23-vuotias eikä vieläkään unelma-ammatissa

Hellou!

Viime viikolla tuli pidettyä (vahingossa) taukoa blogista. Torstaina alkoi 9 päivän työputki, jonka huomasin muutaman päivän tehtyäni töitä. Väsähdin heti huomattuani seuraavan vapaapäivän olevan vasta viime viikon lauantaina. Olen aikanaan kirjoittanut postauksen, jossa kerron miten selviytyä työputkesta, joka kannattaa käydä lukasemassa jos asia on omassa elämässä aiheellinen.

Vietin jokaisen työpäivän jälkeisen vapaa-ajan pelkästään sohvalla katsoen netflixiä ja aikaisilla nukkumaanmenoilla. Tämä viikonloppu on mennytkin yrittäen selviytyä työstressistä ja epätoivoisella rentoutumisella. Viikonlopun aikana olen ollut todella herkkä, suuttunut pienestäkin asiasta (kuten se etten saanut leikattua kuumaa pizzaani ja se nyt oli sitten puolison vika tietysti, olihan hänen takiaan kummiskin yli puoli vuotta sitten kadonnut pizzaleikkurimme.) Olen haukkunut itseäni niin rumasti, ettei itsetunto ole kuin romuttunut alaspäin ja tämä kaikki sen takia, koska teen työtä joka ei ole unelmani.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERASomen kautta eletään aikaa jossa tulee ainakin itselläni törmättyä jatkuvasti keskusteluihin, kuinka yhä nuoremmat tekevät unelmatyötään. Tähän asti olen vain ja ainoastaan inspiroitunut näistä ihmisistä ja saanut kannustusta siihen, kuinka vielä joskus voin sanoa tekeväni juuri sitä työtä jota rakastan.

Työputken jälkeen aloin pähkäilemään todella paljon sitä mitä haluaisin saavuttaa töiden suhteen ja polttavimpaan kysymykseen -mikä olisi unelma-ammattini. Mikä työ olisi semmoinen jota rakastaisin tehdä, työ jonka takia jaksaa nousta. Ja onko jokaiselle olemassa unelma-ammattia?OLYMPUS DIGITAL CAMERAHeräsin siihen todellisuuteen, että olen jo 23-vuotias ja verrattuna moniin muihin he olisi saavuttanut tässä iässä jo todella paljon. Tiedän vertailun olevan tyhmää, mutta töiden suhteen olen aina halunnut tähdätä korkealle. Haaveissani on monia erilaisia ammatteja joita haluaisin tehdä, on realistisia ja niitä jotka kannattaa jättää vain ajatuksiin.

Kuten sanoin viikonlopun aikana olen nokittanut itsetuntoani alaspäin ja suurimmaksi osaksi sen takia, etten ole saavuttanut työtä jolla olisi merkitystä. Kukaan ei tule hakemaan sohvalta sinne töihin, mutta toki on ensin vain listattava ne mahdolliset työt jota haluaisi tehdä. Pienenä tyttönä ajattelin aina, ettei mikään ole mahdotonta. Tiedän sen olevan tänä päivänäkin totta, mutta olen lisännyt siihen perään -kunhan olet valmis tekemään paljon töitä sen eteen. Yhden lapsuuden ajatuksen olen silti kuopannut -elämä ei ole kuin satua. Vaikka silti kuvittelen onnelliset loput ja ratsastavani valkoisella hevosella auringonlaskuun.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOlen 23-vuotias ja teen työtä jota en rakasta. Olen valmis tekemään sitä työtä ja siinä samalla pitämään kaikki mahdolliset ovet, ikkunat ja kattoluukut auki kaiken uuden puolesta. Uskon ja tahdon tekeväni vielä työtä jota rakastan, jonka takia tässä elämässä olisi suurempi merkitys, koska työ on asia jota meidän tarvitsee tehdä, joten voin vielä uhrautua tekemään muita töitä ennen sitä täydellistä kymppiä.

