Alle 1000 seuraajalla et ole uskottava somettaja

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAIhanan paha some josta voisi puhua paljon eri näkökulmista ja silti päätyä samaa tietä sen käyttämiseen ja olemiseen osa arkea. Tuun myöhemmin puhumaan somen käyttämisestä omasta näkökulmasta muutamallakin eri postauksella, mutta tänään haluan kertoa siitä miten pienenä somettajana koen somen ihmeellisen maailman.

18-vuotiaana latasin instagramin ja aloin tutustumaan sen ihmeellisen maailmaan. Mikä ensimmäisenä nousi pinnalle oli tykkäysten määrä ja se kuuluisa seuraajien määrä. Asuin tuolloin pienellä paikkakunnalla omistaen muutamia kavereita, joten seuraajia oli ihan muutamia tuttuja, sukulaisia, tutun tuttuja ja naapurin serkun koiran ulkoiluttaja. Vaikka tuolloin kirjoitin jo blogia en kokenut sitä sen kautta ongelmaksi, kuinka monta seuraajaa instagramissani oli. Vasta muutettuani Helsinkiin ja vuosien mittaan alettuani tosissaan miettimään blogin suuntaa, alkoi myös kasvaa mielessä jännitys seuraajista. Miten yksi numeroluku sivun yläreunassa voi merkatakkin niin paljon omaan tekemiseen.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOlen monella tapaa kiitollinen ollessani pieni somettaja, koska saan tehdä paljon virheitä ja etsiä omaa juttuani rauhassa. Vuosien mittaan tavoitteet ovat kasvaneet ja haave ei kummiskaan ole olla aina pieni somevaikuttaja, mutta aika näyttää tietysti sen mihin suuntaan tulee lähettyä.

Instagramissani on tällä hetkellä alle 500 seuraajaa ja pienelle juntille se ihmismäärä on paljon, koska niitä tuttuja ja sukulaisia on vain vähäsen. Olen ahkerasti poistanut feikkikäyttäjiä, joten lukukin on ennen näyttänyt suuremmalta. Mystinen luku mikä koostuu ihmisistä, niistä tutuista, somettajista, inspiraatiota hakevista, utelijaista ja kannustajista. Miksi siitä tuli niin tärkeä osa itseään ja omaa tekemistä?

Tämä aihe nousi pintaani pitkästä aikaa sillä, kun halusin liittyä ryhmään jossa autetaan toisten somettajien tilejä näkymään enemmän. En välitä niistä jotka kehuvat kaikkea sen takia, koska some nyt on vaan niin ihanaa. Tavoitteeni tämän tyylisessä ryhmässä olisi löytää tuttuja Helsingistä, joiden kanssa käydä kuvaamassa ja jakaa tätä blogimaailmaa.

Tähän ryhmään en päässyt sen takia, koska instagram tililläni ei ole 1000 seuraajaa. Olin liian pieni, mitätön ja epäpätevä liittymään kymmenhenkiseen someryhmään. Myönnän, että tunsin ensin hieman kiukkua ja sitten totaalisen mitättömyyden tunteen. Tuleeko minusta koskaan uskottavaa bloggaaja, jos tililläni ei ole suuria seuraajamääriä?

En ole pitkään aikaan laittanut yrityksille yhteistyöpyyntöjä, koska olen alkanut ajattelemaan heidänkin vain haluavan ne suuret julkisuuden henkilöt mainostamaan tuotteitaan. Käyn töissä, enkä tarvitse yhteistöitä elantoani varten, mutta haluan niistä kerryttää kokemusta, vaikka olenkin pieni somevaikuttaja.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERASeuraajat ovat kansa joiden avulla noustaan, se ei olekkaan ihan mitätön luku, kun haluaa nousta ja saavuttaa tavoitteita, mutta se on mitätön luku elämässä. En halua sen vaikuttavan tekemiseeni, kuinka iso luku seuraaja palkissa lukee, tai blogin kävijämäärissä. Haluan tehdä somea silti yhtä suurella intohimolla ja kokematta mitättömyyden tunnetta. Somettamiseni voi jäädä harrastukseksi, mutta sitä haluan tehdä niin kauan kuin intohimoa löytyy.

