusta hyvillä arvosanoilla, sain soiton jossa pyydettiin tulemaan kesätöihin, ympärilläni oli paljon ihmisiä -oli ystäviä, kavereita, tuttuja ja tottakai perheeni.

Kesän alussa aloin miettimään muuttoa ensiksi vain ajatuksena, koska kotoa ei ollut mikään kiire muuttaa, vanhempien ja isoveljen kanssa oli ihanaa asua. Aloin puhumaan ystävälleni muutosta Tampereelle, koska sieltä saa paremmin töitä ja siellä olin senkin kesän töissä. Puhuimme hieman ajatuksena yhteen muutosta, koska ketkä kaverit eivät olisi ikinä miettineet yhteistä asuntoa nuorina.

Tulevaisuus oli aivan auki eikä sitä oikeen osannut edes miettiä mitä tekisi, nautimme kesät ystävien kanssa juhlien ja nauttien. Täytyy myös sanoa, etten kadu sitä aikaa ollenkaan, kuinka eli humputellen. Niitä aikoja on kiva muistella nyt näin vanhempana ja myöskin ne tulee olemaan ehdottomasti aikoja, joita tulee vielä vanhempana muisteltua.OLYMPUS DIGITAL CAMERAHalusin alkuun löytää töitä Tampereelta, jotakin työtä mikä olisi enemmän oma juttu. Samalla katsoin asuntoja ja kaikki tuntui aivan liian aikuiselta ajatukselta, koska ei ollut mitään kokemusta paljonko on hyvä vuokra maksaa mistäkin asunnosta. Meni hetken aikaa, kunnes eksyin uudestaan katsomaan työpaikkoja ja asuntoja. Pikku hiljaa Tamperekin oli alkanut tuntumaan liian pieneltä paikalta ja halusin elämään pitkästä aikaa jotain suurta jännitystä. Olin 19-vuotias joka oli rellestänyt ystävien kanssa kaksi kesää pää kolmantena jalkana. Tiesin syksyn lähestyvän ja menon alkavan taas rauhoittuvan, joten halusin jotain uutta tapahtuvan.

Laitoin kahteen paikkaan työhakemuksen Helsinkiin ja pääsin nopeasti jo työhaastatteluun. Bussimatka ystäväni kanssa tuntui pitkältä ja oudolta, koko kaupunki tuntui aivan oudolta, ihan kuin olisi ollut ulkomailla. Haastattelun päätyttyä sain heti tietää pääseväni sinne töihin. Muistan vielä, kuinka tultuani työhaastattelusta kerroin hämmentyneenä tästä ystävälleni -luulin itsekkin ettei tästä mitään tulisi ja tämä olisi vain tämmöinen pieni reissu. Jo silloin kertoessani ystävälle työpaikasta, huomasin miten tämä asia tulisi muuttamaan meidän ystävyyttä.OLYMPUS DIGITAL CAMERAAloin järjestelemään asioita ja ottamaan raha-asioista enemmän selvää. Siskoni oli innostamassa ja erittäin suurena tukena, myös samalla auttoi paljon asioissa missä pohdin tulenko onnistumaan. Työhaastattelussa mukana ollut ystäväni huolen huomasin aina muutosta puhuessa ja hänen tarttuen kaikkiin muttiin mitä muutto aiheuttaisi. Toinen ystäväni taas auttoi paljon ongelmien ratkaisuissa ja innosti tähtäämään kohti tuntematonta itsevarmana. Silloin myös ymmärsin sen, kuinka suuria asioita tehdessä ympärillä pitää olla kannustavia ihmisiä, jotka tukevat ja neuvovat niin paljon kuin itse pystyvät.

Syksyllä oli myöhemmin tulossa Lontoon reissu, johon lähdimme viikoksi äidin ja siskon kanssa, joten jännitystä oli tulossa monellakin tapaa. Kesällä kaikki tapahtui todella nopeasti ja pian oltiin menossa uudestaan Helsinkiin katsomaan asuntoa vanhempien ja toisen ystäväni kanssa. Olin niin hämilläni ja innoissani koko reissusta ja silloin olin jo päättänyt, että Helsinki tulee olemaan uusi kotikaupunkini.

