Alle 1000 seuraajalla et ole uskottava somettaja

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAIhanan paha some josta voisi puhua paljon eri näkökulmista ja silti päätyä samaa tietä sen käyttämiseen ja olemiseen osa arkea. Tuun myöhemmin puhumaan somen käyttämisestä omasta näkökulmasta muutamallakin eri postauksella, mutta tänään haluan kertoa siitä miten pienenä somettajana koen somen ihmeellisen maailman.

18-vuotiaana latasin instagramin ja aloin tutustumaan sen ihmeellisen maailmaan. Mikä ensimmäisenä nousi pinnalle oli tykkäysten määrä ja se kuuluisa seuraajien määrä. Asuin tuolloin pienellä paikkakunnalla omistaen muutamia kavereita, joten seuraajia oli ihan muutamia tuttuja, sukulaisia, tutun tuttuja ja naapurin serkun koiran ulkoiluttaja. Vaikka tuolloin kirjoitin jo blogia en kokenut sitä sen kautta ongelmaksi, kuinka monta seuraajaa instagramissani oli. Vasta muutettuani Helsinkiin ja vuosien mittaan alettuani tosissaan miettimään blogin suuntaa, alkoi myös kasvaa mielessä jännitys seuraajista. Miten yksi numeroluku sivun yläreunassa voi merkatakkin niin paljon omaan tekemiseen.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOlen monella tapaa kiitollinen ollessani pieni somettaja, koska saan tehdä paljon virheitä ja etsiä omaa juttuani rauhassa. Vuosien mittaan tavoitteet ovat kasvaneet ja haave ei kummiskaan ole olla aina pieni somevaikuttaja, mutta aika näyttää tietysti sen mihin suuntaan tulee lähettyä.

Instagramissani on tällä hetkellä alle 500 seuraajaa ja pienelle juntille se ihmismäärä on paljon, koska niitä tuttuja ja sukulaisia on vain vähäsen. Olen ahkerasti poistanut feikkikäyttäjiä, joten lukukin on ennen näyttänyt suuremmalta. Mystinen luku mikä koostuu ihmisistä, niistä tutuista, somettajista, inspiraatiota hakevista, utelijaista ja kannustajista. Miksi siitä tuli niin tärkeä osa itseään ja omaa tekemistä?

Tämä aihe nousi pintaani pitkästä aikaa sillä, kun halusin liittyä ryhmään jossa autetaan toisten somettajien tilejä näkymään enemmän. En välitä niistä jotka kehuvat kaikkea sen takia, koska some nyt on vaan niin ihanaa. Tavoitteeni tämän tyylisessä ryhmässä olisi löytää tuttuja Helsingistä, joiden kanssa käydä kuvaamassa ja jakaa tätä blogimaailmaa.

Tähän ryhmään en päässyt sen takia, koska instagram tililläni ei ole 1000 seuraajaa. Olin liian pieni, mitätön ja epäpätevä liittymään kymmenhenkiseen someryhmään. Myönnän, että tunsin ensin hieman kiukkua ja sitten totaalisen mitättömyyden tunteen. Tuleeko minusta koskaan uskottavaa bloggaaja, jos tililläni ei ole suuria seuraajamääriä?

En ole pitkään aikaan laittanut yrityksille yhteistyöpyyntöjä, koska olen alkanut ajattelemaan heidänkin vain haluavan ne suuret julkisuuden henkilöt mainostamaan tuotteitaan. Käyn töissä, enkä tarvitse yhteistöitä elantoani varten, mutta haluan niistä kerryttää kokemusta, vaikka olenkin pieni somevaikuttaja.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERASeuraajat ovat kansa joiden avulla noustaan, se ei olekkaan ihan mitätön luku, kun haluaa nousta ja saavuttaa tavoitteita, mutta se on mitätön luku elämässä. En halua sen vaikuttavan tekemiseeni, kuinka iso luku seuraaja palkissa lukee, tai blogin kävijämäärissä. Haluan tehdä somea silti yhtä suurella intohimolla ja kokematta mitättömyyden tunnetta. Somettamiseni voi jäädä harrastukseksi, mutta sitä haluan tehdä niin kauan kuin intohimoa löytyy.