Vaikka en koskaan saavuttaisikaan unelma-ammattiani, tulen saavuttamaan elämässäni paljon muuta kympin arvoista. Silti kaikki on tavoittelemisen arvoista ja se unelma-ammatti tulee varmasti vaihtumaan vuosien mittaan useamman kerran. Se voi olla myös uhka, tai mahdollisuus.

Parhainta tässä muutamassa vapaapäivässä oli se, kuinka puolisoni antoi kiukutella siitä, kuinka en saa pizzaani leikattua. Hän antoi itkeä kuin pienen vauvan väsymystään ja sen takia ei ollut muuta mahdollisuutta, kuin kiukutella mitättömien asioiden takia. Pienet kiukunpuuskat puhdistaa omaa mieltä kummasti ja nyt unohdan kaikki itseni haukkumiset ja nostatan itseluottamuksen takaisin sinne missä sen kuuluukin olla. Toki myös tulevana viikonloppuna aion hemmottella puolisoani kiitokseksi, koska hän kannusti tavoittelemaan tämän hetkistä unelma-ammattiani.

-Ninni

Mitä ajatuksia pride herättää

Hellou!

Tällä viikolla juhlitaan pridea Helsingissä kulkueella, joka on saanut suuremman huomion kirkon tukiessa tätä juhlaa. Kirjoitin tätä postausta muutamaan kertaan, siitä miten älytöntä heteroiden on huudella, kuka saa rakastaa ja ketä. Kirjoitin myös miksi kaikki otetaan raamatusta niin kirjaimellisesti, jos asia liittyy johonkin mitä itse ei ymmärrä, ja myös alkuun kirjoitin siitä miten heterot pahoittaa mielensä, vaikka muiden suuntautuminen ei meihin edes vaikuta.

Sain isomman syyn tämän postauksen tekemiselle törmättyäni facebookissa erään politiikon typerään päivitykseen liittyen prideen ja kirkon tukiessa tätä juhlaa. Tätä päivitystä en rupea enempää avaamaan, koska se oli kerännyt jo aivan liikaa tietämättömiä heteroita kommentoimaan omaa ahdistustaan, koska heiltäkin suurimmalta osalta puuttui vain sosiaalisen median lukutaito.

Lähin ajattelemaan hyvin laajasti sitä mitä ajatuksia pride herättää ja miten kaikki tämä on vaikuttanut nuoresta asti. Toivottavasti teksti herättää teissä ajatuksia ja toivottavasti olen osannut kirjoittaa mielipiteeni selkeästi tähän postaukseen.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMeidän kasvatuksessa ei koskaan käyty mitä on heterous ja mitä on jos tykkää toisesta sukupuolesta, en myöskään usko, että sitä keskustelua olisi erikseen tarvinnut käydä. Jos nuorena olisin huomannut tykkääväni tytöistä olisin varmasti puhunut siitä yhtä avoimesti äitini kanssa saunailtoina, kuin joka viikko vaihtuvista ihastuksistani.

Yläasteella jo opin sen, ettei monikaan hetero suvaitse homoja sen takia, koska pelkäävät oman sukupuolen kohdistavan kiinnostuksen heihin. Näitä keskusteluita olen käynyt elämäni aikana satoja, joissa olen kysynyt miksi joku suvaitsee yleensä vastakkaisen sukupuolen väliset suhteen, mutta ei oman sukupuolen välisiä suhteita ja asia on aina törmännyt siihen, ettei halua kiinnostusta omalta sukupuolelta.