Asunnonesittelyn jälkeen ajaessamme kotiinpäin sain pian soiton kiinteistövälittäjältä. Se soitto muutti koko elämäni ja silloin tiesin, kuinka viimeistään nyt kaikki on lyöty lukkoon. Meinasin kiljua samaan aikaan pelosta ja onnesta, koska siitä oli enää vain muutama viikko muuttoon.

 

Vaikeinta tuntui olevan kertoa ystävälleni joka yritti peittää sen ettei asiasta ole innostunut. Ymmärsin hyvin hänen tunteensa ja hänen ansiosta mietin asioita todella tarkkaan ja monesta eri näkökulmasta. Hän piti jalkani maassa, etten leiju ilmaan liian nopeasti. Ystävyytemme oli jo työhaastattelun jälkeen mennyt etäisemmäksi ja tiesin tulevani menettämään sen siteen mitä kaksi edellistä kesää olimme luoneet.

Tutuille ja kavereille kertoessani muutosta tuntui kaikki katoavan heti sanottuani asiat ääneen. Kuului vain puff ja kaikki olivat kadonneet. Erään silloisen kaverini muistan vain kysyneen tylysti miksi muutan. Silloin tajusin, että olin aina elänyt pienessä kylässä yksin isojen haaveideni kanssa. En ollut ikinä sopeutunut siihen kaupunkiin, enkä ikinä tulisi sopeutumaankaan, vaan olin aina valmis lähtemään.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAViimeiset viikot halusin nauttia siitä tutusta ympäristöstä ja yrittäen näyttää ettei mikään tulisi muuttumaan, vaikka koko maailmani muuttuisi seuraavilla viikoilla. Ystävän kanssa joka aina kannusti, juttelimme paljon syvällisiä, kuuntelimme musiikkia, nauroimme ja ajelimme monia öitä autolla. Mietin olenko ihan hullu jättäessäni hänet tänne ja lähteväni yli 200 kilometrin päähän, enkä enää joka viikko ajelisi hänen kanssaan autolla. Hän oli ihminen jonka olin tuntenut monta vuotta, olimme olleet läheisiä ja oli aika jolloin emme olleet väleissä ollenkaan, ja vihdoinkin kun olimme pitkästä aikaa ystäviä, sotkisin itse ystävyytemme muutolla.

Toisen ystäväni menettäminen oli hiuskarvan varassa ja vaikka muuttooni oli vielä ollut muutama viikko aikaa olimme jo kuin vieraat toisillemme. Muistan illan jolloin kaikki se pelko ja suru purkautui, halasimme pitkään sanomatta mitään, molempien itkiessä. Halusin sanoa hänelle tuhat sanaa siitä, kuinka tärkeä hän on ja toivon hänelle aina vain parasta. Silti samaan aikaan tiesin, ettei meidän välit tulisi ikinä olemaan ennallaan teinivuosien jälkeen, jolloin masennus ja kaikki inho mikä teininä meidän välillemme kasvoi.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Syyllistä etsiessä

Asuessani Helsingissä soittelin ystäväni kanssa melkein päivittäin pitkiä puheluita. Toinen ystäväni tuli kuukauden jälkeen muutosta viikonlopuksi luokseni ja menimme juhlimaan. Kaikki tuntui olevan ihan ennallaan ja koti tuntui heti kodikkaammalta, kun ystävä saapui kylään. Vietimme viikonlopun joka muutti elämääni vielä enemmän. Puolison kanssa huomasimme molemmat olevamme kiinnostuneita toisistamme. Olin innoissani siitä, että kaikki tämä tapahtui ystävän ollessa luonani ja asuminen kaukana ei tuntunut enää isolta asialta, koska hän oli siinä silloin näkemässä sen mikä on nyt arkeani.

Lähennettyäni puolisoni kanssa vähentyi soittelut ja yhteydenpito. Kaikki energiani meni kahdessa työpaikassa, uusissa ihmisissä ja puolisoon tutustuessa. Sitä ei edes silloin ymmärtänyt, kuinka huono ystävä olin. En muistanut kysellä tarpeeksi kuulumisia ja pitää yhteyttä edes vähän kerralla, silti molemmat ystäväni jotka olivat ainoastaan jääneet muuton jälkeen rinnalleni olivat aina tavoiteltavissa, kun heitä tarvitsin.