Olen kirjoittanut blogia jo monta vuotta ja olen niin kiitollinen pienestä lukijakunnastani, pienet asiat kannustavat ja siksi etenen pienin, mutta varmoin askelin. Olit sitten isompi somettaja, tai pienempi, ainut asia mikä merkitsee on kunhan teet omaa juttuasi intohimolla ja tyytyväisin mielin.

-Ninni

Onko seuraajamäärät koskaan vaivannut teitä ja miten olette selvinnyt siitä ajatuskuplasta?

Kun ilmastonmuutoksesta puhuminen ahdistaa

Ilmastonmuutoksesta puhuminen, lukeminen, kuunteleminen ja näkeminen saa nykyään ahistuneeksi. Mitä itse voisi tehdä tehdäkseen kaiken voitavansa ja riittääkö se? Teenkö tarpeeksi ja miten nauttisin juuri omasta elämästä ilman kokemasta sen olevan arvosteltavissa ja verrattavissa sen tarpeellisuutta ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

Näitä ajatuksia lähiaikoina on pyörinyt päässä hurjan paljon, jopa niin paljon, että asia on saanut jo ahdistuneiseksi. Netflixissä on hyvin toteutettu dokkari our planet, jota katsoin ensimmäisen jakson ja ajattelin pystyväni katsomaan kaikki jaksot. Lapsesta asti olen ollut todella herkkä katsomaan sitä, kuinka joku kuolee ruuan takia, tai eläinvauva kuolee selviytyäkseen hankalissa olosuhteissa. Tiedän tämän olevan niin tyhmää siinä mielessä, että olen sekasyöjä. Tähän on silti maailma mennyt, eikä sekasyöjän tarvitse olla itse näkemässä sitä prosessia ja aivan varmasti olisin vähintään kasvissyöjä, jos omilla käsilläni joutuisin päättää jonkun elämästä.

Dokumentti on muutakin, kuin eläimiä ja niiden mielenkiintoisista vaiheista elämässä. Mukana dokumentissa on myös meidän kaikkien rakas maailma ja sen huonovointisuus. Annan tälle dokumentille isot suositukset kaikkien katsottavaksi ja erityisesti niille, jotka eivät halua uskoa miten me ihmiset ollaan saastutettu kaikkien maailma kohta käyttökelvottomaksi.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAIlmastonmuutoksessa mietin kaikista eniten sitä, mitä oma panokseni tuo ja riittääkö se, myös se miten 2019 luvulla on ihmisiä, jotka eivät usko selviin merkkeihin? Myönnän heti, etten alkanut perehtymään edes heidän kantaan jotka kieltää kokonaan ilmastonmuutoksen. Uskon sen liittyvän pelkoon, miksi joku muuten kieltäisi asian jonka näkee ja tuntee maailmassa.

Pelko on erittäin vahva tunne ja saa meidät ihmiset tekemään asioita, jotka ovat kaukana viisaista ratkaisuista ja valinnoista. Pelkoa on monenlaista ja omasta kokemuksesta voin sanoa, jos se saa vallan, silloin ei halua uskoa ketään eikä mitään.

Jos joku miettii miten pelko ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa, niin onhan se ihan pienenäkin ajatuksena erittäin pelottavaa. Tällä hetkellä on ennustettu, että vuonna 2050 ollaan jo peruuttamattomissa ja maailmasta esimerkiksi kadonnut monet eläinlajit. Tuo vuosi ei ole kaukana ja varsinkin, meidän nuorien kohdalla asia on ajankohtainen -se on meidän tulevaisuus. Kaikki jotka ovat tehneet ja ovat tekemässä lapsia joutuvat ajatella tätä asiaa, koska se on heidän lapsien tulevaisuus.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAIlmastonmuutos on asia, josta puhuminen ahdistaa arvostelun takia. Jos puhun siitä, kuinka jokaisen täytyy miettiä omaa kuluttamista ja valintoja, mutta samaan aikaan menen syömään uusi takki päällä ravintolaan, olenko silloin naurettava. Ihmiset haluavat täydellisiä roolimalleja ja odottavat 100% täydellisyyttä muilta, mutta emme silti ole itse valmiita tekemään täysillä asioita mitkä ei ole isoin kiinnostuksen kohteena. Maailma puhdistuisi monilla asioilla ja suuri asia niistä olisi asenteen muuttuminen. On turha pelätä ilmastonmuuttumista kotona, kun mielummin elää ja tekee itselleen sopivia ratkasuja.