Tämähän on ihan typerä ajatus, tarkoittaako se samalla kaikkien heteroidenkin tykkäävän jokaisesta toisesta heterosta? En itsekkään halua 99% kenenkään heteron lähestyvän minua ja kiinnostukseni tämän 23-vuoden aikana on 1% tapaamistani ihmisistä. Silti en panikoi ja huutele somessa, ettei heterot saa näyttää kiinnostustaan ja olla lähestymästä meitä muita heteroita.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERANuorena jo ihmettelin miksi vain homojen täytyy tulla kaapista ulos? Miksi he joutuvat tehdä siitä jonkinlainen tilaisuus, jossa avaudutaan mistä tykkää ja mitä rakastaa. Ihan kuten absolutisti joutuu selittämään pöytäseurueelle miksei juo alkoholia. Miksei heterona minun koskaan tarvinnut huutaa suuntautumistani ääneen ja hakea ihmisoikeuksia. Miksi en koskaan kaiken muun koulukiusaamisen keskellä joutunut kiusatuksi, koska olen hetero?

Perustuuko kaikki raamattuun ja siihen mitä yhdessä kirjassa sanotaan? On hienoa, että kirkko muuttuu ja kuinka tänä vuonna he todella tukevat pridea. Mutta ne jotka vastustavat tätä kirkon tukemista, kantaako he vanhoja historiallisia asioita vieläkin, kuin se olisi tätä päivää, eivätkä sen takia halua muutosta.

Olisi ollut sama asia sanoa 90-luvulla stop kehittymiselle -jäädään tähän aikaan, jolloin vaatteet oli rumia ja ainut ajatus oli vain syödä lihaa ja perunaa. Me ei jääty muussakaan kehityksessä raamatun tasolle ja odotettu yhden ihmisen parantavan muita syövästä, joten miksi jäämme historian tasolle seksuaalisuudessa.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAYläasteella opin sen, ettei sillä ole mitään merkitystä tykkääkö ystäväni mistä sukupuolesta. Sillä ei ole mitään merkitystä löytyykö työkaverin kotoa mies vai nainen, jota hän rakastaa. Sillä ei ole mitään väliä onko perheenjäsenesi onnellinen saman sukupuolen kanssa. Jos minun elämää ei ole 23-vuodessa haitannut lesbojen ja homojen väliset parisuhteet, ihastumiset ja perhe-elämä, niin miten se vaikuttaisi kenenkään muunkaan heteron elämään.

Meille kaikille kuuluu rakkaus, kaikille kuuluu luoda oma elämä onnelliseksi, meille kaikille kuuluu samat oikeudet. Me kaikki synnytään, leikitään, kasvetaan, ihastutaan, luodaan omaa juttua, rakastutaan, saavutetaan unelmia ja kuollaan. Se mitä syntymisen ja kuoleman välillä tapahtuu on jokaisen oma elämä ja siinä on vain taivas rajana miten haluat toteuttaa elämääsi.

Annetaan kaikkien rakastaa, koska ilman rakkautta meille ei jää tässä maailmassa muutakaan käteen.

-Ninni

Ainut suomalainen joka ei juhannusta vietä

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAJuhannus, se kesän kohokohta monille suomalaisille. Juhla johon liittyy perinteitä perheen ja ystävien kesken. Pidempi viikonloppu, jolloin voi mennä mökille rentoutumaan ja juhlimaan. Juhla jolloin sattuu ja tapahtuu niin iloisia, kuin surullisiakin asioita.

Meidän perheessä on vuoden tärkeimpiä juhlia ollut isän & äitienpäivä, joulu ja omat syntymäpäivät. Vappu oli lapsena hassuttelun aikaa, jolloin iskä toi töistä omat heliumpallot kaikille ja koulussa värjättiin hiukset vappuvärillä kivikoviksi, että suihkulle oli todellakin tarvetta. Se hassuttelujuhla on saanut jatkoa kummitytön kasvaessa ja se lapsen ilo ilmapalloista on vaan maailman suloisinta.