Olen kirjoittanut blogia jo monta vuotta ja olen niin kiitollinen pienestä lukijakunnastani, pienet asiat kannustavat ja siksi etenen pienin, mutta varmoin askelin. Olit sitten isompi somettaja, tai pienempi, ainut asia mikä merkitsee on kunhan teet omaa juttuasi intohimolla ja tyytyväisin mielin.

-Ninni

Onko seuraajamäärät koskaan vaivannut teitä ja miten olette selvinnyt siitä ajatuskuplasta?

Onnistuneet yllätykset

Ihanaa maantaita, toivottavasti viikonloppuna kaikilla oli hyvää seuraa ja saitte viettää omanlaisen äitienpäivän. Tuttuun tapaan vuodesta toiseen ja niin pitkälle, kun elämässä on mahdollista meidän perhe kokoontuu yhteen merkkipäivinä. Poikkeusta ei tullut tänäkään vuonna ja vietimme äitienpäivää lauantaina koko poppoon tullessa kotikotiin viettämään aikaa.

Lähdin torstaina reissuun kohti Tamperetta, että saan viettää mahdollisimman paljon aikaa rakkaiden kanssa, yhteistä aikaa kun ei koskaan ole liikaa. Puoliso tuli perässä lauantaina ja sillä aikaa, kun iskä oli häntä hakemassa laitoimme pöydän koreaksi, kahvin tippumaan ja herkut esille. Oli meinaan viikonlopun ensimmäisen yllätyksen aika, puolisostani tuli samana viikonloppuna kummisetä ja apulaispäällikkö.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAKuten mainitsinkin äitienpäivää vietimme lauantaina, kun koko perhe pääsi paikalle. Äidin herkullisen lasagnen parissa ja istuen iltaa rennosti saunomalla ja vain olemalla. Joskus on vaan ihanaa olla, ei mitään ylimääräistä, pelkästään istua ja ihmetellä. Siskon kanssa ostimme äidille kirjan lahjaksi Suomalaisesta kirjakaupasta, mutta se ei ollutkaan mikä tahansa kirja.

Tarinat ja muista oppiminen on hirmu mielenkiintoista ja myös hauskaa, vaikka kyseessä olisi läheinen, jonka luulisi tuntevan jo varpaista korviin. Vaikka olisi kuullut monta kertaa asioita menneisyydestä, niin aina tulee jotain uutta ja nyt voimme oppia äidistämme vielä enemmän. Kirjaan saa äiti kirjoittaa mitä siinä ikinä kysytäänkään, lapsuudesta, rakkaudesta ja koko elämästä. Tuo kirja on semmoinen jonka varmasti monet haluaa lukea alusta loppuun, ja toivon sen säilyvän vielä jälkeläisillekkin. Pala Juutisen muumimammasta, joka on meidän hyvä sydäminen ja upea äitimme.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAIkinä ei voi liikaa muistuttaa siitä, että viettäkää aikaa rakkaiden kanssa. Nähkää ja jutelkaa enemmän, varsinkin vanhempana. Onneksi kohta on taas kesä ja ihmiset liikkuvat enemmän ja lomailevat, silloin on hyvä aika pakkaa kamat ja mennä näkemään muita. Rakkaus on asia mitä tämä maailma tarvitsee enemmän, joten rakkauden täytteistä viikkoa jokaiselle!

-Ninni

Kun ilmastonmuutoksesta puhuminen ahdistaa

Ilmastonmuutoksesta puhuminen, lukeminen, kuunteleminen ja näkeminen saa nykyään ahistuneeksi. Mitä itse voisi tehdä tehdäkseen kaiken voitavansa ja riittääkö se? Teenkö tarpeeksi ja miten nauttisin juuri omasta elämästä ilman kokemasta sen olevan arvosteltavissa ja verrattavissa sen tarpeellisuutta ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

Näitä ajatuksia lähiaikoina on pyörinyt päässä hurjan paljon, jopa niin paljon, että asia on saanut jo ahdistuneiseksi. Netflixissä on hyvin toteutettu dokkari our planet, jota katsoin ensimmäisen jakson ja ajattelin pystyväni katsomaan kaikki jaksot. Lapsesta asti olen ollut todella herkkä katsomaan sitä, kuinka joku kuolee ruuan takia, tai eläinvauva kuolee selviytyäkseen hankalissa olosuhteissa. Tiedän tämän olevan niin tyhmää siinä mielessä, että olen sekasyöjä. Tähän on silti maailma mennyt, eikä sekasyöjän tarvitse olla itse näkemässä sitä prosessia ja aivan varmasti olisin vähintään kasvissyöjä, jos omilla käsilläni joutuisin päättää jonkun elämästä.