Vaikka 2050 vuosi on tulevaisuus, niin silti kaikesta huolimatta elän juuri nyt omaa elämääni ja erilaista tulevaisuutta kohti. Teen niin paljon asioiden eteen, kuin siitä nautin ja pystyn, ilman muiden ratkaisujen arvostelemista. Kannustetaan yhdessä ja käännetään tämä asia voitoksi, jolloin kenelläkään ei ole syytä nyrpistää nenää.

-Ninni

Viime talven käytetyimmät vaatteet

Hellou!

Toivottavasti otsikko ei säikäyttänyt kaikkia keväästä intoilijoita, kuulun myös itsekkin siihen porukkaan joka odottaa kesää, kuin kuuta nousevaa. Vaatekaappini on kokenut vuosien varrella suurta muutosta ja se on tietänyt shoppailua, siksi vastapainoksi haluankin keskittyä täällä blogissa tuomaan esille parempaa kulutusta eri tavoilla.

Aikanaan luulin, että bloggaajan tarvitsee omistaa tuhottomasti vaatteita näyttääkseen hyvältä ja erilaiselta asukuvissa. Olen rohkeasti uskaltanut näyttää sitä, miten samoja vaatteita näkyy asukuvissa ja siltikään ne ei liikaa tunnu pomppivan postauksesta toiseen, vai mitä mieltä ootte?OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAVuosien jälkeen ihastuin poolopaitoihin ja viime talven käytetyimmät vaatteeni oli tämä valkoinen ja vastaava musta poolopaita. Todella tyylikkäät, rennot ja niin eri asuihin täydellisesti sopivat paidat on pelastanut monet asukriisit. Haikeudella laitan villapaidat ja poolopaidat kesän ajaksi syrjään, mutta poolopaitojen aika ei onneksi vielä ole ohi. Eilen näitä kuvia ottaessa huomasin poolopaitojen olevan vielä täydelliset kevään tuulisina päivinäkin. Näitä saa yhdisteltyä tyylikkäästi erilaisten takkien ja jopa liivienkin kanssa. Vilukissalle poolopaita on täydellinen valinta, koska kylmä tuuli ei pääse niskaan ja kaulaan.

Ostin siis kaksi samanlaista poolopaitaa Gina Tricotista ja yllätyin suuresti näiden laadusta. Mietin hetken aikaa, kuinka hyvää materiaalia nämä voisivat olla, koska hintaa oli 20€. Vaatteita hankkiessa tarkistan nykyään aina mistä materiaalista vaatteet on tehty ja vältän tiettyjä materiaaleja, jotka olen todennut huonoksi käytössä.

Materiaali vaikutti hyvältä päällepäin, mutta käytössä joskus voi silti yllättyä. Nyt yllätys oli todella positiivinen ja sen takia paidat ovat olleet ainakin joka viikkoisessa käytössä jo monien kuukausien ajan. Eniten mietin miten kaulus lähtee löystymään, koska kiskon sitä monesti päällä eri asentoihin ja suuntaan jos toiseen. Pesussa viimeistään paita on mennyt takaisin alkuperäiseen muotoon kutistamatta itseään hihoista, tai pituudesta.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERANäistä voisinkin tehdä vielä keväisen postaussarjan erilaisia tapoja yhdistää poolopaita! Onko joku teistä hurahtanut viime vuosina taas poolopaitoihin? Muistan viimeksi omistaneeni poolopaidan 14-vuotiaana ja sen jälkeen vasta nyt 23-vuotiaana. Mieli muuttuu ja tottumukset, mutta tämä on ollut ehdottomasti mieluisa uusi/vanha lemppari!

-Ninni

Tyylit vastakkain #2

Pitkästä aikaa tämän postaussarjan pariin! Ette arvaakkaan, kuinka olen pihissyt ja puhissut milloin saan tehtyä tästä uuden osa. Yllätyin niin paljon, miten edellinen tyylit vastakkain postaus sai kommentteja -nykyään, kun kommentointi on niin vähäistä blogeissa.