Mutta entäs se juhannus? Jos uskallan myöntää, niin ilman lunttaamista en muistanut mitä juhannus tarkoittaa. Meidän perheellä ei ole koskaan ollut omaa mökkiä mistä monesti tämä juhla perustuu ”mennään mökkeilee juhannukseksi.” Vietin ihka ensimmäistä kertaa juhannusta täytettyäni 18-vuotta vanhempieni ja isosiskon kanssa kotikotikaupungin paikallisessa tanssilavalla. Se oli hauskaa ja vaikka siitä onkin jo viisi vuotta aikaa, niin se oli ehdottomasti yksiä kesän parhaimpia muistoja ikinä.

Tämä on myös se ajankohta, jolloin iskän toivotus hyvää juhannusta osuu oikeina päivinä. Ellei hän ole vaihtanut sen joulun toivotuksiin, tai johonkin muuhun yhtä hassuun tapaan toivottaa hyvää päivänjatkoa.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAEn yhtään ihmettele miksi juhannus on monille kesän odotetuin asia. Jos sen ajan käyttää rakkaimpien ihmisten kanssa, en keksi mitään muuta parempaa mitä elämässä voisikaan tehdä.

Juhannuksesta ei ole siltikään muodostunut perinnettä juhlia sitä mitenkään ja mieluusti olisin tämänkin ajan voinut olla töissä. Meidän perhe on yleensä muuten kesäisin kokoontunut yhteen viettämään grillijuhlia ja milloin milläkin nimityksellä olevia illanistujaisia. Tärkeintähän on viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa ja mieluusti sitä tekee enemmän, kuin vain kolme kertaa vuodessa.

Tämän juhannuksen vietän blogijuttuja tehden, salilla käyden, nauttien hyvistä keleistä, siivoten kodin kaikki ylimääräiset laatikota ja jopa ehkä elämäni ensimmäisellä hieronta käynnillä! Joten ei valittamista tässäkään juhannuksessa suomalaiselle joka ei sitä mitenkään vietä. Ehkä otan hieronnassa käynnin juhannusperinteeksi, tai kaappien siivouksen, kummatkin kuulostaa yhtä houkuttavilta.

-Ninni

Vietättekö te juhannusta mökillä, vai onko jotain muita perinteitä mitkä pitää juhannuksena toteuttaa?

Näin vältyt vilauttelulta

Kesä, lämpö ja vihdoinkin aika suomessa jolloin pilkkihaalarit ja mummokalsarit voi laittaa muutamaksi kuukaudeksi kaappiin piiloon. Monet on sanonut viime vuoden olleen liian lämmin kesä, mutta vilukissana toivon tän kesän olevan vähintään yhtä lämmin. Muutamat ihanat kesäsäät on jo ollut, jolloin on voinut fiilistellä shortseja ja kesämekkoja, näitä siis ehdottomasti lisää.

Ne kaikki jotka tuntevat ja seuraavat mua somessa, tietää etten teinivuosien jälkeen ole välittänyt yhtään siitä, että itsestään paljastelee mitään ylimääräistä. Käytän harvoin toppeja ja pienehkön rintavarustuksen takia käyttämissäni topeissa ei tissit vilku. En ole ikinä käyttänyt shortseja joissa pakarat vilkkuu ja hameet on aina ollut pidemmät, kuin vesirajaan asti.

Haluan vielä ehdottomasti painottaa sitä, että jokaisen kokoinen ja näköinen saa pukeutua miten haluaa, mutta nämä on vaan miten en itse halua pukeutua ja näyttäytyä. Olen omaksunut tyylin jossa seksikkyys ei tarkoita paljasta pintaa, enkä koe itseäni itsevarmaksi jos alakerta vilkkuisi jokaiselle bussissa kanssa matkustajalle ja tissit pomppisi jokaisen vastaantulevien silmissä.Nain_valtyt_vilauttelulta_1Nain_valtyt_vilauttelulta_2Nain_valtyt_vilauttelulta_4Nain_valtyt_vilauttelulta_3Vilauttelulta välttyy monella tapaa ja oma salaisuuteni on mukavat shortsit! Tämän ihanan mekon kanssa käytän muutaman vuoden vanhoja H&M:stä ostettuja treenishortseja jotka ovat mukavaa kangasta, eikä mekon alla tunnu miltään. Tämä ihana kukkamekkohan on todella pitkä ja sivussa oleva halkiokaan ei nouse niin korkealle, että normaalisti istuessa ja kävellessä alta vilkkuisi mitään. Silti tykkäsin pelata varman päälle tämän pistäessä ja se tuli myös tarpeeseen.