Dokumentti on muutakin, kuin eläimiä ja niiden mielenkiintoisista vaiheista elämässä. Mukana dokumentissa on myös meidän kaikkien rakas maailma ja sen huonovointisuus. Annan tälle dokumentille isot suositukset kaikkien katsottavaksi ja erityisesti niille, jotka eivät halua uskoa miten me ihmiset ollaan saastutettu kaikkien maailma kohta käyttökelvottomaksi.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAIlmastonmuutoksessa mietin kaikista eniten sitä, mitä oma panokseni tuo ja riittääkö se, myös se miten 2019 luvulla on ihmisiä, jotka eivät usko selviin merkkeihin? Myönnän heti, etten alkanut perehtymään edes heidän kantaan jotka kieltää kokonaan ilmastonmuutoksen. Uskon sen liittyvän pelkoon, miksi joku muuten kieltäisi asian jonka näkee ja tuntee maailmassa.

Pelko on erittäin vahva tunne ja saa meidät ihmiset tekemään asioita, jotka ovat kaukana viisaista ratkaisuista ja valinnoista. Pelkoa on monenlaista ja omasta kokemuksesta voin sanoa, jos se saa vallan, silloin ei halua uskoa ketään eikä mitään.

Jos joku miettii miten pelko ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa, niin onhan se ihan pienenäkin ajatuksena erittäin pelottavaa. Tällä hetkellä on ennustettu, että vuonna 2050 ollaan jo peruuttamattomissa ja maailmasta esimerkiksi kadonnut monet eläinlajit. Tuo vuosi ei ole kaukana ja varsinkin, meidän nuorien kohdalla asia on ajankohtainen -se on meidän tulevaisuus. Kaikki jotka ovat tehneet ja ovat tekemässä lapsia joutuvat ajatella tätä asiaa, koska se on heidän lapsien tulevaisuus.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAIlmastonmuutos on asia, josta puhuminen ahdistaa arvostelun takia. Jos puhun siitä, kuinka jokaisen täytyy miettiä omaa kuluttamista ja valintoja, mutta samaan aikaan menen syömään uusi takki päällä ravintolaan, olenko silloin naurettava. Ihmiset haluavat täydellisiä roolimalleja ja odottavat 100% täydellisyyttä muilta, mutta emme silti ole itse valmiita tekemään täysillä asioita mitkä ei ole isoin kiinnostuksen kohteena. Maailma puhdistuisi monilla asioilla ja suuri asia niistä olisi asenteen muuttuminen. On turha pelätä ilmastonmuuttumista kotona, kun mielummin elää ja tekee itselleen sopivia ratkasuja.

Vaikka 2050 vuosi on tulevaisuus, niin silti kaikesta huolimatta elän juuri nyt omaa elämääni ja erilaista tulevaisuutta kohti. Teen niin paljon asioiden eteen, kuin siitä nautin ja pystyn, ilman muiden ratkaisujen arvostelemista. Kannustetaan yhdessä ja käännetään tämä asia voitoksi, jolloin kenelläkään ei ole syytä nyrpistää nenää.

-Ninni

23-vuotias vs. 18-vuotias Ninni

Hellou!

24.4.1996 syntyi Ninni Fanny Anniina Juutisen juntti tähän maailmaan ihanaan perheeseen pienessä kylässä. Koko nuoruuteni haaveilin siitä millaista on olla täysi-ikäinen ja milloin kukaan ei voi määrätä mitä teen ja milloin. Elämäni muuttui todella paljon täytettyäni 18 ja kuka olisi tuolloin uskonut, että silloin halusin kaikista eniten asua kotona ja olla lähellä vanhempiani.