Tänään on kaksi mun aivan perus tyyliä, mutta aivan eri tilanteissa. Tiedän kevään vallanneen kaikkien sydämet ja nilkat vilkkuu jo kovaa vauhtia, silti tuon vielä talviset ja lämpimämmät asut esille.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERATalven lempparein takki, jonka ostin pitkän harkinnan jälkeen Bik Bokista. Tällä takilla menin 99% talvesta, koska en nähnyt tarvetta hankkia montaa takkia arki käyttöön. Yritän myöskin välttää ostamasta montaa vaatetta kerralla, no ylipäätään vältä ostamista nykyään paljon. Silti ettei kerralla osta paljoa, jolloin se yhden vaatteen ostaminen joskus tuntuu isommalta.

Toivottavasti tästä ajatuksesta sai kiinni mitä hain takaa. Keltainen väri on pitkään tuntunut omalta jutulta niin vaatteissa, kuin sisustuksessa. Tässä asussa tykkään kaikesta ja etenkin siitä, kuinka jokainen näistä vaatteista sopii niin moneen eri asukokonaisuuteen.Tyylit_vastakkain_#2_6Tyylit_vastakkain_#2_7Tyylit_vastakkain_#2_8Tyylit_vastakkain_#2_9Tyylit_vastakkain_#2_10Tässä asussa jossa olen kulkenut viikossa 2-6 kertaa viimeisten kuukausien aikana. Tää on aivan puhtaasti mun sali/kauppatyyli. Paksu takki, ulkohousut, jumppapussi ja lenkkarit, täydellisen yksinkertainen arkisiin tekemisiin. Vaikka asu on täydellinen vastakohta edelliselle niin pienellä muuntamisella tästäkin saisi rennon asun kaupungille.

Jos jotain jään kaipaa talvesta on se, kuinka ihana Niken takki menee sivuun odottamaan uusia kylmiä kelejä. Annan täydet pisteet takin monikäyttöisyydestä niin lämpimän ominaisuuden ja siitä, kuinka takin pystyy halutessaan kääntää. Sillä saa takkiin erilaista ilmettä, vaikka itsellä tulikin käytettyä vain samalla puolella. Tämä takki oli toinen minkä ostin talven alussa. En omistanut yhtään takkia jota voisin käyttää ulkona salille mennessä ja sillon, kun ei tarvitse näyttää miltään.

Lämpimät kelit lähestyy kokoajan, enkä malta oottaa kevyempää pukeutumista. Kohta alkaa talvitakkien pesu ja varastointi, mutta sitä ennen fiilistellään -kumpi tyyli tällä kertaa iski suhun paremmin? 😊

-Ninni

Miksi blogit ovat siloiteltuja

Jokainen joka joskus on ladannut kuvan, tai tekstin sosiaaliseen mediaan voi jossakin mielin samaistua siihen, ettei tarina ole aina samanlainen mitä ladattu kuva antaa viestittää. Postaukset ja videot joissa kerrotaan totuuksia kuvaushetkistä mitä siellä on tapahtunut, tai sen hetken fiiliksistä on aihe mitä on hauska lukea ja siitä taas muistaa, että jokainen meistä on vain ihminen joka elää sitä elämää jossa kaikki on mahdollista.

Tein joskus postauksen jossa kerroin 7 asukuvan takaa tarinan mitä sillä hetkellä on tapahtunut ja muita sen hetkisiä fiiliksiä. Pitkästä aikaa oon saanut kerättyä kuvia joista teen jossain vaiheessa samantyylisen postauksen, koska tämmöinen tuntui kiinnostavan myös teitä!

Yhden kuvan takana voi olla isokin tarina kerrottavana, mitä tulee sitten kokonaiseen instagram feediin, joka on täynnä kuvia, tai blogeihin? Ei ole tuulesta temmattua, kun somettajien elämää sanotaan siloitelluksi, mutta tätä sanotaan vain sen somen pinnallisen puolen perusteella. Olen pystynyt olla puhumatta vaikeista asioista jopa perheelle, joten somessa asioiden salaaminen ei tunnu siihen verrattuna edes vaikealta.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siloitellaanko omaa elämää tahalleen somessa ja miksi niin tehdään?