Kävimme puolison kanssa syömässä Itsudemossa ja meidän ehdoton lempparipaikka on loossi, missä joutuu hieman taipuisasti istahtamaan. Meinasi vieressä olevilla naisilla mennä sushit väärään kurkkuun ja wasabit nenään, kun tuijottivat miten korkealle nostan mekon noustessani. Olisin varmasti itsekkin katsonut samanlailla ellei mekon alta olisi vilkkunut jo ajoissa neonväriset shortsit, joten katseet olivat ihan kohdallaan. Siltikään mekko ei noussut niin paljon korviin, että lyhyet shortsit olisivat vilkkuneet jolloin näiden naisten kurkkiminen –nytkö näkyy jotain, olisi loppunut. Mekko näytti siis toimivan hyvin ilman vilauttelua yksinäänkin.Nain_valtyt_vilauttelulta_5Nain_valtyt_vilauttelulta_6Nain_valtyt_vilauttelulta_7Nain_valtyt_vilauttelulta_8En ole nunna, mutta rakastan kehoani ja haluan pitää sen omana. Haluan kehoni olevan mun, eikä kaikkien somea käyttävien nähtävillä. Tämä on aihe mistä saa mielenkiintoisia keskusteluita aikaan ja viimeisin keskustelun kävin työkaverini kanssa. On ihanaa jutella tästä asiasta ihmisten kanssa jotka ajattelee samanlailla, sillon ajatukset tuntuu klikkaavan todella hyvin yhteen.

Silti olisi mielenkiintoista jutella jonkun toisen kanssa joka tykkää ottaa instaan niitä kuuluisia herutuskuvia. Se olisi mieltä avartavaa, vaikka rokkaisin silti aina mielummin nunnalookkia.

-Ninni

Koukussa someen

Hellou!

Tämä postaus on saanut ison inspiraation Läskien Lokkien biisistä Koukussa, tässä linkki josta pääset kuuntelemaan kyseisen kappaleen. Kuunneltuani tämän ensimmäisen kerran, alkoi hymyilyttää kuinka moni asia voikaan tässä pitää paikkansa omassa elämässä.

”Kosketan sua vikana, kun meen nukkuu ja ekana kun herään”

Monet artikkelit on tullut luettua siitä, miten paljon some vaikuttaa ihmissuhteisiin ja läheisyyteen. Meillä on aina ennen nukkumaanmenoa puhelimet kourassa, katsotaan somet läpi ja joskus myös netflixiä ennen nukkumaan alkamista. Itselleni on asmr-videot tulleet niin suureksi rutiiniksi laittaa pyörimään ja nukahtaa sen katsomiseen. Uskon todella siihen, että ennen pariskunnat ovat olleet paljon läheisimmissä väleissä, kun somea ja älypuhelimia ei ollut viemässä huomiota päivän viimeisistä hetkistä.

”Jopa kavereiden seurassa varastat huomioni.”

Somessa pyöriminen ei vaikuta vain pelkästään parisuhteisiin, vaan yleisesti aikaan vietit sen kenen tahansa kanssa. On monia tilanteita, joissa puhelimen käyttäminen on todella töykeää, mutta tilanteita jolloin myös se on ok. Itse tykkään siitä, jos vietän jonkun kanssa aikaa ja puhelinta tulee katsottua niin on mielestäni reilua sanoa -odota hetki vastaan äkkiä tähän viestiin. Tai esimerkiksi jos haluaa ottaa pienen stoori päivityksen, se on kanssa ok ja varsinkin jos siitä mainitsee, että nappaan äkkiä kuvan ja laitan siihen nopeasti kirjoituksen.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