Valehtelisin jos sanoisin, ettei tullut nautittua liikaakin kaikesta uudesta muutaman kesän ajan, jolloin aurinko lämmitti ja kaikki tuntui aivan uudelta. Pieni kaupunki jossa olin asunut nuoresta tytöstä asti, muuttui aivan erilaiseksi ja ihmiset sen ympärillä. Nautin koko sydämestäni tuosta ajasta ennen muuttoani Helsinkiin, siksi varmaan moni ihmettelikin päätöstäni muuttaa, koska nautin ystävien seurasta ja elämä oli leppoista.

Nautin sinkkuudesta, huolettomuudesta, valmistumisesta, työharjoitteluista, kesätöistä, ystävistä ja ennen kaikkea siitä, kuinka olin onnellinen itsestäni. Kerroin tässä postauksessa siitä, kuinka elämä ei ole ollut aina nautinnollista ja siksi tuosta ajanjaksosta tuli nautittua erityisesti.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAEn sano olevani nyt erityisen vanha ja tylsä, vaikka viisi vuotta sitten elämäni oli täysin erilaista. Viisi vuotta?! Voiko aika olla mennyt näin nopeasti, siitä tytöstä on jo kasvanut nuori aikuinen. Noita aikoja muistan todella lämmöllä ja hymy suunpielillä. Silti olen onnellinen, että tuo huoleton elämä ja rellestely on jäänyt sinne 18-19 vuotiaan elämään. Välillä mietin menetänkö jotain tällä elämäntavalla jota elän nyt, en pahemmin käy ulkona, vaan mielummin nautin kotona olemisesta.

Missään kohtaa en viittaa parisuhteeseen, en ole koskaan välittänyt irtosuhteista, vaan mielummin kokonaan itsekseen, tai kokonaan jonkun toisen kanssa. Elämä oli paljon erilaisempaa, nyt rakastan jakaa arjen ja kodin toisen kanssa. Nuorena menetin paljon sillä, etten oikeasti nauttinut monistakaan hetkistä vaan odotin täysi-ikäisyyttä. Viisi vuotta sitten nautin täysillä kaikesta uudesta, mutta kaikesta loppuu aikanaan uuden viehätys, eikä esimerkiksi baariin meneminen enää kutkuta mahanpohjassa, kuin ennen.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERANykyään elämä sisältää pääsääntöisesti töitä, kodin siivoamista, raha-asioista huolehtimista, tulevaisuuden suunnittelua ja muuta järkeilyä elämän suhteen. Nautin tästä elämäntavasta yhtä lailla, kuin aikanaan rellestelystä. Haluan olla elämän suhteen järjestelmällinen ja ajatella tulevaisuutta mitä ennen ei tullut tehtyä, mutta olisi auttanut jo nyt tässä hetkessä.

Ikinä ei voi tietää mitä elämässä tapahtuu ja siksi menneisyydestä pitää kasvaa, nauttia nykyhetkestä ja uskaltautua tulevaan. Tänään nautin täydellisestä syntymäpäivästä puolison kanssa yhdessä lemppari ravintolassani ja kauan odotetun Avengers ensi-illassa!

-Ninni

Uusimmat tatuoinnit -muisto rakkaalle

Hellou!

Instagramissa onkin kyselty milloin näytän uusimmat tatuoinnit, jotka kävin muutama viikko sitten ottamassa ollessani vierailulla kotikotona. Entuudestaan omistin jo kaksi tatuointia, jotka on välillä somessa vilahdellut kuvissa. Halusin nyt erikseen näyttää uusimmat tatuoinnit ja kertoa tarinat niiden takaa ja mistä idea on syntynyt.

Ensimmäisenä tehtiin käteen pieni tatuointi -härän symbooli. Pienenä varsinkin rakastin lukea omaa horoskooppia ja härkä on aina osunut omaan luonteeseeni todella hyvin. Muistan ollessani nuori, kun veljeni otti oman tatuoinnin härästä ja silloin tiesin haluavani joskus tatuoida jonkin näköisen härän symbolin.

Instagramissa on ihania tilejä, joista saa inspiraatioita tatuoinneista. Erityisesti silmääni on pistänyt kaikki yksinkertaiset ja pienet tatuoinnit, joista tämän härkä tatuoinnin paikan keksin. Yllätyin paljon miten moni ei tiedä härän symbolia, vaikka näitä näkee monilla ja horoskoopit on joskus olleet todella suosittuja.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAKahden vuoden ajan olen tiennyt ottavani tietyn tatuoinnin tiettyyn paikkaan, joka kantaa suurta merkitystä aina ihollani. Vanhemmat seuraajat eivät ole voineet välttyä asialta, joka mursi meidän pienen perheen kaksi vuotta sitten. Jouduin päättämään Simban elämästä ja se päätös vei hänet kivuista eroon, seuraamaan meitä pilven reunalta.