Nyt pystyn puhumaan vain omasta kokemuksesta ja omista päätöksistä. Blogin aloittaessa tein tietyt säännöt itselleni mitä en halua someen tuoda ja niistä olen puhunut myös tässä postauksessa. Uskon monien luulevan siloittelun tulevan siitä, koska aina jaetaan niitä hyviä asioita ja se mielestäni on monien kuvien tarkoituskin -jakaa niitä onnellisia hetkiä ja onnistumisia.

Niitä kuvia otetaan monesti silloin, kun on onnellinen ja asiat on ihanasti sillä hetkellä ja juuri sen hetken haluaa ikuistaa. Siksi monesti voi tuntua siloittelulta, jos omasta elämästä nauttii oikeasti ja ihmisistä sen ympärillä, tällöin niitä kuvia ihanista hetkistä tulee silloin paljon.

Itse haen kuvista inspiraatiota monella eri tapaa ja suurin niistä on positiivista elämäntapaa ja piristystä. Esimerkiksi jos olen kipeänä sängyn pohjalla, haluan katsoa muiden urheilujuttuja joista saa uutta puhtia siihen, kunnes pääsee terveenä taas salille hikoilemaan. Näitä vertauksia on monia erilaisia, koska jokainen etsii somesta omaan elämään sopivia inspiraation lähteitä ja joistakin tulee myös omaan elämään roolimalleja. En ole varma onko roolimalli nyt oikea sana sille mitä haen takaa, mutta somettajasta joka tuo somen välityksellä seuraajalle paljon hyvää mieltä ja johon voi samaistua monissa asioissa, voi hänestä tulla roolimalli josta otetaan hieman oppia/mallia hyvällä tavalla sinne omaan elämään.

Blogin kirjoittaminen on varmasti suurimmalle osalle bloggaajista hetken hengähdyspaikka elämästä, pieni irti otto arjesta jolloin voi kirjoittaa omista kiinnostuksen kohteista. Oli sitten asuista, kauneudesta, sisustuksesta, käsitöistä -ihan mistä vain. Se hetki, kun saa keskittyä blogin kirjoittamiseen ja kuvien muokkaukseen on hetki milloin ei tarvitse ajatella mitä omassa elämässä sillä hetkellä tapahtuu.

Sama asia urheilun parissa, silloin unohdetaan sen hetkiset ajatukset. Silloin voi päästää irti ajatuksista ja keskittyä vain itseensä. Uskon vahvasti sen olevan syy miksi monet blogit tuntuu olevan siloitellun näköistä, koska monet kuvat ja kirjoitukset on luotu silloin kun ei tarvitse miettiä mitä kaupasta pitää ostaa, tai joitakin surullisia asioita. Vaikka bloggaaja olisikin avoin ja kirjoittaisi joskus isoista asioista, niin silti uskon jokaisen tarvitsevan enemmän sitä hyvää ja rentoutta elämään, kuin surullisia tarinoita.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERABlogini on omalla tapaa laajaa päiväkirjaa, mutta enemmän semmonen josta saan itselleni suurimmaksi osaksi inspiraatiota. Täällä haluan keskittyä positiiviseen ajatteluun itseni takia ja myös toivon sillä tuovan inspiraatiota niille, jotka kaipaa sitä positiivisuutta. Todella harvoin kerron mitään syvällistä elämästäni, mutta nyt olen alkanut murtaa sitä jäätä pikku hiljaa hyvällä maulla.

Menneisyyteni ei ole prinsessasatua ja siitä kirjoittaminen ja ajatteleminen välillä vie ikäviin muistoihin. Vaikka asioita menneisyydestä on tullut käsiteltyä, niin silti niihin on turha palata -en usko kenellekkään olevan hyvä muistella menneisyyden haamujaan, koska kummiskin joka päivä me suunnataan vain tulevaisuuteen.