Tarkkaan en muista milloin olen viimeisen kerran nähnyt heitä, mutta pariin vuoteen en ole kumpaakaan entisistä parhaista ystävistäni nähnyt. Yhteydenpito alkoi pikku hiljaa hiipumaan kokonaan ja elämät vei mukanaan. Toinen ystävä muistaa minua syntymäpäivinä ja näinä muutamina vuosina myös laittanut vanhoja kuvia meistä arkistojen kätköistä.

Pidin itseäni pitkään huonona ystävänä, koska molemmat heistä oli aidosti ihmisiä joiden kanssa ystävyys aina vain loksahti paikalleen, vaikka teininä oli ollut vuosia jolloin emme olleet ystäviä ollenkaan. Myöhemmin tajusin, ettei kaikki vaan välttämättä kestä ja se on ihan okei, tälläisissä asioissa on turha etsiä syyllistä. Olen 23-vuoden aikana menettänyt yhtä lapsuuden ystävää lukuunottamatta kaikki muut ystävät, kaverit ja tutut. Elämässäni on ainoastaan pysynyt kaikkien vuosien ajan perheeni, joihin on kaikista vahvin side. OLYMPUS DIGITAL CAMERALopetettuani turhan syyllistämisen itseäni kohtaan, aloin arvostamaan enemmän ja enemmän ystävyyttä. Olen aina ollut ihminen joka ei päästä helposti ihmisiä lähelle ja rima on noussut vuosien myötä aina vain korkeammalle. Puolisoni on paras ystäväni, jonka kanssa olen löytänyt ystävyys siteen parisuhteen vierelle. Silti monesti ikävöin ystävyyttä, ei ole helppoa olla aikuinen ja löytää kiireisistä ihmisistä uusia ystäviä.

Olen liian nössö ja liian muuttunut oottaakseni yhteyttä vanhoihin ystäviini. Avaisinko yhteydenotolla vanhoja asioita turhaan, olemme kaikki varmasti aivan eri ihmisiä, enkä haluaisi enää menettää heistä kumpaakaan uudestaan. En tiedä tulisko meistä kahvilla käyviä kavereita jotka muistelisivat menneitä. Joskus tuntuu, että on parempi jättää avain laatikkoon ja laittaa laatikko kiinni, tietäen ettei laatikon lukkoa saisi enää auki. Siksi mietinkin mitä voisin heille vielä sanoa sen tutun 19-vuotiaan Ninnin suusta viimeiset sanat. OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kirje sinulle ystävä

Helsinkiin muutto vaikutti enemmän, kuin koskaan uskoinkaan meidän ystävyyteen. Ensinnäkin olen pahoillani siitä, että en osannut olla parempi ystävä, tiedän etten ollut tarpeeksi läsnä sinun elämässä muuttoni jälkeen, vaikka sinä olit aina kuuntelemassa minun murheitani. Haluan kiittää kaikesta mitä olet eteeni tehnyt. Kiitos kaikista nauruista, itkuista ja hetkistä kanssasi. Sain jakaa paljon ajatuksia, unelmia ja salaisuuksia kanssasi ja kaikki ne kulkevat aina sydämessäni. En koskaan unohda ystävyyden merkitystä sinun ansiostasi, sinä olet osa sitä mitä minusta on nykypäivänä tullut ja vaikket uskoisikaan meidän ystävyys on ollut elämäni tärkeimpiä asioita. 

Annathan minulle anteeksi, koska pelkään sinun vihaavan minua. En tiedä tuleeko tämä kirje sinulle koskaan perille, mutta toivon sinun viimeistään tietävän ajatuksissa mitä olen aina sinulle halunnut sanoa. Olit sitten missä päin maailmaa tahansa, toivon sinulle kaikkea hyvää. Olet upea ihminen ja haluan, että uskot itseesi vaikeina hetkinä. Jos mietit millaista elämä oli neljä vuotta sitten, miten sen hetkiset asiat tuntui vaikeilta silloin ja katsot itseäsi nytten, huomaat ettei ne vaikeudet olleet mahdottomia. Toivon, että olet päässyt eteenpäin asioissa jotka pitivät sinua ennen paikallaan. Toivon, että olet löytänyt vierellesi hyvän puolison ja ystäviä, koska olet ansainnut onnellisen elämän. Meistä tuli vihdoinkin aikuisia jota odotimme nuoresta asti. Ja nykyään joskus toivon olevani vielä se 15-vuotias ja ajavani skootterilla kanssasi.