Surutyö oli todella raskasta ihmiselle, joka ei ole koskaan menettänyt ketään, saati joutunut itse päättämään jonkun toisen elämästä. Simban kuolemasta tuli maaliskuun 28. päivä kuluneeksi kaksi vuotta ja nyt oli sopiva hetki ottaa kauan harkittu ja tarkoin suunniteltu tatuointi.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAEdellisten tatuointien otosta oli mennyt jo reilu viisi vuotta, joten jännitys oli todella kova! En muistanut yhtään miltä se tuntui ja kestänkö kipua enää. Onnekseni en ottanut isoa palaa ja tatuoinnut isoa leimaa, koska siinä olisi ollut paikat hellänä.

Siskoni oli älyttömän suurena tukena ja helpotti jännitystä. Myöskin tallensi pahimmat irvistykset videolle, joille oli myöhemmin hauska nauraa. Tatuointikuume on nyt selätetty, yksi idea on ainakin mielessä, mutta myöhemmin tulevaisuudessa tulee sen aika.

-Ninni

Miksi blogit ovat siloiteltuja

Jokainen joka joskus on ladannut kuvan, tai tekstin sosiaaliseen mediaan voi jossakin mielin samaistua siihen, ettei tarina ole aina samanlainen mitä ladattu kuva antaa viestittää. Postaukset ja videot joissa kerrotaan totuuksia kuvaushetkistä mitä siellä on tapahtunut, tai sen hetken fiiliksistä on aihe mitä on hauska lukea ja siitä taas muistaa, että jokainen meistä on vain ihminen joka elää sitä elämää jossa kaikki on mahdollista.

Tein joskus postauksen jossa kerroin 7 asukuvan takaa tarinan mitä sillä hetkellä on tapahtunut ja muita sen hetkisiä fiiliksiä. Pitkästä aikaa oon saanut kerättyä kuvia joista teen jossain vaiheessa samantyylisen postauksen, koska tämmöinen tuntui kiinnostavan myös teitä!

Yhden kuvan takana voi olla isokin tarina kerrottavana, mitä tulee sitten kokonaiseen instagram feediin, joka on täynnä kuvia, tai blogeihin? Ei ole tuulesta temmattua, kun somettajien elämää sanotaan siloitelluksi, mutta tätä sanotaan vain sen somen pinnallisen puolen perusteella. Olen pystynyt olla puhumatta vaikeista asioista jopa perheelle, joten somessa asioiden salaaminen ei tunnu siihen verrattuna edes vaikealta.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siloitellaanko omaa elämää tahalleen somessa ja miksi niin tehdään?

Nyt pystyn puhumaan vain omasta kokemuksesta ja omista päätöksistä. Blogin aloittaessa tein tietyt säännöt itselleni mitä en halua someen tuoda ja niistä olen puhunut myös tässä postauksessa. Uskon monien luulevan siloittelun tulevan siitä, koska aina jaetaan niitä hyviä asioita ja se mielestäni on monien kuvien tarkoituskin -jakaa niitä onnellisia hetkiä ja onnistumisia.

Niitä kuvia otetaan monesti silloin, kun on onnellinen ja asiat on ihanasti sillä hetkellä ja juuri sen hetken haluaa ikuistaa. Siksi monesti voi tuntua siloittelulta, jos omasta elämästä nauttii oikeasti ja ihmisistä sen ympärillä, tällöin niitä kuvia ihanista hetkistä tulee silloin paljon.