Vaikka olen avannut asioita, on silti joitakin mitä en koskaan halua tuoda täällä esille. Meistä jokainen tekee virheitä, tutustuu vääriin ihmisiin, sanoo väärin ja tekee vääriä valintoja. Monestikkaan siinä hetkessä ei tajua tehneensä virhettä, koska sen hetkinen aika ja tunteet vie mukanaan. Myös se on jokaisen oma päätös mitä asioita haluaa tuoda julkiseksi ja niitä pitäisi jokaisen ihmisen kohdalla kunnioittaa.

Meistä kukaan ei ole täydellinen ja vain sillä on väliä miten aikoo muuttua ja tehdä asioiden eteen töitä. Elämän ei kuulu olla helppoa ja niitä vaikeuksia tarvitaan, vaikka haluan elämän olevan pääsääntöisesti tasaista ja neutraalia, kovien vuoristoratojen sijaan.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miten olen siloitellut elämääni blogissa? 

Valehtelua en siedä, mutta se mikä menee valehtelun puolelle on aina katsojan silmissä. Jos jakaa kakusta kuvan ja kuvatekstissä sanotaan –vapaapäivän kunniaksi tuli leipaistua kakkua. Ja todellisuudessa onkin polttanut kaksi ensimmäistä kakkua pohjaan, viimeiseen kakkuun unohtanut laittaa rasvan ja kakku maistuu kuivalta, niin onko kuvateksti silloin valheellista? Jokainen tykkää lukea kommelluksista, mutta ymmärrän myös jos tämä kuvitteellinen kakku ja sen tekijä olisi leipuri, niin sen ammattillinen kuva voisi rakoilla jos tästä kommelluksesta kertoisi julkisesti.

Uuden vuoden vaihtuessa sanoin viime vuoden olleen elämäni parhaimpia ja hienoimpia varsinkin kesän suhteen. Ensimmäisenä, kun ajattelen viime kesää muistan täydelliset kesäiset päivät, monet onnistuneet kuvausreissut puolison kanssa, muutto uuteen kotiin ja jopa yhden rantapäivän jolloin sain rusketusraidat. Silti tuon kesän ylle mahtui yksi suuri musta pilvi. Se pilvi oli veljeni vakava sairastuminen.

Kysyin häneltä lupaa voinko kertoa tästä asiasta, koska varsinaisesti tässä ei enää puhuta pelkästään minun elämästä. Vietin täydellistä kesää samaan aikaan, kun rakas läheiseni taisteli sairaalassa. Tästä asiasta en puhunut missään somessa, pelkästään perheen, puolison ja pomoni kanssa. Monta kertaa taistelin itseni töihin ja ainut ajatus oli, minun pitää pärjätä omassa elämässä vaikka ympärillä tapahtuisi mitä.

Olen todella herkkä ihminen ja varsinkin jos kyse on läheisistä. Tein suuren päätöksen siinä etten mene sairaalaan katsomaan veljeäni. Pidin itseäni itsekkäänä ja jopa idioottina, koska monesti kuulin kuinka hän on kysellyt perääni ja olenko käynyt katsomassa häntä. Jopa tätä kirjoittaessa pidän itseäni itsekkäänä, mutta tämän vaikean päätöksen takana oli syvempi ajatus. Jos olisin mennyt kohtaamaan asian olisi silloin herkkä puoleni saanut vallan, jolloin en olisi suostunut lähtemään kotiin, kuin vasta sitten kaiken ollessa hyvin.

Kyse oli toisesta paikkakunnasta, noin 200 kilometrin päässä. En mitenkään olisi voinut jäädä töistä pois kesän ajaksi ja siitäkin pidemmälle. Olisin totaalisesti hukannut elämäni toisen elämän eteen johon en olisi mitenkään pystynyt vaikuttamaan, enkä edes auttamaan. Lohtua tähän toi se, että sydämessäni tiesin veljeni ymmärtävän miksen koskaan tullut katsomaan häntä sairaalaan.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Puhelin soitto helpotti omatuntuntoa

Kun veljeni tila oli alkanut paranemaan juttelimme hetken aikaa puhelimessa. En muista ikinä jännittäneeni yhtä puhelin keskustelua niin paljoa. Olin julkisella paikalla ja jouduin pidättämään kyyneleitä, se tuttu ääni jota on kuullut koko elämänsä aikana oli nyt puhelimen päässä. Se soitto toi helpotusta ja lohtua, kun pehmeä ääni kuului puhelimesta.