-Nipa

Kasvojen syväpuhdistus hellävaraisesti ja tehokkaasti

Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä: Maybeauty kanssa!

Hyviä uutisia kaikille kosmetiikkaa rakastaville! Yhteistyö jatkuu ihanan ja vastuullisen Maybeautyn kanssa ja sain kokeiluun suositun Face Gel tuotteen. Tuote oli itseasiassa jo tuttu entuudestaan, kun muutama vuosi sitten ostin somettajan suosituksen innoitamana kyseistä tuotetta. Nyt oli hyvä tilaisuuus päästä kokeilemaan tuotetta oliko se yhtä hyvä, kuin aikanaan ensimmäistä kertaa kokeillessa.

Face Gel sopii mielestäni ehdottomasti niille, jotka eivät perinteisiä kasvojen kuorintatuotteita pysty käyttämään, mutta myös niille jotka kasvojen kuorintaa tekee ja niille jotka haluavat kaappiin tuotteita jotka eivät vie tilaa isolla purkilla.

Yhdessä vaiheessa kosmetiikkakaappini oli täynnä erilaisia kasvonaamioita ja oli jopa hieman ärsyttävää, kuinka jotkut tuotteet eivät vain ikinä lopu. Face Gel on pakattu pieniin purkkeihin missä on paljon hyviä puolia.

  • Pystyt testaamaan yhdellä pakkauksella sopiiko tuote sinulle, jos ei sovikkaan pystyt myymään/antamaan tuotteen eteenpäin helposti, koska muita pakkauksia ei tarvitse avata ja uudelle käyttäjälle se on hygieenistä.
  • Tuote on helpompi ottaa matkalle mukaan. Pyrin kosmetiikan kanssa aina pakkaamaan minimaalisesti ja tämmöinen pieni pakkaus on helppo sujauttaa kosmetiikkalaukkuun mukaan viemättä tilaa ja reissussakin pääsee nauttimaan hemmotteluhetkestä.
  • Hygieeniasta ei tarvitse miettiä niin paljon. Avattu tuote kerää tottakai ympäriltään bakteereja ja tuotteiden ulkopintaa on myös hyvä pyyhkiä. Face Geeli käytetään kerralla eikä bakteerien kerääntymistä tarvitse pohtia. Tuote on myös helppo niille joilla on paljon erilaisia kasvonaamioita kaapissa, eikä halua isoja purkkeja viemästä tilaa.

Kasvojen_syvapuhdistus_hellavaraisesti_ja_tehokkaasti_1.jpg

Tuotteen käyttö

Ihonhoidossa rakastan sitä, että tuotteet ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja kuinka tulokset näkee konkreettisesti. Face Gel levitetään puhtaalle ja kuivalle iholle (aloitan itse aina pienellä määrällä ja lisään pikku hiljaa enemmän) ja hierotaan pyörivin liikkein kasvoihin. Pikku hiljaa enemmän ja enemmän kasvoista alkaa irtoamaan kuollutta ihoa. Tuotteen käyttö ei tarvitse hankaavaa liikettä toimiakseen, vaan ihoa on muutenkin parempi käsitellä hellävaraisesti.

Face Geelin käytöstä olen oppinut kaksi ehdottoman tärkeää asiaa. Hiero tuotetta maltilla, pyörivät liikkeet ovat avain tuotteen aktivoitumiseen. Toinen vinkki on hyvä kasvojen huuhtelu ja sen jälkeinen kasvojen rasvaus. Kasvoista ollaan saatu poistettua ylimääräistä kerrosta, joten uutta ja fressiä ihoa on suojeltava kosteuttamalla sitä hyvin.

Ihoni on aika herkkä ja kokeilen aina varovasti uusia tuotteita, ettei iho vahingoituisi. Mietin alkuun onko tuote liian puhdistava iholle, koska joistakin syväpuhdistavista vaahdoista iho on alkanut ärtymään. Vaikka alkuun tuntuukin koko ihon lähtevän irti, kun kuollutta ihoa alkaa irtoamaan, silti se on vain iholle hyväksi. Ne jotka saunassa käyvät tietävät, kuinka ihoa alkaa pienellä hieromisella irtoamaan, kun iho on pehmentynyt saunassa. Saunan jälkeen onkin parasta pestä kroppa karhealla sienellä ja ihosta saa oikeasti puhtaan. Tämä tuote on siis pelastus kasvoille ja varsinkin niille, jotka eivät hirveästi sauno, tai jopa ei sauno ollenkaan!