Itse haen kuvista inspiraatiota monella eri tapaa ja suurin niistä on positiivista elämäntapaa ja piristystä. Esimerkiksi jos olen kipeänä sängyn pohjalla, haluan katsoa muiden urheilujuttuja joista saa uutta puhtia siihen, kunnes pääsee terveenä taas salille hikoilemaan. Näitä vertauksia on monia erilaisia, koska jokainen etsii somesta omaan elämään sopivia inspiraation lähteitä ja joistakin tulee myös omaan elämään roolimalleja. En ole varma onko roolimalli nyt oikea sana sille mitä haen takaa, mutta somettajasta joka tuo somen välityksellä seuraajalle paljon hyvää mieltä ja johon voi samaistua monissa asioissa, voi hänestä tulla roolimalli josta otetaan hieman oppia/mallia hyvällä tavalla sinne omaan elämään.

Blogin kirjoittaminen on varmasti suurimmalle osalle bloggaajista hetken hengähdyspaikka elämästä, pieni irti otto arjesta jolloin voi kirjoittaa omista kiinnostuksen kohteista. Oli sitten asuista, kauneudesta, sisustuksesta, käsitöistä -ihan mistä vain. Se hetki, kun saa keskittyä blogin kirjoittamiseen ja kuvien muokkaukseen on hetki milloin ei tarvitse ajatella mitä omassa elämässä sillä hetkellä tapahtuu.

Sama asia urheilun parissa, silloin unohdetaan sen hetkiset ajatukset. Silloin voi päästää irti ajatuksista ja keskittyä vain itseensä. Uskon vahvasti sen olevan syy miksi monet blogit tuntuu olevan siloitellun näköistä, koska monet kuvat ja kirjoitukset on luotu silloin kun ei tarvitse miettiä mitä kaupasta pitää ostaa, tai joitakin surullisia asioita. Vaikka bloggaaja olisikin avoin ja kirjoittaisi joskus isoista asioista, niin silti uskon jokaisen tarvitsevan enemmän sitä hyvää ja rentoutta elämään, kuin surullisia tarinoita.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERABlogini on omalla tapaa laajaa päiväkirjaa, mutta enemmän semmonen josta saan itselleni suurimmaksi osaksi inspiraatiota. Täällä haluan keskittyä positiiviseen ajatteluun itseni takia ja myös toivon sillä tuovan inspiraatiota niille, jotka kaipaa sitä positiivisuutta. Todella harvoin kerron mitään syvällistä elämästäni, mutta nyt olen alkanut murtaa sitä jäätä pikku hiljaa hyvällä maulla.

Menneisyyteni ei ole prinsessasatua ja siitä kirjoittaminen ja ajatteleminen välillä vie ikäviin muistoihin. Vaikka asioita menneisyydestä on tullut käsiteltyä, niin silti niihin on turha palata -en usko kenellekkään olevan hyvä muistella menneisyyden haamujaan, koska kummiskin joka päivä me suunnataan vain tulevaisuuteen.

Vaikka olen avannut asioita, on silti joitakin mitä en koskaan halua tuoda täällä esille. Meistä jokainen tekee virheitä, tutustuu vääriin ihmisiin, sanoo väärin ja tekee vääriä valintoja. Monestikkaan siinä hetkessä ei tajua tehneensä virhettä, koska sen hetkinen aika ja tunteet vie mukanaan. Myös se on jokaisen oma päätös mitä asioita haluaa tuoda julkiseksi ja niitä pitäisi jokaisen ihmisen kohdalla kunnioittaa.

Meistä kukaan ei ole täydellinen ja vain sillä on väliä miten aikoo muuttua ja tehdä asioiden eteen töitä. Elämän ei kuulu olla helppoa ja niitä vaikeuksia tarvitaan, vaikka haluan elämän olevan pääsääntöisesti tasaista ja neutraalia, kovien vuoristoratojen sijaan.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miten olen siloitellut elämääni blogissa? 

Valehtelua en siedä, mutta se mikä menee valehtelun puolelle on aina katsojan silmissä. Jos jakaa kakusta kuvan ja kuvatekstissä sanotaan –vapaapäivän kunniaksi tuli leipaistua kakkua. Ja todellisuudessa onkin polttanut kaksi ensimmäistä kakkua pohjaan, viimeiseen kakkuun unohtanut laittaa rasvan ja kakku maistuu kuivalta, niin onko kuvateksti silloin valheellista? Jokainen tykkää lukea kommelluksista, mutta ymmärrän myös jos tämä kuvitteellinen kakku ja sen tekijä olisi leipuri, niin sen ammattillinen kuva voisi rakoilla jos tästä kommelluksesta kertoisi julkisesti.