Tämä aika oli erittäin vaikeaa, mutta opettavaista. Koskaan ei tiedä mitä muiden elämässä oikeasti tapahtuu, joten ikinä ei voi sanoa somen perusteella, kuinka joillakin kaikki on niin helppoa ja ihanaa. Ihan jokainen meistä elää samantyylistä elämää, siinä elämässä on ylä ja alamäkiä, siinä elämässä kaikki on mahdollista.

Jos joku muu tekee paljon töitä oman elämän eteen ja hehkuttaa sitä somessa, kenelläkään ei ole oikeutta alkaa sitä lyttäämään. Meistä jokaisesta voi tulla mitä vain, jos on valmis tekemään töitä sen eteen. Tätä työnmäärää on vaikea tuoda esille somessa, jolloin se monesti heijastuu helppona ja elämän tuoneen kaiken eteen helposti.OLYMPUS DIGITAL CAMERAJohan oli pläjäys tälle maanantaille, toivottavasti tästä kirjoituksesta sai kiinni muutkin, kuin vain minä! Kiitos jos jaksoit lukea koko postauksen, ja oikein ihanaa uutta viikkoa sinne ruudun toiselle puolelle 💛

-Ninni

Turvotus piiloon pukeutumisella

Hellou!

Keho ja siihen kuuluva ulkonäköpaineet on kasvanut vuosien myötä jopa naurettavan isoiksi. Ysärillä lapset kulki kerhossa mummojen verhojen näköisillä kalsareilla kaikkien nähden ja jopa tämä juntti joutui niillä hirveillä pitkiksillä olla liikuntatunnilla poikien nähden. Sieltä ensimmäinen ulkonäköpaineeseen liittyvä muisto on tullut, vaikkei kukaan kiinnittänyt pitkiin kalsareihini mitään huomiota.

Sopusuhtaisena, hoikkana, normaalipainoisena -miten vartaloni nyt sitten luetellaankaan nykypäivänä, tiedän miten helposti muutokset omassa kehossa näkyy itselleen ja joillekkin utelijoille. Mahani on aina reagoinut siihen miten on tullut syötyä, onko se aika kuusta, tai onko stressiä. Kaikki se näkyy turvotuksena, joskus pienenä ja joskus suurena pömpötyksenä jolloin voisi kuvitella pullan olleen uunissa jo pidemmän aikaa. Lapsena aina mahaa turvottaessa vitsailinkin, että olen raskaana -enää tuollaista ei viitsi heittää vitsilläkään, ettei vaan kukaan ala muuta luulemaan.
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMahan turvotus on normaalia, varsinkin kuukautisten aikana eikä sitä tarvitse hävetä. Monesti itsetunto tuntuu olevan alhaalla kuukautisten aikana, kun tunteet vaihtelee ja turvotus ei auta tuota fiilistä menemään ylöspäin. Vuosien myötä on tullut opittua monia kikkoja miten kohentaa omaa itsetuntoa ja turvotukseen olen löytänyt vain yhden keinon.

Pukeutumisella on suuri vaikutus moniinkin ulkonäöllisiin kriiseihin ja mitä paremmaksi tuntee itsensä sen hetkisessä asussa, sitä itsevarmempi fiilis tulee. Päivinä jolloin mahaa turvottaa syystä, tai toisesta olen aina suosinut kireiden farkkujen sijaan joustavia ja löysempiä housuja, mielellään myös korkea vyötäröisiä.

Äärimmäisen helppo kikka peittää pallomaha, mutta silti näyttää tyylikkäältä. Ei sillä ettei turvonneessa mahassa näyttäisi tyylikkäältä, vaan ei tarvitse pukea päällensä kaapin perältä kotihousuja, koska mikään muu ei tunnu hyvältä.
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERATiukat farkut on omia lemppareita monissakin asuissa, mutta väljempien housujen kontrasti asuihin on niin kaunis ja sopii jokaiselle vartalotyypille. Pukeutumisessa ei pidä muutenkaan koskaan tinkiä mukavuudesta. Jos tiukkien farkkujen laittaminen päälle tuntuu enemmän kiskomiselta, niin suosi mielummin muita istuvia housuja. Joskus vaan on päiviä jolloin ei pysty laittamaan jalkoihin mitään kiristävää ja siksi vaatekaapista täytyy löytyä farkkujen vastakohtaiset luottohousut.