Olen kuorinut kasvoja luottotuotteellani pitkään, mutta silti Face Geeli puree aivan erilailla kuolleen ihon poistamiseen. Enkä ole kokenut, että tuotetta tarvitsisi käyttää todella usein. Myöskin omaa ihoa pitää tunnustella, ettei kasvoja ala liikaa puhdistamaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERASain myös tuttuun tapaan teille lukijoille hyvän alennuksen! Koodilla ninnigel saat 30% alennusta Face Geelistä, jolloin esimerkiksi tälle 8 kappaleen setille jää hintaa vain 18,20€. Tästä linkistä pääset vielä tuotteen sivuille, jossa alennuskoodi on aktivoitu valmiiksi ja alennushinta näkyy kassalla. Koodi on voimassa 10.10.2019 asti.

Kuten aikaisemmin sanoin yhteistyötä tehdessä Maybeautyn kanssa, sanon sen vielä uudestaankin -on ihanaa saada tehdä näin vastuullisen ja ihanan yrityksen kanssa yhteistyötä, jota pääsee lämmöllä suosittelemaan teille 💛

-Ninni

Saimme pidempiaikaisen yökylävieraan

Hellou!

Perjantaina vanhempien mukana saapui meille karvainen vieras, joka jääkin nyt hieman pidemmäksi aikaa. Pieneen majaamme saapui yksi häntä lisää ja meistä tuli puolison kanssa hetkeksi koiranomistajia! Nickestä kerroinkin hieman tässä postauksessa, jossa puhuin elämästäni, Nicke oli valo pimeydessä vaikeina teinivuosina. Nicke on tavallaan äidin ja minun yhteinen koira, mutta tottakai muutettuani pois kotoa se on elänyt vanhempieni ja Siiri koiran kanssa landella.

Nyt aukesi tilaisuus, jolloin sain Nicken meille ainakin alustavasti marraskuuhun asti ja tämä on monellakin tapaa jännittävää. Nicke on aina asunut omakotitalossa ja on luonteeltaan hyvinkin omaksunut vahtikoiran roolin. Landella hän on saanut olla paljon tarhassa, mikä voittaa aina sisätiloissa olemisen ja unohtamatta aivan ihanaa Siiriä, jonka kanssa he ovat paita ja peppu.Saimme_pidempiaikaisen_yokylavieraan_1Saimme_pidempiaikaisen_yokylavieraan_2Nicke on 10 vuotta vanha ja tämä tilaisuus on todennäköisesti viimeinenkin saada hänet meille pidemmäksi aikaa. Matka Tampereelta on pitkä matkustaa, eikä myöskään turhaan viitsi erottaa koiria toisistaan, koska tottakai heilläkin on ikävä toisiaan. Nicke on aina ollut todella tärkeä ja osa perhettä, nyt saan viettää kolme kuukautta joka päivä hänen kanssaan tehden lisää yhteiselon muistoja. Toivon vielä monia monia vuosia Nicken elinikään, mutta silti tämä tuntuu viimeiseltä tilaisuudelta nyt saada elää saman katon alla ja kerätä hyviä muistoja toisen ollessa vielä todella hyvässä kunnossa ja saada elää arkea koiran kanssa.

Meillä on puolison kanssa ollut pitkään koirakuume ja aina koirien tullessa vastaan, täytyy purra hampaita yhteen. Tämä on siis samalla hyvää terapiaa koirakuumeeseen ja myöskin muistutusta mitä arki koiran kanssa oikein on. Meillekkään ei ole ajankohtaista hankkia omaa koiraa, mutta tämmöinen hoitokoira on hyvä kokeilu nuorille!

Nyt siis opetellaan heräämään joka aamu koiran ulkoiluttamiseen, siivoamaan karvapalloja useammin nurkista, etsitään parhaimmat koirapuistot, totutellaan koiran kuolaan, märän koiran hajuun ja siihen, että sateellakin on sinne ulos mentävä. Kirjoitan näinä kuukausina fiiliksiä enemmän koira-arjesta ja myöskin Figaron fiiliksiä miten yhteiselo on heillä lähtenyt sujumaan!

-Ninni