Uuden vuoden vaihtuessa sanoin viime vuoden olleen elämäni parhaimpia ja hienoimpia varsinkin kesän suhteen. Ensimmäisenä, kun ajattelen viime kesää muistan täydelliset kesäiset päivät, monet onnistuneet kuvausreissut puolison kanssa, muutto uuteen kotiin ja jopa yhden rantapäivän jolloin sain rusketusraidat. Silti tuon kesän ylle mahtui yksi suuri musta pilvi. Se pilvi oli veljeni vakava sairastuminen.

Kysyin häneltä lupaa voinko kertoa tästä asiasta, koska varsinaisesti tässä ei enää puhuta pelkästään minun elämästä. Vietin täydellistä kesää samaan aikaan, kun rakas läheiseni taisteli sairaalassa. Tästä asiasta en puhunut missään somessa, pelkästään perheen, puolison ja pomoni kanssa. Monta kertaa taistelin itseni töihin ja ainut ajatus oli, minun pitää pärjätä omassa elämässä vaikka ympärillä tapahtuisi mitä.

Olen todella herkkä ihminen ja varsinkin jos kyse on läheisistä. Tein suuren päätöksen siinä etten mene sairaalaan katsomaan veljeäni. Pidin itseäni itsekkäänä ja jopa idioottina, koska monesti kuulin kuinka hän on kysellyt perääni ja olenko käynyt katsomassa häntä. Jopa tätä kirjoittaessa pidän itseäni itsekkäänä, mutta tämän vaikean päätöksen takana oli syvempi ajatus. Jos olisin mennyt kohtaamaan asian olisi silloin herkkä puoleni saanut vallan, jolloin en olisi suostunut lähtemään kotiin, kuin vasta sitten kaiken ollessa hyvin.

Kyse oli toisesta paikkakunnasta, noin 200 kilometrin päässä. En mitenkään olisi voinut jäädä töistä pois kesän ajaksi ja siitäkin pidemmälle. Olisin totaalisesti hukannut elämäni toisen elämän eteen johon en olisi mitenkään pystynyt vaikuttamaan, enkä edes auttamaan. Lohtua tähän toi se, että sydämessäni tiesin veljeni ymmärtävän miksen koskaan tullut katsomaan häntä sairaalaan.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Puhelin soitto helpotti omatuntuntoa

Kun veljeni tila oli alkanut paranemaan juttelimme hetken aikaa puhelimessa. En muista ikinä jännittäneeni yhtä puhelin keskustelua niin paljoa. Olin julkisella paikalla ja jouduin pidättämään kyyneleitä, se tuttu ääni jota on kuullut koko elämänsä aikana oli nyt puhelimen päässä. Se soitto toi helpotusta ja lohtua, kun pehmeä ääni kuului puhelimesta.

Tämä aika oli erittäin vaikeaa, mutta opettavaista. Koskaan ei tiedä mitä muiden elämässä oikeasti tapahtuu, joten ikinä ei voi sanoa somen perusteella, kuinka joillakin kaikki on niin helppoa ja ihanaa. Ihan jokainen meistä elää samantyylistä elämää, siinä elämässä on ylä ja alamäkiä, siinä elämässä kaikki on mahdollista.

Jos joku muu tekee paljon töitä oman elämän eteen ja hehkuttaa sitä somessa, kenelläkään ei ole oikeutta alkaa sitä lyttäämään. Meistä jokaisesta voi tulla mitä vain, jos on valmis tekemään töitä sen eteen. Tätä työnmäärää on vaikea tuoda esille somessa, jolloin se monesti heijastuu helppona ja elämän tuoneen kaiken eteen helposti.OLYMPUS DIGITAL CAMERAJohan oli pläjäys tälle maanantaille, toivottavasti tästä kirjoituksesta sai kiinni muutkin, kuin vain minä! Kiitos jos jaksoit lukea koko postauksen, ja oikein ihanaa uutta viikkoa sinne ruudun toiselle puolelle 💛

-Ninni

Muutama arkea helpottava siivousväline

Hellou!