”Jos en saa sinua pariin tuntiin alkaa kädet tärisee”

Voi kuinka nauru tulikin, kun aloin miettimään tätä kohtaa. Liian monta kertaa on tullut oltua, että apua nyt en ole katsonut puhelinta pitkään aikaan. Se suru mikä tuleekin, kun muutamaan tuntiin et ole koskenut puhelimeen ja näytöllä näkyy pelkkä taustakuva. Ei viestin viestiä, ei edes turhien sovellusten laittamia ilmoituksia. Nuorena oli pakko tekstailla koko aika, että puhelimessa olisi jotain ilmoituksia. Tästä pääsi yli kasvaessa, mutta nyt somen ollessa niin arkipäiväistä sitä ihmettelee, jos mistään ei ole tullut mitään ilmoitusta pitkään aikaan. Nykyään taas tähänkin on tottunut, että ylimääräisiä ilmoituksia on aika harvakseltaan puhelimessa.

”Haluun näyttää muille, että oon kaunis ja komee”

Somen tuomat ulkonäköpaineet on asia mistä on tullut puhuttua täällä blogissakin moneen otteeseen. Uskon instagramin olevan suurin halu näyttää muille, ainakin oma some käytös on erilaista, kuin instagramissa. Snapchatissa voin laittaa meikittömiä kuvia ja höpötellä niitä näitä, kun taas instagramiin tulee valittua tarkasti kauneimmat ja parhaimmat kuvat ja stooriin laitettua tarkasti harkittuja videoita, jos joskus sinne tulee jotain höpöteltyä.

Joskus olen maininnut siitä, että instagrami on enemmän portfolio, jonne kasataan kaikkea nättiä ja yhteensopivia otoksia. Tässä postauksessa myös puhuin minkä takia blogissa siloitellaan omaa elämää, joka sopii aika hyvin tähän aiheeseen. Instagrami on paikka mikä monesti esimerkiksi yhteistyötä tehdessä yrityksiä kiinnostaa ja siksi siellä on niin suuri halu näyttää itsestään parhaimmat puolet.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

”Ja vaikka välillä tulee sinua pilkattua mun elämä olisi tyhjää ilman sua.”

Tottahan tämäkin kohta on, vaikka somessa on todella paljon negatiivisia juttuja ja joskus sen takia menettää hermot, niin silti unohtamatta mitä kaikkea hyvää sosiaalinen media on meille tuonut. Sen kautta on helpompi tutustua ihmisiin ja löytää ihmisiä, kuten sieltä instagramista -josta itse olen bongannut älyttömän paljon eri somettajia. Myös somen kautta näkee maailmaa, ne jotka on todella vähän matkustanut/ei ollenkaan näkee maailman kauniita paikkoja muiden välityksellä. Somen kautta saadaan paljon tietoa ja ymmärrystä moniin asioihin. Some on ihana paikka, kuhan kaikki osaa siellä käyttäytyä ja muistaa, kuinka paljon erilaisia ihmisiä ja tapoja sitä tässä maailmassa onkaan.

-Ninni

Viekö some paljon aikaasi päivästä? Pyöritkö hirveästi eri sovelluksissa ja oletko keksinyt jotain sääntöjä somen käyttöön kavereiden, perheen, tai puolisosi kanssa?

Minne katosi mallin haaveet -vai katosiko?

Hellou!

Jotkut teistä varmaan muistaakin blogin alkuajoilta, kuinka muutettuani Helsinkiin kävin ottamassa mallikansiokuvat. Se oli yksi hauska kokemus, josta oli pieniä ajatuksia jatkon suhteen, mutta ei koskaan isoja suunnitelmia. Aikanaan kirjoitin postauksen -minustako malliksi, mutta se on päätynyt roskakoriin blogia uudistaessa. Nyt olisi ollut hauska lukea ajatuksia mitä silloin oli, vaikka muistan vielä tekstin aika hyvin.

