Onnistuneet yllätykset

Ihanaa maantaita, toivottavasti viikonloppuna kaikilla oli hyvää seuraa ja saitte viettää omanlaisen äitienpäivän. Tuttuun tapaan vuodesta toiseen ja niin pitkälle, kun elämässä on mahdollista meidän perhe kokoontuu yhteen merkkipäivinä. Poikkeusta ei tullut tänäkään vuonna ja vietimme äitienpäivää lauantaina koko poppoon tullessa kotikotiin viettämään aikaa.

Lähdin torstaina reissuun kohti Tamperetta, että saan viettää mahdollisimman paljon aikaa rakkaiden kanssa, yhteistä aikaa kun ei koskaan ole liikaa. Puoliso tuli perässä lauantaina ja sillä aikaa, kun iskä oli häntä hakemassa laitoimme pöydän koreaksi, kahvin tippumaan ja herkut esille. Oli meinaan viikonlopun ensimmäisen yllätyksen aika, puolisostani tuli samana viikonloppuna kummisetä ja apulaispäällikkö.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAKuten mainitsinkin äitienpäivää vietimme lauantaina, kun koko perhe pääsi paikalle. Äidin herkullisen lasagnen parissa ja istuen iltaa rennosti saunomalla ja vain olemalla. Joskus on vaan ihanaa olla, ei mitään ylimääräistä, pelkästään istua ja ihmetellä. Siskon kanssa ostimme äidille kirjan lahjaksi Suomalaisesta kirjakaupasta, mutta se ei ollutkaan mikä tahansa kirja.

Tarinat ja muista oppiminen on hirmu mielenkiintoista ja myös hauskaa, vaikka kyseessä olisi läheinen, jonka luulisi tuntevan jo varpaista korviin. Vaikka olisi kuullut monta kertaa asioita menneisyydestä, niin aina tulee jotain uutta ja nyt voimme oppia äidistämme vielä enemmän. Kirjaan saa äiti kirjoittaa mitä siinä ikinä kysytäänkään, lapsuudesta, rakkaudesta ja koko elämästä. Tuo kirja on semmoinen jonka varmasti monet haluaa lukea alusta loppuun, ja toivon sen säilyvän vielä jälkeläisillekkin. Pala Juutisen muumimammasta, joka on meidän hyvä sydäminen ja upea äitimme.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAIkinä ei voi liikaa muistuttaa siitä, että viettäkää aikaa rakkaiden kanssa. Nähkää ja jutelkaa enemmän, varsinkin vanhempana. Onneksi kohta on taas kesä ja ihmiset liikkuvat enemmän ja lomailevat, silloin on hyvä aika pakkaa kamat ja mennä näkemään muita. Rakkaus on asia mitä tämä maailma tarvitsee enemmän, joten rakkauden täytteistä viikkoa jokaiselle!

-Ninni

10 faktaa jota et välttämättä tiennyt minusta

Otsikko puhuu jo puolestansa! Kuka nyt ei haluaisi kuulla jotain paljastuksia muista. Yritin miettii paljon semmoisia, mitä edes oma siskoni minusta tietäisi ja uskokaa pois -she knows everything.-

1.Mä pelkään aivan tajuttoman paljon lokkeja ja joissain määrin myös puluja. Lokit on siellä kärjessä! Mulle ei oo koskaan tapahtunut mitään draagista lokkien kohalla, mutta aina kun ne lentää mun yli mun on pakko yrittää jotenkin väistää, ettei sieltä nyt vaan lentäisi mitään. Pulut on kanssa pelottavia silloin kun ne tepastelee, tuntuu kuin ne seurais tai tulis eteen tarkotuksella.

2. Pienenä mä lainasin kirjastosta kissakirjoja. Niitä missä käsitellään kissan rakennetta ja kaikkee mitä kissa on. Opettelin sieltä miten tunnistaa onko tyttö vai poika. Pääsin aika montakin kertaa käyttää tätä tietoo hyväkseni ja pidin itseäni todellisena kissa experttinä.

3. Jos mun pitää löytää johonkin vieraassa paikassa yksin niin alan melkein aina hätiköimään. Varsinkin jos apuna on vain google maps joka ei auta melkein yhtään mitään. Mulla on niin huono suuntapää, että ei mitään järkee.

20160705_155314

4. Silloin kuin itken, en voi koskaan katsoa itseäni peilistä. En tiedä mikä siinä on, mutta aina jos vähääkään edes itkettää ja pitäis meikkiä korjata niin ei. Sitten vasta kun oon saanut koottua itseni voi alkaa miettimään peilistä katsomista miltä näytän.

5. Mussa on niin monia puoli joita en oikeen itsekkään välillä tunnista. Varsinkin tyyliasioissa, on se hempee puoli, mutta myös se ronskimpi puoli. Esimerkiksi, joskus haluan laittaa söpön villapaidan päälle ja kaikki olla tiptop, kun taas joku päivä rykästä hupparin ja laittaa conssit jalkaan, ilman sen suurempia huolia ulkonäöstä.

6. Uskon rakkauteen. En usko jumalaan, tai mihinkään muuhunkaan, ainut asia mihkä uskon todella on rakkaus. Mulla on ollut onnellinen lapsuus ja oon saanut viettää sen ehjässä perheessä, kummankin vanhemman seistessä mun vierellä ja sit päälle muutamat sisarukset. Rakkautta on monenlaista ja suurinta on se, minkä eteen oot valmis tekemään ihan mitä tahansa.

7. Oon heikko. Isoja asioita tehdessä ja miettiessä mä aina toivon vain, että olisin se pieni tyttö jonka äiti tulee herättämään tarhaan. Laittaisin mun nallepuh repun selkään ja äitin saattelemana astuisin niistä isoista porteista, odottaisin kunnes isi tulee päivällä töistä suoraan hakemaan. Haluisin loppuun asti välttää isojen asioiden tekemistä jotka ovat vaikeita, mun on vaikea luopua asioista ja ihmisistä. Siksi monesti poltan näppini kun yritän aivan turhaan saada asioita toimimaan.

20160705_155446

8. Tää on ehkä paras ja minkä jokainen mun tunteva voi allekirjoittaa -voisin elää herkuilla.- Oon ehkä pahimpia herkkusuita!

9. Kun olin pieni äiti lauloi mulle aina yhtä laulua. Muistan joskus muutamia vuosia sitten äiti lauloi pitkästä aikaa sitä mulle, kun olin surullinen ja se sai kylmille väreille ja tipan linssiin. Vieläkin vaikka ajattelinkin sitä, että äitini laulaa mulle sitä laulua saa mut herkistymään tai itkemään. Joskus kun mulla on surullinen fiilis, mulla on yksi äidin paita missä lukee kultakimpale. Laitan sen monesti päälle ja kuvittelen äitin laulavan sitä laulua.

10. Yksin kotona luulis aina, että ihminen haluaa rentoutua. Olla pötköllään ja chillailla. Mä taas saan monesti hepuleita. Riekun/tanssin (mikskä sitä ikinä uskaltaa kutsuukkaan) ympäri kämppää. Ölisen ja mölisen samalla, en tiä siis ihmeellisiä virtapiikkejä, mitä saan kyllä joskus muulloinkin.

20160705_155430(0)

Toivottavasti näistä irtosi jotain, myös siukulle joka on silmät ja korvat kaikelle ❤

-Ninni