Kuka myöntää, kuinka kevään lähestyessä siivousinto alkaa nousemaan? Täällä heiluu molemmat kädet ja varpaat. Yleisestihän tykkään siisteydestä, vaikka se toki joskus lipsuu arjen menojen keskellä. Keväällä, kun aurinko paistaa kirkkaammin, (tai siltä se ainakin tuntuu jokaisen talveen jälkeen) tulee tarve kuurata koko asunto ja järjestellä kaapit.

En tiedä onko se siitä, kun aurinko näyttää paremmin kaikki pölyt nurkista ja esineistä, senkö takia haluaa saada kodin siistittyä lattiasta kattoon. Voi myös johtua siitä, että kauppoihinkin on tartuttu keväisin siivous teemalla, jolloin viimeistään nousee järjestelemisen halu. Syntyi se siivousinto mistä tahansa uskon sen olevan vain hyvä asia!

Tämän kevään siivouksen innoittamana halusin keskittyä asioihin mitkä helpottavat kevään siivousurakkaa ja myös siellä arjen keskellä. Annoin yhden kivan vinkin aikaisemmin joulun aikana joka myös liittyy siivoukseen, postauksen löydät tästä linkistä.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERANe jotka ovat blogiani lukenut pidempään tietää, kuinka tärkeää minulle on tavaroiden mätsääminen sisustukseen. Jos tiskiharja sopii keittiöön koristamaan, niin tottakai rikkalapio ja harja on löydyttävä kauniina!

Imurointi on välillä turhan raskasta, varsinkin jos kyseessä on pienen roskakasan imuroiminen. Täytyy ensin hakea imuri, laittaa se kaapin kääröistä oikean mittaiseksi, kiinnittää johdot ja letkut, sitten pääsee imuroimaan sen kohdan missä menee muutama sekuntti. Tuntuu aika turhauttavalta, eikö?

Meidän suurimman harmaan hiuksen aiheutti Wc ja siellä joka päiväiset kissanhiekan muruset. Figaro on yksi diivoimmista kissoista jonka kanssa olen ikinä asunut ja se diivailu sisältää monta asiaa. Yksi niistä on se, kuinka hänen on pakko aina putsata tassut vasta poistuttuaan hiekkalaatikosta, jolloin kissanhiekan murusia on aina pitkin poikin vessaa.

Meillä on aikaisemmin ollut rikkasetti, mutta varrettomana ja voin sanoa ettei semmoisella jaksa kyykistellä joka päivä muutaman murusen perässä. Löysin Clas Ohlsonilta kauniin puisen rikkasetin ja tiesin heti, että tuosta tulee niin suuri helpotus meidän kotiin. Tätä ollaan säilytetty vessassa, jolloin kissanhiekat tulee heti putsattua pois jaloista. Toki harjalle on ollut käyttöä joka puolella asuntoa, kuten eteisessä pienten kivien siivoamisessa ja tällä saa myös tehtyä nopean siivouksen, jos yllätysvieraita tulee!OLYMPUS DIGITAL CAMERAToinen siivousta helpottava tavara on ehdottomasti ikkunapesuri. Taitaa olla mennyt jo reilu vuosi, kun tein ”isomman” investoinnin asuntoomme ja ostin peilien ja ikkuinoiden pesua varten Kärcherin ikkunapesurin. Aikaisemmin aina tarvittaessa pyysin äitiä ottamaan hänen ikkunapesurin mukaan, mutta jos illalla alkaa hammastahnan jäljet häiritsemään vessan peilissä ei se yli 200 km päässä oleva ikkunapesuri pelasta.

Miksi siivoamisen pitäisi ollaa vaikeaa ja vaivalloista? Tällä peilien ja ikkunoiden puhdistaminen on oikeasti kivaa ja rentouttavaa. En malta odottaa, kun ilmat hieman lämpenee ja pääsen pesemään kaikki ikkunat koko asunnosta. Mikään ei näytä yhtä nätiltä, kuin puhdas ikkuna, varsinkin jos ne on täynnä kissan nenän jälkiä.OLYMPUS DIGITAL CAMERATää on semmoinen laite jonka takana pystyn seisomaan ja laatu on taattua. Tätä voin suositella koko sydämestäni jokaiselle joka asuu asunnossa jossa on ikkunoita ja peilejä. Ikkunapesureita löytyy myös näin keväällä hyvistä tarjouksista, joten suosittelen kurkkimaan!

-Ninni