Pienenä rakastin katsoa huippumalli haussa ohjelmia ja pienenä kuulin paljon, kuinka siinä olisi minulle täydellinen tulevaisuus. Ne kehut oli aina kannustavia varsinkin nuorelle tytölle, joka tykkäsi kuvitella millaista olisi olla malli.

Nykypäivänä varmasti monet tietää millaista mallimaailma on, tai ainakin mitä siltä vaaditaan. Aikanaan aiemmassa postauksessa aukaisin sitä ajatusta myös ja sitä, kuinka en pystyisi olla muiden arvosteltavana kroppani koon takia.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERASiivotessa kotia löysin cd levyt jolle mallikansion kuvat oltiin poltettu katsottavaksi ja siitä tuli koko ajatus taas mieleen, käytinkö rahaa turhaan hetkelliseen mielihaluun, vai oliko noiden kuvien ottamisesta mitään hyötyä. Blogistahan voi päätellä sen, että tykkään olla kuvattavana ja varsinkin puolison kanssa, joka tuo itsevarmuutta kuvaushetkiin.

Mallikansion kuvia ottaessa sain aikanaan vielä enemmän itsevarmuutta omaan tekemiseeni ja siitä innostuinkin ottamaan enemmän ja enemmän asukuvia. Sain paljon kehuja jo koekuvissa ja varsinkin nähdessä sen tason, kuinka kaikilla ei ollut sama kohtalo. Tiesin kyseisen firman olevan vain valokuvausstudio, jonka takia homma olikin hauskaa ja huoletonta.

Sydämeeni jäi jo noilta ajoilta ajatus, vaikka en koskaan haluaisi olla malli niin jonkin näkönen malleilu kiinnostaisi. Meni vuosia kunnes tajusin mitä tämä malleilu olisi mitä voisin toteuttaa ja nyt uskallan jo tämän ajatuksen sanoa ääneen. Minusta ei koskaan tule tarpeeksi laihaa mallin mittoihin, mutta urheilumalli olisi tavoittelemisen arvoinen johon voisin pyrkiä, jos tilaisuus tulisi.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAKokonaan ei ole mallin haaveet kadonnut ja kuten kerran asiasta jutellessani työkaverin kanssa totesin, jos ikinä mallimaailma avautuu normaalipainoisille olen varmasti käsi pystyssä osoittamassa kiinnostusta. Kuvattavana olemisessa on niin monta erilaista juttua mikä tekee siitä kokonaisuudesta mielenkiintoisen. Sen takia kuvattavana olemiseen ei kyllästy, koska aina pystyy oppimaan jotain uutta itsestään ja kehostaan.

Tällä hetkellä olen niin tyytyväinen, että saan olla kuvattavana blogin puolesta ja koko somen takia. Se on hauskaa ja varsinkin, kun itseään ei ala kritisoimaan. Kameran eteen sopii jokainen, riippumatta omasta koostaan.

-Ninni

Kuinka moni on myös pienenä harjoitellut catwalk kävelyä, tai leikkinyt olevansa malli?

Alle 1000 seuraajalla et ole uskottava somettaja

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAIhanan paha some josta voisi puhua paljon eri näkökulmista ja silti päätyä samaa tietä sen käyttämiseen ja olemiseen osa arkea. Tuun myöhemmin puhumaan somen käyttämisestä omasta näkökulmasta muutamallakin eri postauksella, mutta tänään haluan kertoa siitä miten pienenä somettajana koen somen ihmeellisen maailman.