Toinen vinkki turvonneen masun piilottamiseen löytyy yläosasta. Tyylikkääseen vaatteiden yhdistämisessä on toiminut vuosien ajan sääntö -toinen väljä ja toinen napakka. Tarkoittaen sillä, jos yläosa on väljä niin alaosa on silloin oltava napakka ja toisinpäin. Väljien housujen kanssa suosin aina napakkaa yläosaa, koska muuten asukokonaisuudesta tulee laatikkomainen, pötkylä, tai liian höpsön näköinen.

Poikkeuksia on, mutta tällä tavalla saa tuotua vartaloa esille ja omia muotojaan. Eli kokonaisuudesta tulee juuri täydellinen! Turvonneen alamahan pystyy myös piilottamaan väljällä yläosalla, joka peittää mahan ja napakampi alaosa tuo alaosaan muotoa.

Pienillä jutuilla saa takaisin paremman fiiliksen, jopa kuukautisten aikana jolloin monesti kaikki tuntuu olevan huonosti -voin allekirjoittaa tän omasta puolesta! Ihanaa loppuviikkoa ja tulevaa viikonloppua 💛

-Ninni

Erilaisia tapoja yhdistää ruutuhousut 3/3

Erilaisia_tapoja_yhdistaa_ruutuhousut_3_3_1Erilaisia_tapoja_yhdistaa_ruutuhousut_3_3_2Erilaisia_tapoja_yhdistaa_ruutuhousut_3_3_3Viimeistä ruutuhousua viedään! Viimeksi mentiin keväisemmällä asulla ja nyt vielä otetaan irti kaikista ihanista takeista mitä kerkeää pitämään ennen ensi talvea. Yli vuosi sitten rakastuin ihan totaalisesti Teddy takkeihi, ihanan pörröiset ja lämpimät takit näyttää hyvältä, kuin tuntuu päällä ihanalta.

Tälle talvelle ostin vielä uuden takin Bik Bokilta, koska tiesin tämän tulevan joka päiväiseen käyttöön ja onhan tämä nyt söpö! Kaapissa oli muutamia takkeja joita en ollut käyttänyt tänä talvena ollenkaan, joten niiden oli parempi lähteä kiertoon. Tapanani on aina heittää yhtä uutta vaatetta vastaan 3 vanhaa vaatetta joko roskiin, tai eteenpäin myyntiin.

Tätä takkia harkitsin kauan, koska kohta on kevät eikä takkeja tarvitse. Myöskin se, että niitä takkeja oli muutama kaapissa, vaikka kahdesta olinkin päättänyt luopua. Loppujen lopuksi laitoin 4 takkia myyntiin tätä vastaan ja se oli ehdottomasti hyvä päätös.Erilaisia_tapoja_yhdistaa_ruutuhousut_3_3_4Erilaisia_tapoja_yhdistaa_ruutuhousut_3_3_5Erilaisia_tapoja_yhdistaa_ruutuhousut_3_3_6Eniten tämä takki on kompannut näiden ruutuhousujen kanssa täydellisesti. Maanläheiset värit vaatteissa näyttää vaan niin hyvältä, siistiltä ja samaan aikaan tyylikkäältä, vaikka rakastan keltaista kaikista eniten.

En malta odottaa kevättä, jolloin sukkahousut voi jättää ruutuhousujen alta pois ja jalkaan voi laittaa tennarit. Näen sen jo silmissä, kuinka täydellisiä asuja näistä housuista saakin vielä yhdistettyä lisää. Ehkä vielä keväinen versio ruutuhousujen yhdistämisestä olisi tarpeen, vai mitä mieltä ootte? Onko pappahousujen hypettäminen parempi jättää tähän, vai iskeekö pienillä ruuduilla koristavat suorat housut teidän tyyliin?

-Ninni