Hellou!

22-vuotta olen saanut kantaa nimeä, joka on välillä enemmän ja vähemmän tuottanut ihmisissä hämmennystä. Sitä on yleensä luultu lempinimeksi ja aikanaan harrastettuani agilityä Nicke koiramme kanssa minulta kysyttiinkin suoraan, mikä oikea nimeni on. Monet ovat myös ennemmin luulleet nimeni olevan Minni ja näin on muutama laskukin ollut osoitettuna.

Mulla on koko nimeni kohdalla ollut paljon totuttelemista ja kasvamista. Pienenä ja nuorena niin etunimestä ja myös joskus toisestakin nimestäni väännettiin pilkkaa. Muistan kuinka lapsuudenaikainen ystävä aina kehui Fanny nimeä, jota pidin puukkona selässä, koska hän tiesi etten siitä pitänyt.

Vuosia kului ja jossain vaiheessa en jaksanut enää välittää, kuinka luokkalaiset pojat vääntävät naama irvellään ninna nunnaa ja nauravat omille jutuilleen räkäposkella.

Tuohon aikoihin aloin entistä enemmän tykkäämään nimestäni, se oli ihanan erilainen ja uniikki. En ollut massaan katoava nimeni kanssa ja näin aikuisiälläkin se on auttanut paljon, sen kautta on jäänyt monille myös mieleen.

Muistan, kuinka pienenä äitini luki ruokapöydän ääressä lehteä ja leikkiessäni kysyi, haluisinko vaihtaa nimeni. Olin tuolloin juuri aloittanut ensimmäisen luokan ja hämmentynyt siitä, miten se olisi edes mahdollista. Vaihtaa tuosta vain nimeä, miksi?

Muistan kuinka tuijotin hetken seinää ajatellessani sitä, mitä tapahtuisi jos vaihtaisin nimen. Ensinnäkin minkä niminen olisin, miten kaikki osaisivat kutsua minua yhtäkkiä toisella nimellä -olinhan sentään jo 7-vuotias. Isoimpana kompastuskivenä näin sen, kuinka joutuisin uuteen viivoittimeeni laittaa uuden nimilapun. Täytyy myöntää, vaikka uuden maalarinteipin palan liimaaminen viivoittimeen uuden nimen kera tuntui isolta, oli se parhainta olevan suurin murhe pienelle tytölle.

Jokaisenhan nimen taustalla on jonkinlainen tarina, kysyin äidiltä tätä postausta varten, onko nimeni taustalla jonkinlaista tarinaa oli sitten pienempi, tai suurempi. Miten syntyi Ninni nimen tarina.”Heips kultaseni!

Pyysit kertomaan sinun nimesi historian, kuinka siihen aikanaan päädyttiin. Lapsen nimen keksiminen on yksi vaikeimmista asioista, ainakin meillä. Monia nimiä on ollut mielessä ennen syntymää ja sitten kun lapsi on syntynyt, ei se olekaan ollut yhtään sen näköinen.

Sinun syntymäsi aikaan minun isänäiti eli Niemisjärven mummo oli huonossa kunnossa ja lähes kuolemaisillaan. Fanny Maria oli minusta äärettömän kaunis nimi ja keskustelimme isäsi kanssa, josko Fannyn sinulle nimeksi antaisimme. Tykkäsin myös Anniina nimestä, vaikka se oli jo serkullasi toisena nimenä, ajattelin, ettei se ketään haittaa. Sitten yhdistin Fanny Anniinan ja olin niin onnellinen siitä nimestä. Kerrottuani sen isällesi, hän ei ollutkaan samaa mieltä.

Toiseksi ja kolmanneksi nimeksi ne kuulemma sopivat, mutta hän halusi, että etunimeksi tulisi vielä joku. Siinäpä sitä sitten illat istuttiin kalenteri kourassa ja etsittiin sopivaa nimeä. Isommat veljet osallistuivat myös keskusteluun. Muistan kun joku ehdotti Viiviä, niin vanhin veljesi sanoi, ettei se käy, koska hänen luokkakaverinsa koiran nimi oli Viivi. Se tulikin sitten myöhemmin myös meidän koiramme nimeksi.

Olin kääntänyt kalenterin nurin jo nuorimman veljesi kohdalla ja päätynyt etsimään hänelle nimeä ruotsinkielisestä kalenterista ja ajattelin kokeilla sieltä nimeä sinullekin. Sieltähän se löytyi! Ninni!

Suomalaiseen suuhun sopiva ja suloiselle lapselle täydellisen sopiva nimi. Vähän mietittiin, että miltä tuntuu olla aikuinen Ninni, mutta tulimme siihen tulokseen, että maailmassa on niin paljon erilaisia nimiä, ettei sitä kukaan enää ihmettele. Sitä paitsi monia Nina-nimisiä naisia kutsutaan Ninniksi, joten en nähnyt siinä isompaa ongelmaa.

Että sellainen on sinun nimesi tarina Ninni Fanny Anniina <3”

Hattu Vero Moda/ Takki House Of Brandon/ Pooloneule Gina Tricot/ Housut Cubus/ Kengät Skopunkten

Tämän luettua silmät kostuivat ja huolella. Olen maailman onnekkain rakastavan perheeni suhteen, enkä tiedä mitään ihanempaa, kuin olla nyt aikuinen Ninni.

Olisi ihana kuulla millainen sun nimesi tarina on? 💛

-Ninni