18-vuotiaana latasin instagramin ja aloin tutustumaan sen ihmeellisen maailmaan. Mikä ensimmäisenä nousi pinnalle oli tykkäysten määrä ja se kuuluisa seuraajien määrä. Asuin tuolloin pienellä paikkakunnalla omistaen muutamia kavereita, joten seuraajia oli ihan muutamia tuttuja, sukulaisia, tutun tuttuja ja naapurin serkun koiran ulkoiluttaja. Vaikka tuolloin kirjoitin jo blogia en kokenut sitä sen kautta ongelmaksi, kuinka monta seuraajaa instagramissani oli. Vasta muutettuani Helsinkiin ja vuosien mittaan alettuani tosissaan miettimään blogin suuntaa, alkoi myös kasvaa mielessä jännitys seuraajista. Miten yksi numeroluku sivun yläreunassa voi merkatakkin niin paljon omaan tekemiseen.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOlen monella tapaa kiitollinen ollessani pieni somettaja, koska saan tehdä paljon virheitä ja etsiä omaa juttuani rauhassa. Vuosien mittaan tavoitteet ovat kasvaneet ja haave ei kummiskaan ole olla aina pieni somevaikuttaja, mutta aika näyttää tietysti sen mihin suuntaan tulee lähettyä.

Instagramissani on tällä hetkellä alle 500 seuraajaa ja pienelle juntille se ihmismäärä on paljon, koska niitä tuttuja ja sukulaisia on vain vähäsen. Olen ahkerasti poistanut feikkikäyttäjiä, joten lukukin on ennen näyttänyt suuremmalta. Mystinen luku mikä koostuu ihmisistä, niistä tutuista, somettajista, inspiraatiota hakevista, utelijaista ja kannustajista. Miksi siitä tuli niin tärkeä osa itseään ja omaa tekemistä?

Tämä aihe nousi pintaani pitkästä aikaa sillä, kun halusin liittyä ryhmään jossa autetaan toisten somettajien tilejä näkymään enemmän. En välitä niistä jotka kehuvat kaikkea sen takia, koska some nyt on vaan niin ihanaa. Tavoitteeni tämän tyylisessä ryhmässä olisi löytää tuttuja Helsingistä, joiden kanssa käydä kuvaamassa ja jakaa tätä blogimaailmaa.

Tähän ryhmään en päässyt sen takia, koska instagram tililläni ei ole 1000 seuraajaa. Olin liian pieni, mitätön ja epäpätevä liittymään kymmenhenkiseen someryhmään. Myönnän, että tunsin ensin hieman kiukkua ja sitten totaalisen mitättömyyden tunteen. Tuleeko minusta koskaan uskottavaa bloggaaja, jos tililläni ei ole suuria seuraajamääriä?

En ole pitkään aikaan laittanut yrityksille yhteistyöpyyntöjä, koska olen alkanut ajattelemaan heidänkin vain haluavan ne suuret julkisuuden henkilöt mainostamaan tuotteitaan. Käyn töissä, enkä tarvitse yhteistöitä elantoani varten, mutta haluan niistä kerryttää kokemusta, vaikka olenkin pieni somevaikuttaja.OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERASeuraajat ovat kansa joiden avulla noustaan, se ei olekkaan ihan mitätön luku, kun haluaa nousta ja saavuttaa tavoitteita, mutta se on mitätön luku elämässä. En halua sen vaikuttavan tekemiseeni, kuinka iso luku seuraaja palkissa lukee, tai blogin kävijämäärissä. Haluan tehdä somea silti yhtä suurella intohimolla ja kokematta mitättömyyden tunnetta. Somettamiseni voi jäädä harrastukseksi, mutta sitä haluan tehdä niin kauan kuin intohimoa löytyy.

Olen kirjoittanut blogia jo monta vuotta ja olen niin kiitollinen pienestä lukijakunnastani, pienet asiat kannustavat ja siksi etenen pienin, mutta varmoin askelin. Olit sitten isompi somettaja, tai pienempi, ainut asia mikä merkitsee on kunhan teet omaa juttuasi intohimolla ja tyytyväisin mielin.

-Ninni

Onko seuraajamäärät koskaan vaivannut teitä ja miten olette selvinnyt siitä ajatuskuplasta?